Hurmeisna hän kaatuu

Katselin telkkaria. Räpläsin korvaani ja huomasin, että oikeassa korvanipukassani kasvaa pitkä hoikka ja hentoinen läpinäkyvä karva. Päätin päästä siitä eroon.

Lainasin pupun partahöylää - itse suosin sähkökäyttöistä surruutinta - ja nippasin karvan pois. Huomasin, että vasemmassakin oli pienenpieni karvanpoikanen. Raakkasin sen samalla.

Tottumattomana höylänkäsittelijänä viilsin samalla molempiin korviini ammottavan avohaavan, mitkä eivät ottaneet tyrehtyäkseen. Kello oli jo myöhä, enkä päässyt maate, koska olisin kastellut tyynynliinat litimäriksi. Veri tirsusi päästäni ja minä vain kikatin yksinäni turhamaisuuteni saamalle rangaistukselle.

Ajattelin kertoa pupulle elämäni saamasta katkerasta iskusta, mutta hän oli jo nukahtanut, ja epäilin, että hän ei olisi osannut jakaa tilanteen hauskuutta kanssani. Siksi tiputtelin hiljalleen kylppärin lattialle. Puolenyön tienoilla pääsin maate.

Nimim. Yksinäinen viiltelijä