• Aboa

Uuvuttavaa

Kokeiden laatiminen on aina uskomattoman vaikeaa.

Haluan, että kokeeni ovat aina sellaisia, jossa tietoa pitää soveltaa. Eli että pelkkä haukionkala ei riittäisikään. Tarkoitushan on katsoa, onko oppilas ymmärtänyt.

Yritän tehdä monimuotoisia tehtäviä, niin että jokainen heikko oppilaskin löytäisi tehtävän, joka tuntuisi helpohkolta. En halua, että kenellekään tulisi sellainen olo, että osannut mitään.

Ja lisäksi, kysymysten määrää on vaikea arvioida. Vaikka olisi saanut runoiltua maailmanhistorian parhaat kysymykset, ei niistä ole hyötyä, jos oppilas ei ehdi niihin vastata.

Niinpä laatiminen kestää kauan.

Minkä ajan voisi tietysti kuluttaa elämässään hauskemminkin.

4 kommenttia

martin

28.11.2006 19:47

Minusta kokeiden suunnittelu on aina ollut hurjan hauskaa! (Nythän en joihinkin vuosiin enää ole, mutta) on noita tullut suunniteltua. Ihanaa on ollut myös nähdä juuri onnistumiset. Vastauksista on kiva etsiä niitä oivalluksia hyvinkin eri näkökulmista.

Bertarido

28.11.2006 23:29

Kyllähän niitä kokeita mielellään suunnittelee, mutta kokeiden jälkeen ne pitää tarkistaakin! Silloin arvostaa sitä haukionkala -linjaa, kun on kahlannut läpi 128 näennäisesti identtistä koepaperia. Jos lähtee etsimään originelleja ideoita kustakin 128:sta paperista, siinä tulee vain hulluksi (minkä ajan voisi käyttää esim. tutkimuksen tekoon tai kollegoiden kanssa juoruiluun yms. yms.)

mopsi22

29.11.2006 20:45

Kokeiden tarkistus (näin vasta kasv. tieteen opintojaan vasta lopettelevan plantun mielestä) kertoo vähintään yhtä paljon omista taidoistaan opettaa kuin oppilaiden oppimista asioista. Vastauksista näkyvät usein omat virheet, jotka ovat johtaneet oppilaiden vääristyneeseen kuvaan asiasta.

Bertarido

30.11.2006 20:01

mopsi22: olet toki oikeassa siinä, että opiskelijoiden virheet kertovat paljon opettajan virheistä. Tosin samaan hengenvetoon pitää kuitenkin sanoa, että koepaperit pitää jaotella siten, että niistä otetaan pois urpot ("Emmä tiänny et kappale 4 tuli koealueeseen"), laiskat ("Ei vaan napannut lukea") ja motivaatio-ongelmaiset ("Mä larppasin koko viime viikonlopun niin ettei ehtinyt lukea"). Sen jälkeen voi opettaja keskittyä katsomaan, missä meni metsään.