Tunnetko pride-liput?

Tunnetuin transsukupuolisuutta kuvaavista lipuista on Monica Helms -nimisen transnaisen vuonna 1999 suunnittelema lippu. Se oli ensimmäistä kertaa julkisesti esillä vuonna 2000 pride-paraatissa Arizonan Phoenixissa. Lipun värimaailman muodostavat perinteiset tyttölasten ja poikalasten värit vaaleanpunainen ja vaaleansininen sekä neutraalia tai määrittelemätöntä sukupuolta kuvaava valkea. Lipusta on myös versio, jossa valkean raidan asemesta on musta raita, kuvaamassa transvähemmistöjen kokemaa äärimmäistä syrjintää. Lisäksi on transfeminiinien ja transmaskuliinien kapeampiraitaiset liput, joissa valkoisen raidan sijaan keskellä on kolme punasävyistä tai sinisävyistä raitaa.

Transsukupuolisen ihmisen neurologisesta sukupuolesta kumpuava tietoisuus ja kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä kehollista sukupuoltaan.

Kesällä 2013 Morgan Carpenterin luomassa ei-binäärien lipussa keltainen kuvastaa niitä joiden sukupuoli jää binäärisessä mallissa sukupuolten väliin tai ei osu lainkaan binääriseen malliin, valkea kuvastaa useita tai kaikkia sukupuolia, violetti miehen ja naisen väliin jääviä tai näiden sekoitusta sekä musta sukupuolettomaksi itsensä kokevia.

Ei-binääreihin tai muunsukupuolisiin kuuluva henkilö ei koe sopivansa yhteiskunnassa vallitsevaan kahden sukupuolen malliin, eikä koe olevansa nainen tai mies. Muunsukupuolinen henkilö voi kokea olevansa jotain naisen ja miehen välillä tai kokonaan tällaisen binäärisen ajatuksen ulkopuolella. Kuvaavana käsitteenä on usein non-binary eli ei-binäärinen, ja joskus myös sukupuolettomuus.

Sinisen ja vaaleanpunaisen sekoituksena syntyvä violetin sävy kuvastaa androgyynisyyttä sekä miehen ja naisen sekoitusta, valkea kuvastaa sukupuolettomia ja binäärisyyden ulkopuolisuutta kuvaava vihreä on sävyltään vastakkainen lipun violetin sävylle.

Usein adjektiivina käytetty käsite queer tai gender queer viittaa ihmisiin, jotka kyseenalaistavat sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä rajoja ja asiaan liittyviä tiukkoja normeja. Monet queer-identiteetin omaksuneet pitävät sukupuolisuuteen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä määritelmiä liian rajoittavina niin omalla kohdallaan kuin laajemminkin.

Lippu on peräisin vuodelta 2010, jonka jälkeen käyttö on yleistynyt panseksuaalisuus-käsitteen tunnetummaksi tulon myötä. Vaaleanpunainen kuvastaa naisia, keltainen ei-binäärejä ja sininen miehiä - yhdessä värit kuvaavat kaikkien sukupuolten vetovoimaa.

Panseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua toiseen ihmiseen sukupuolesta riippumatta. Aiemmin panseksuaalisuus nähtiin biseksuaalisuuden muotona.

Intersukupuolisuutta kuvaavan lipun suunnitteli Morgan Carpenter vuonna 2013 australialaiselle intersukupuolisten järjestölle. Lipun ympyrän kerrotaan kuvastavan eheyttä ja ei-koristeltua, kokonaisuutta, täydellisyyttä ja vähemmistöön kuuluvien potentiaalia. Lippu viestii itsemääräämisoikeudesta.

Intersukupuolisen henkilön sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole selkeästi määriteltävissä sen paremmin miehelle kuin naisellekaan tyypillisiksi.

Sukupuolettomien (engl. "Neutrois") lipussa valkea kuvastaa neutraalia sukupuolta, violetin vastaväri vihreä kuvastaa sukupuolta joka ei ole naisen tai miehen ja musta sukupuolen olemattomuutta.

Sukupuolettomiin kuuluva henkilö ei koe olevansa nainen tai mies, ja hän on kokonaan binäärisen sukupuoliajatuksen ulkopuolella. Läheisiä käsitteitä ovat myös muunsukupuolisuus ja non-binary eli ei-binäärisyys.

Bi-lipun stereotyyppisten tyttöjen ja poikien värien välissä oleva violetti raita kuvastaa kummankin sukupuolen vetovoimaa. Lipun biseksuaaleille suunnitteli Michael Page ja hänen tarkoituksenaan oli luoda bi-yhteisölle oma symboli. Lipun värityksen idea on otettu aiemmasta biseksuaalisuutta kuvaavasta symbolista, jossa vaaleanpunainen ja sininen kolmio ovat osittain päällekkäin, ja päällekkäin olevan alueen värinä on violetti. Ensimmäistä kertaa lippu oli julkisesti esillä joulukuussa 1998 yhdysvaltalaisen BiNet USA -järjestön toiminnan yhteydessä. Sekä lipun suunnittelija että BiNet USA olivat aiemmin viestineet lipun olevan vapaasti käytettävissä paitsi julkisesti myös kaupallisissa yhteyksissä, ja että lippu ei ole patentin tai tavaramerkin alainen. Tästä huolimatta keväällä 2020 lipun oikeuksien omistamisesta syntyi kiista, kun BiNet USA ilmoitti omistavansa oikeudet lippuun ja vaati lipun hyödyntämisestä rahallista korvausta. Myöhemmin toukokuussa järjestö lakkasi käyttämästä lippua.

Biseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua yhtäläisesti (tai jollain tavoin painottuen) joko samaa tai eri sukupuolta oleviin henkilöihin. Joillain biseksuaaleilla henkilöillä eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voivat kohdistua sukupuolittuneesti enemmän tai vähemmän eri tavoin.

Polyseksuaalisuuden pride-lipun historia ulottuu vuoteen 2012. Se on sukua biseksuaalien sini-violetti-vaaleanpunaiselle ja panseksuaalien vaaleanpuna-kelta-siniselle lipulle. Sininen kuvastaa miehiä ja vaaleanpunainen naisia edellisten lippujen tapaan. Violetti ja keltainen on tässä korvattu vihreällä.

Polyseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua useampia mutta ei kaikkia sukupuolia edustaviin ihmisiin.

Polyseksuaalisuutta ei pidä liittää polyamorisuuteen, joka on yksi monisuhteisuuteen kuuluva ihmissuhdemuoto ja ajattelu- ja elämäntapa.

Aseksuaalien lipun musta raita kuvastaa aseksuaalisuutta, harmaa raita sille läheisiä seksuaalisuuden muotoja, valkea raita liittolaisia ja violetti raita yhteisöllisyyttä. Lipun historia ulottuu vuoteen 2010.

Aseksuaalinen henkilö ei voi tuntea eroottista tai romanttista mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan, tai tuntee sitä hyvin vähän. Aseksuaalinen henkilö voi kuitenkin kokea esimerkiksi ystävyyttä, kiintymystä ja läheisyyttä sekä erilaisia tunteita kuten muutkin. Aseksuaalisuudesta erilliseksi katsotaan toisinaan käsite aromanttisuus: yksilön romanttinen ja eroottinen mielenkiinto voivat kohdistua eri tavoin.