HIV

Kirjainlyhenne HIV tulee englannin kielen sanoista Human Immunodeficiency Virus, suomeksi ihmisen immuunikatovirus. Hi-virus aiheuttaa hitaasti etenevän infektion, jota kutsutaan hiv-tartunnaksi tai lyhyesti hiviksi.

Hi-virus tunkeutuu tietyntyyppisiin veren valkosoluihin ja tuhoaa niitä. Näin elimistön oma puolustuskyky vähitellen heikkenee, ja henkilö altistuu monille erilaisille sairauksille. Tähän menee ilman lääkitystä yleensä vuosikausia.

Hivin hoitoon on nykyisin käytettävissä tehokkaita lääkkeitä, joilla virusmäärä saadaan laskemaan hyvin alhaiseksi ja ihminen pysyy terveenä. Nykyisin käytössä olevien lääkeyhdistelmien ansiosta hiv-positiivisen eliniän ennuste on usein sama kuin mitä se olisi ilman hiv-infektiota. Hiv-lääkitys vaikuttaa myös hivin tarttuvuuteen. Tutkimusten mukaan toimiva hiv-lääkitys käytännössä poistaa hivin tarttuvuuden suojaamattomassakin seksissä. Toimiva hiv-lääkitys ei kuitenkaan poista muiden seksitautien riskiä suojaamattomassa seksissä.

Hiv Suomessa

Hiv on suhteellisen harvinainen sairaus Suomessa. Tartuntoja on todettu Suomessa vähemmän kuin monissa naapurimaissa. Viime vuosina Suomessa on todettu vuosittain 150–200 hiv-tartuntaa. Näistä tartunnoista huomattava osa on saatu miesten välisen seksin kautta. Suhteellisesti homo- ja bimiehillä on todettu hiv-tartuntoja monikymmenkertaisesti enemmän kuin koko väestössä.

Hivin tartuntatavat

Hiv voi tarttua anaali- ja emätinyhdynnässä ilman kondomia tai suuseksissä sille osapuolelle, joka saa spermaa tai esiliukastetta suuhunsa. Anaaliyhdynnässä on seksitavoista suurin hiv-tartunnan riski. Suurin riski on vastaanottavalla (bottom) osapuolella, myös sisääntyöntyvällä osapuolella (top) on anaaliyhdynnässä myös hiv-riski.

Hi-virus voi tarttua myös suojaamattomassa emätinyhdynnässä, yhteisten huumeruiskujen ja -neulojen välityksellä ja äidistä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen yhteydessä. Länsimaissa riski saada hiv-tartunta veren- tai elinsiirron yhteydessä on nykyään minimaalisen pieni, sillä kaikki veri, verituotteet ja siirrettävät elimet testataan. Suomessa ei ole saatu veren- tai elinsiirron yhteydessä yhtään hiv-tartuntaa vuoden 1985 jälkeen. Suomessa ei ole todettu hiv-tartuntoja naisten välisessä seksissä.

Moniin muihin taudinaiheuttajiin verrattuna hi-virus on vaikeasti tarttuva virus, esimerkiksi hepatiitti B -virus tarttuu jopa sata kertaa helpommin ihmisestä toiseen. Yksittäisessä suojaamattomassa anaaliyhdynnässä hiv-tartunnan saaneen kanssa voi olla täysin mahdollista, ettei tartuntaa tapahdu. Sen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, sillä hiv voi tarttua yhdestäkin suojaamattomasta seksikontaktista.

Hi-virus ei tartu syljen, hien, kyyneleiden, virtsan tai ulosteiden välityksellä. Vaikka niistä voikin löytyä pieniä määriä virusta, nuo määrät ovat liian pieniä aiheuttamaan tartuntaa. Esiliukasteessa eli mieheltä kiihotustilassa ennen siemensyöksyä tulevassa eritteessä hi-virusta on vähemmän kuin siemennesteessä, mutta esiliukasteenkin välityksellä voi saada hivin tai muita seksitauteja.

Hi-virus ei tartu tavallisessa sosiaalisessa kanssakäymisessä. Se ei tartu kättelemällä, halaamalla, hyväilemällä tai suutelemalla. Se ei myöskään tartu yhteisistä ruokailuvälineistä, WC-istuimista tai saunoista. Hyttyset tai muut hyönteiset eivät voi levittää hi-virusta.

Hiv-testaus

Hiv-testissä etsitään hi-viruksen vasta-aineita, joiden muodostumiseen voi mennä jopa kolme kuukautta. Hiv-testin tulos on täysin luotettava kolmen kuukauden kuluttua viimeisimmästä riskitilanteesta. Todellisen riskitilanteen jälkeen hiv-testiin kannattaa hakeutua jo aikaisemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua.

Varaa aika nimettömään ja maksuttomaan hiv-pikatestiin Hivpointin Helsingin, Tampereen ja Oulun toimipisteeseen numerosta 0207 465 705 (ma-to 10-15.30). Homo- ja bimiehet voivat hakeutua hiv-testiin myös ilman ajanvarausta CHECKPOINT 2.0 -palveluun torstaisin klo 14-18. Osoite: Unioninkatu 45 K, 00170 Helsinki, ja kerran kuukaudessa myös Tampereelle tai Ouluun! Lisätietoja ja tarkemmat päivämäärät TÄSTÄ!

Hiv-tartunnalta suojautuminen miesten välisessä seksissä

Suurin hiv-tartunnan riski on suojaamattomassa anaaliyhdynnässä. Riskin voi välttää käyttämällä koko yhdynnän ajan kondomia ja vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta. Anaaliyhdynnästä voit saada lisätietoa Anaaliseksi ABC –esitteestä.

Hiv voi suuseksissä tarttua sille osapuolelle, joka saa spermaa tai esiliukastetta suuhunsa. Hiv-riski on suuseksissä oleellisesti pienempi kuin suojaamattomassa anaaliyhdynnässä. Hiv-riskin suuseksissä voi välttää käyttämällä kondomia. Suojaamattomassa suuseksissä hiv-riskiä voi pienentää välttämällä sperman saamista suuhun.

Jälkiehkäisy eli PEP (post exposure prophylaxis)

Mikäli kondomi hajoaa anaaliyhdynnässä hiv-positiivisen partnerin kanssa tai seksitilanteessa on muulla tavoin ollut tartuntariski, voidaan turvautua jälkiehkäisyyn eli PEP:iin (post exposure prophylaxis). Se on 4 viikon hiv-lääkitys tilanteisiin, joissa on todennäköinen mahdollisuus hiv-tartuntaan. Jälkiehkäisylääkitys saattaa estää viruksen siirtymisen hiv-negatiivisen partnerin elimistöön. Jälkiehkäisy EI ole vaihtoehto kondomin käytölle ja turvalliselle seksille, eikä se ole parannuskeino hiviin. Jälkiehkäisy täytyy aloittaa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutamien tuntien kuluessa mahdollisesta tartunnasta, (viimeistään 48 tunnin kuluessa). Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä suurempi todennäköisyys on, että lääkitys estää hi-viruksen tarttumisen. Lääkityksen määrää / ohjeistaa infektiotautien erikoislääkäri.

Hiv-infektion eteneminen

Noin puolelle tartunnan saaneista tulee noin 1-6 viikon kuluessa tartunnasta ensioireita, jotka ovat samanlaisia kuin mitä aiheuttavat monet muut paljon yleisemmät taudinaiheuttajat kuten flunssavirukset. Oireina voi olla kuumetta, kurkkukipua, imusolmukkeiden suurenemista, ihottumaa tai päänsärkyä. Oireet voivat olla myös niin lieviä, ettei niihin kiinnitä erityistä huomiota.

Pelkistä ensioireista ei koskaan voi päätellä sitä, onko mahdollisesti saanut hiv-tartunnan. Sen kertoo ainoastaan hiv-vasta-ainetesti, jonka tulos on täysin luotettava kolmen kuukauden kuluttua viimeisimmästä riskitilanteesta. Yleensä hiv näkyy testissä jo kuukauden kuluttua tartunnasta ja testin luotettavuus on lähellä 100 prosenttia jo kaksi kuukautta riskitilanteesta. Positiivinen testitulos tarkoittaa, että verestä on löytynyt hi-viruksen vasta-aineita eli henkilöllä on siis myös virusta veressään. Hän on hiv-positiivinen. Negatiivinen testitulos tarkoittaa, ettei hi-viruksen vasta-aineita löydy eli henkilöllä ei ole hiv-tartuntaa. Hän on siis hiv-negatiivinen.

Ensitaudin jälkeen infektio pysyy usein täysin oireettomana vuosikausia. Yleensä vasta vuosien kuluttua, hi-viruksen heikennettyä henkilön puolustuskykyä, hänelle alkaa tulla hankalampia yleisoireita kuten pitkiä ja toistuvia kuumeilukausia, merkittävää laihtumista, pitkittynyttä ripulia, voimakasta yöhikoilua tai muita infektioita kuten vyöruusua.

Aids

Hiv-infektion viimeistä vaihetta kutsutaan aidsiksi. Hiv ja aids eivät siis ole sama asia ja nykyisin vain hyvin harvat sairastuvat aidsiin. Aidsiin sairastuminen johtuu yleensä siitä, että hiv-testiin on hakeuduttu vasta kun hiv-infektio on edennyt pitkälle. Aids-diagnoosi tehdään, kun elimistön puolustuskyvyn selvästi heikennyttyä henkilölle tulee jokin hiviin liitetyistä oheistaudeista.

Nykyisten lääkehoitojen avulla myös aids-vaiheessa olevien virusmääriä saadaan usein selvästi alenemaan ja heidän oheistautejaan pystytään hoitamaan tehokkaasti. Henkilö voi myös parantua täysin aidsista toimivan hiv-lääkityksen ansioista.

Maailman aids-päivä 1.12.

Maailman aids-päivää vietetään lauantaina 1. joulukuuta. Teemapäivällä pyritään lisäämään ihmisten tietoisuutta hivistä ja aidsista sekä kampanjoidaan hiv-tartuntojen ennaltaehkäisyn ja hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu