(Nuoren) opettajan varaventtiili

LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma LOMA loma.

Töihin vasta elokuun 11. päivä.

Enää yksi yö.

Aah...

Olen saanut yksityisviestinä ja kaksi muistutusta blogitapaamisesta. Siis.

Suomen Turku toivottaisi kaikki Ranneliikkeen bloggaajat tutustumaan toisiinsa. Suomen Turku toivoo myös kesäpojan uskaltavan poistua pääkaupunkialueelta provinssiin.

Tapahtuma voitaisiin järjestää jonakin kauniina lauantaina joko piknikillä Turun linnan takana tai sitten Ruissalossa. Mahdolliset puolisot, hoidot, panot, säädöt ja jutut saa oman valintansa mukaan jättää kotiin tai ottaa mukaan.

Mikä ajankohta olisi sopivin? Kesän alku? Juhannuksen jälkeen? Heinäkuu? Elokuun alku?

Kertokaa mielipiteenne, niin voidaan riittävän ajoissa tilata kaunis sää.

Kävimme tänään oppilaiden kanssa retkellä Suomenlinnassa. Katselimme taloja, ihastelimme nähtävyyksiä ja pidimme lasten kanssa nurmikolla piknikin.

Koko ajan mietin, missä Mika asuu.

Yksi oppilaista kärtti omalta luokanvalvojaltaan, saisiko hän jäädä Helsinkiin kavereittensa luokse, minkä luokkis luonnollisesti kielsi. Mitä teki tämä kympin poika, aikuismainen, kaikki valtakunnalliset kilpailut voittanut superlahjakkuus? Meni piiloon. Ajatteli, että kun tarpeeksi kauan on lymyssä, opettajat tympääntyvät ja vievät loput lapset busseilla pois.

Luonnollisestihan näin toimittaisiin. Että yksi jäi mutta jääköön; onhan tässä näitä...

Ja niin me muut sitten odotimme busseissa tunnin, toistakin. Aina kun uusi lautta saapui Kauppatorin satamaan, perkasimme matkustajat. Ei tullut lapsi tällä eikä tällä eikä tällä eikä tällä lautalla. Hirveä huoli meillä oli, kun poika oli laittanut puhelimensa äänettömälle, eikä tiedetty, mitä oli tapahtunut. Että onkohan tipahtanut valleilta alas ja loukannut itsensä? Onneksi muut lapset osasivat kertoa nähneensä hänet rannassa juuri ennen lautan lähtöä.

Että tervemenoa aikuisuuteen tämäkin ysiluokkalainen. Voi sitten kokeilla isojen ihmisten maailmassa, auttaako, jos kovasti tahtoo jotakin ja pidättää hengitystään.

Isä ja äiti tulivat viikonloppuna kahdeksi yöksi torpallemme. Isän alzheimer on selvästi edennyt. Monta kertaa hän kulki kahdesta kamarista siihen väärään ja ihmetteli, eikö hän täällä nukkunutkaan. Kun äiti lähti edeltä saunaan ja käski isän tulla perässä, ei tämä löytänytkään saunalle. Ja kun sanoin sunnuntaina isälle, että hän voisi mennä takapihan keinuun lepäämään, piti hänelle ikkunasta näyttää, missä on takapiha.

Äiti oli myös vanhentunut, huoli isästä painanee. Hän vahtii miestään kuin lasta; varmistaa, että tämä on muistanut laittaa sukat jalkaan ja ettei mene liian lähelle kiuasta. Siinä nainen, joka on hoitanut hautaan jo äitinsä, anoppinsa ja kälynsä, joutuu taas huolehtimaan yhdestä. Tällä kertaa tunnesiteet vain ovat voimakkaammat.

Missä vaiheessa vanhemmille annettiin lupa tulla vanhoiksi? Kun he minun mielestäni ovat vielä niitä ikinuoria; sellaisia, joille voi soittaa ja purkaa sydäntään, kun maailma runtelee. Sellaisia, jotka pyytämättä laittavat tilille viisikymppisen ja käskevät ostaa jotakin mukavaa. Ja nyt heistä on tullut kaksi kumaraa vanhusta, jotka kulkevat arkoina ja varovaisina, väistellen elämän tien kuoppia. Ja minun pitäisi yhtäkkiä huomata olevani iso ja aikuinen ja vahva ja harkitseva ja pitää heistä huolta. Minun! Minun, joka mielestäni olen vielä pieni ja arvaamaton ja huolehdittava ja peräänkatsottava!

Ja ikää on miehellä kohta 35. Aika aikuistua?

Lopuksi lainaus; täysin luvatta ja oikeudetta. Pyydän anteeksi Eeva Kilveltä luvatonta haltuunottoa.

----------------------------------------

LAULU RAKKAUDESTA

Ja eräänä päivänä
me koukistumme toistemme ympärille
ja naksahdamme lukkoon emmekä irtoa enää.
Sinun kulumavikasi minun kihtiini kietoutuneena,
minun mahahaavani sinun sydänvikasi vieressä
ja reumatismi sinun noidannuoltasi vasten,
-emme erkane konsanaan ei.

Ja rakas, sinä unohdat rytmihäiriösi, hengenahdistuksesi ja kuolion
joka sydämessäsi jo on
ja minä unohdan katarrini, levottomat jalkani
ja alituisen kalvamisen vasemmalla puolella
-ja tulkohot hallat ja harmit ja muut.

Minun rintani tyhjät ja litteät
ota käsiisi rakas
sillä eräänä päivänä kun katsot ne riippuvat pitkinä,
rakastatko minua silloin
-tula tuulan tuli tuli tei?

Herra, opeta meitä hyväksymän vanhojen rakkaus,
nuorten rakkaus, keski-ikäisten ihmisten rakkaus, rumien rakkaus, lihavien rakkaus, köyhien rakkaus, huonosti puettujen rakkaus ja yksinäisten rakkaus.
Opeta meitä hyväksymään rakkaus,
me niin pelkäämme sitä.

Ja sinä otat käsiisi minun rintani,
minun venyneet litteät rintani
ja kosketat huulillasi kurttuisia nipukoita
ja kaihi silmissäsi sairaspaikkaa odotellessasi
hapuilet sokeana luokseni,
tunnustelet minua käsimielin.
Tunnustele vaan:
kaikkien ryppyjen alla se olen minä
tähän valepukuun elämä meidät viimein pakotti,
-mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun.

Ja minun kyhmyni painautuvat sinun kuoppiisi,
sinun ryppysi minun uurteisiini
ja kärsimystesi äärellä rukoilen hiljaa kuolemaasi.
On kirkkaana päivä ja ilta.

- Eeva Kilpi -

Tänään viimeinen esitys. Luojan kiitos.

Huomenna särkee päätä, sen lupaan.

Viikonloppuna aloin myös maalata viimeistä maalaamatonta rakennusta, kärryvajaa, johon on salvottu myös vanha vilja-aitta. Maali vain loppui kesken. Sutaisin värin myös räystäslautaan, jotta saisin päärakennuksen vanhat räystäskourut käyttöön.

Oveakin varten löytyi purkinpohjallinen. Karmilautojen väri on vielä hakusessa. Pupun mielestä ne ovat valkoiset, minusta taas niistä tulee saman väriset kuin ovetkin. Saa nähdä.

Edellisviikonloppuna ruuvasin ristikot pupun porttiin ja hän maalasi sen itse. Nyt puuttuvat enää köynnökset.

Sain työsähköpostiini viestin. Julkaisen sen täällä vain nimet poistaen välittämättä siitä, onko se laillista vai ei.

-------------------------------

hei.oppilas N.N.:n äiti tässä!Perun asiakkaani aamusta ja
tulen tapaamaan Sinua huomenna 7.5-08.Vien ensin pienimmät lapseni 4v. ja 2v9kk. päiväkotiin ja sitten mikä aika menee linja-autoon!Tähtään äidinkielen tuntinne alkuun!
Kyse on henkisestä otteestanne oppilaaseen, N.N.:ään ja se ei ole positiivinen ote!Ymmärrän toki,että ammattinne on teille `henkeen ja vereen`,mutta N.N.:ää kohtaan kohtuuton,koska seurauksena on JÄRJETÖN pelko kohtaanne...ja miten kovin hän on tehnyt omaltakohdaltaan /tasoltaan töitä nostaakseen numeroaan,varsinkin,kun se on jatko-opintojen kannalta hyvin iso asia!
Ei tuollaisessa henkilökemiassa ole mitään JÄRKEÄ,eikä ymmärrystä??! Minä olen aivan ihmeissäni!
Sitten olette pelottanut nuoria, että ei saa suorittaa uudelleen...tarvitaan joku T O D E L L A hyvä syy,,,jotta ANNATTE suorittaa kokeet uusiksi!! Onko kohdallenne oikeasti osunut joku luokallinen `huon materiaalia`oppilaissa,koska henkinen väkivalta tulee tuollalailla esille?? Minä nimittäin katson asian jo sellaiseksi!
N.N. ,joka on peruskiltti oppilas,liki katoavaa kansanperinnettä,,ja on noin kauhuissaan tunnistanne!
Todella syvässä itkussa hän kertoi,mitä oli tapahtunut.Kyllä mielestäni nuoren tulee voida osallistua jopa äidinkielen saloihin ilman tuollaisia henkisiä paineita! Nyt kyllä tarviaa tulla jo oikein paikalle ja saada ymmärrettyä teitäkin! Voin toki reakoida liian kovasti, mutta tuollaista painetta ylemmältä taholta ja
tiukkaa auktoriteettia olen pyrkinyt tässä elämässä lapsiltani pois ja välttelemään sitä.Johtuu lasten isästä,joka juuri tuollalailla on saanut lapsille kovin heikon itsetunnon ja sisäiset mustelmat.Piste.

-------------------------

Äitiä harmitti nimenomaan se, että olin oppilaille kertonut, että jos joku pinnaa äidinkielen kokeesta, ei sitä saa tehdä jälkikäteen. Hänen tyttärensä oli kokeesta pois, sairauden takia, jolloin hän luonnollisestikin saa kokeensa tehdä parannuttuaan. Eikän kukaan sairaudelle mitään mahda.

Ja enpä tiennyt oppilaan minua pelkäävän. Kummasti hän sen on onnistunut salaamaan, kun jää vielä tunnin jälkeen rupattelemaan ja kyselemään kirjallisuuden anekdootteja.

Äiti on aiemminkin lähentynyt minua kertomalla, että hänen tyttärensä ei tarvitse kirjoittaa mitään. Vastasin hänelle Hyvin Ystävällisesti; liitin mukaan pätkän opetussuunnitelmaa ja kerroin, että jopa ihan lakikin käskee kirjoituttamaan oppilailla erilaisia tekstejä silloin tällöin ja että huoltajan luvalla ei voida jättää opsia huomiotta. Tytöllä oli vaikeuksia päästä alkuun, mutta kun annoin hänelle hiukan apua ja lisäaikaa, juttu syntyi kyllä. Äidin mielestä on parempi olla vaatimatta ettei tule traumoja.

Ja sitten se äiti tuli. Kirkuva, hysteerinen nainen haki minut luokasta ja vaati jättämään oppilaat keskenään ja keskustelemaan. Sain kuoluavustajan luokkaan ja päätin, etten kahdestaan ole sen naisen kanssa missään. Sain hänet kuraattorin luo, missä olivat paikalla kuraattori ja opo. Sitten sain kuulla puolen tunnin analyysin omasta luonteestani naiselta, joka ei ole tavannut minua koskaan. Hän kertoi tarkkanäköisesti jopa sen, että olen muuttunut viimeisen vuoden aikana aika paljon. Lopuksi juttu päättyi suureen itkufinaaliin, jossa minua syytettiin siitä, että olen juuri samanlainen kuin hänen väkivaltainen ex-miehensä ja että minä en ymmärrä hänen taustojaan. Että huoltajien taustat tässä pitäisi lisäksi ottaa selville.

Arvaatteko, mikä oli naisen ammatti?

Psykiatri.

Kurkkasin jostakin syystä blogini tilastoja. Höpöstelyäni on luettu yhteensä 80 413 kertaa. Kiitoksia teille mielenkiinnostanne, jota en kylläkään ymmärrä.