hlbti FAQ

Seksuaalinen suuntautuneisuus tai sukupuoli ja sen kokemus eivät ole valintoja, vaan nykykäsityksen mukaan yksilön synnynnäisiä ominaisuuksia. Tyypillisestä poikkeaminen ei sen paremmin ole virhe, häiriö tai epäonnistuminen, vaan inhimillistä monimuotoisuutta - seksuaalista ja sukupuolista moninaisuutta.

Useimmat ovat heteroseksuaalisia naisia tai miehiä

Evoluutio ja suvullinen lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että ihminen on tyypillisesti heteroseksuaalinen mies tai nainen. Ihmisyksilön sukupuolisuutta säätelevänä "pääkytkimenä" toimii se, onko munasolun hedelmöittänyt siittiö tyyppiä X vai Y. Tyypillisesti X-siittiön hedelmöittämästä munasolusta kehittyy nainen ja Y-siittiön hedelmöittämästä munasolusta kehittyy mies, ja sukukypsiksi kehittyneenä eri sukupuolta olevat yksilöt voivat tuntea romanttista ja eroottista vetoa toisiaan kohtaan ja sen siivittämänä saattavat saada jälkeläisiä.

Joidenkin yksilöiden kehitys tapahtuu toisin esimerkiksi tietynlaisten perintötekijöiden ja tietynlaisen sikiöaikaisen hormonialtistuksen johdosta. Vanhemmilta saadut sukupuolikromosomit XX eivät suuresta todennäköisyydestä huolimatta välttämättä johda yksilön kehittymiseen naiseksi eikä XY-sukupuolikromosomipari välttämättä johda yksilön kehittymiseen mieheksi. Lisäksi tunnetaan muitakin kromosomivariaatioita, kuten esimerkiksi X, XXY ja XXX.

Nykykäsityksen mukaan aivojen rakenteissa on synnynnäistä sukupuolittuneisuutta siinä missä ulkoisissa ja muissa sukupuolisuuteen liittyvissä tunnusmerkeissäkin. Sikiön kehitysvaiheiden eriaikaisuuden vuoksi joissain tapauksissa yksilön aivojen sukupuolisuuteen ja seksuaalisuuteen liittyvät rakenteet ja/tai sukupuolisuuteen liittyvät ulkoiset ja muut tunnusmerkit kehittyvät sukupuolittuneisuudeltaan keskenään eri tavoin.

Sukupuolisuus on jatkumo, ei kaksijakoinen ilmiö

Jos sukupuolta tarkastellaan vain lisääntymisen näkökulmasta, tarvitaan jälkeläisen syntymiseen aina sekä naisen että miehen sukusolu - munasolu ja siittiö. Jos taas sukupuolta tarkastellaan laajemmin niin biologisena kuin sosiologisenakin ilmiönä, ei kyse ole kaksijakoisesta (binäärisestä) asiasta.

Naissukupuoli ja miessukupuoli eivät ole biologisesti tai muutenkaan keskenään vastakkaisia tai toisiaan täysin poissulkevia ilmiöitä, vaan rypäs ominaisuuksia, joista osa vaikuttaa kahden yksilön mahdollisuuteen saada keskenään biologisia jälkeläisiä ja osa ilmenee muuten. Puhutaan ensisijaisista eli primääreistä (sisäiset ja ulkoiset sukupuolielimet) ja toissijaisista eli sekundaarisista (esimerkiksi rasvakudoksen määrä, lantion muoto, lihaksikkuus, karvoitus ja puheäänen korkeus) sukupuoliominaisuuksista. Sukupuolen (juridisen) määrittelyn taustalla voi olla sukuelinten lisäksi myös Y-kromosomin olemassaolo tai sen puuttuminen, sukurauhasten tyyppi sekä sukupuolihormonit.

Mitä etäämmällä suoranaisesti lisääntymisen onnistumiseen vaikuttavista sukupuoleen liittyvistä yksityiskohdista ollaan, sitä enemmän vaihtelua yksilöiden välillä evoluutio on niiden kohdalla sallinut. Sukupuoleen liittyviä asioita olisi ehkä mielekkäämpi tarkastella rinnakkaisina ja osin limittäisesti esiintyvinä ilmiöinä vastakohtaisuuden asemesta. Merkitykseltään vähäisempien yksityiskohtien sukupuolisuuteen liittyvät erot hautautuvat arjessa yksilöiden välisiin eroihin ja näkyvät vain tilastojen keskiarvoina. Myös käyttäytymisessä ja mielenkiinnon kohdistumisessa on tilastollisesti havaittu olevan muitakin kuin parinvalintaan liittyviä sukupuoleen sidoksissa olevia keskimääräisiä tyypillisyyksiä, mutta niitä ei kuitenkaan suoranaisesti nähdä sukupuolta määrittelevinä asioina.

Identiteetti

Koska tyypillisesti ihmiset ovat joko heteroseksuaalisia naisia tai heteroseksuaalisia miehiä, ovat kulttuuri ja yhteiskunta kehittyneet olettamaan jokaisen mahtuvan kahteen vaihtoehtoiseen kokonaisvaltaisen sukupuolisuuden lokeroon. Tämän vuoksi lokeroihin mahtumattomat eivät itsekään usein tiedosta tai hyväksy olevansa jotain muuta kuin heteroseksuaalinen nainen tai heteroseksuaalinen mies. Kahteen sukupuolisuuden lokeroon mahtumattomattomat joutuvat lisäksi usein kohtaamaan halveksuntaa, syrjintää ja jopa rangaistuksia.

Yksilön omaksuman sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyvän identiteetin taustalla on tämän yksilöllisiin ominaisuuksiin liittyvä käsitys itsestä, ja se on kehittynyt vuorovaikutuksessa muihin ihmisiin - kulttuuriin ja sen arvostuksiin. Identiteetti on eri asia kuin ne yksilölliset ominaisuudet, joiden päälle identiteetti on rakentunut.

Havahtuminen omaan seksuaaliseen suuntautuneisuuteen voi tapahtua missä elämän vaiheessa hyvänsä, yleensä kuitenkin aikaisintaan murrosiässä. Ymmärrys omasta seksuaalisesta suuntautuneisuudesta voi myös tarkentua tai jäsentyä elämän varrella. Samoin käsitys omasta sukupuolesta voi tarkentua missä elämänvaiheessa hyvänsä.

Koska vallalla on "kaksi heteroa sukupuolta" -oletus, niin omakohtainen havahtuminen "muuhun" on monin verroin todennäköisempää kuin todeta elämän varrella, ettei olekaan "jotain muuta".

Osuus väestöstä?

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia arvioidaan olevan väestöstä muutama prosentti tai enemmänkin, riippuen siitä, miten vähemmistöön ja enemmistöön kuuluminen määritellään. Vähemmistöihin kuuluvien osuuden väestöstä arvioidaan olevan jokseenkin vakio aikakaudesta, kulttuurista tai muista tekijöistä riippumatta. Vähemmistöjen esilläolon vaihtelu riippuu siitä, miten vallitseva kulttuuri hyväksyy ehdottoman kaksijakoisen (binäärisen) sukupuolikäsityksen ulkopuolelle kuulumisen.

Olosuhteista riippuen yksilö voi hyväksyä tai olla hyväksymättä synnynnäisten ominaisuuksiensa mukaisen identiteetin kokonaisvaltaisesti tai vaillinaisemmin. Yksilö voi myös tilapäisesti tai pysyvämminkin toimia ja tehdä elämänvalintojaan identiteetistään ja ominaisuuksistaan riippumatta.

Sanastoa ja käsitteitä

Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden moninaisuuteen liittyvä käsitteistö on laaja ja se voi tuntua vaikeaselkoiselta. Osa käsitteistä on käytössä arjessakin, osa ei. Käsitteitä käyttäessään on hyvä muistaa, että ne ovat vain inhimillinen keino hahmottaa ja määritellä asioita. Määriteltyjen asioiden välillä ei välttämättä ole ehdottomia ja tarkkoja rajoja.

Yläkäsite seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (usein lyhenteenä hlbti tai sateenkaarivähemmistöt) ovat kaksi eri asiaa, joita yhdistää se, että niihin kuuluvat eivät täysin sovi "perinteiseen" kaksijakoiseen sukupuolisuus-käsitykseen, jossa jako miehiin ja naisiin perustuu kahden vastakohdan puolinaisuuteen ja kokonaiseksi yhtymiseen.

Kun seksuaalivähemmistöön kuuluminen liittyy romanttisen ja eroottisen mielenkiinnon kohdistumiseen, niin sukupuolivähemmistöön kuuluminen liittyy omaan sukupuoleen. Yksilö voi kuulua yhtä aikaa sekä seksuaali- että sukupuolivähemmistöihin; ne eivät ole toisiaan poissulkevia inhimillisiä ominaisuuksia, mutta toiseen kuuluminen ei ole myöskään sidoksissa toiseen kuulumiseen.

Vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa suhteessa omiin ominaisuuksiinsa yksilölle syntyy identiteetti. Tähän identiteettiin kuuluu synnynnäisiin seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja sukupuoleen liittyvien ominaisuuksien päälle sosiaalisaation kautta syntynyt ulottuvuus. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyvä identiteetti voi olla irrallaan yksilön synnynnäisistä ominaisuuksista, esimerkiksi jos itsehyväksyntä on jäänyt vaillinaiseksi.

Seksuaalivähemmistöt

Käsitteellä seksuaalivähemmistöt viitataan ihmisiin, joiden eroottinen ja romanttinen mielenkiinto kohdistuu muuten kuin eri sukupuolta oleviin henkilöihin. Seksuaalivietin sukupuolittuneesta kohdistumisesta käytetään käsitteitä seksuaalinen suuntautuneisuus tai seksuaalinen suuntautuminen.

Tyypillisesti aikuisen ihmisen eroottinen ja romanttinen mielenkiinto kohdistuu (yksinomaan) eri sukupuolta oleviin; ilmiön nimi on heteroseksuaalisuus. Ihmisistä suurin osa on heteroseksuaaleja. Seksuaalivähemmistöjen osuutta väestöstä ei tarkasti tiedetä, mutta arviot vaihtelevat muutamasta prosentista jopa kymmeniin prosentteihin sen mukaan, miten vähemmistöön tai enemmistöön kuuluminen määritellään.

Homoseksuaalisuus

sateenkaarilippuHomoseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua yksinomaan samaa sukupuolta oleviin henkilöihin. Usein varsinkin puhekielessä käytetään lyhyempiä muotoja homous ja homoseksuaalisesta henkilöstä sanaa homo. Naispuolinen homo on lesbo. Lisää aihepiiristä kertoo homoFAQ.

Biseksuaalisuus

biseksuaalisuusBiseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua yhtäläisesti (tai jollain tavoin painottuen) joko samaa tai eri sukupuolta oleviin henkilöihin. Joillain biseksuaaleilla henkilöillä eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voivat kohdistua sukupuolittuneesti enemmän tai vähemmän eri tavoin.

Panseksuaalisuus

panseksuaalisuusPanseksuaalisen henkilön eroottinen ja romanttinen mielenkiinto voi kohdistua toiseen ihmiseen sukupuolesta riippumatta. Aiemmin panseksuaalisuus nähtiin biseksuaalisuuden muotona.

Aseksuaalisuus

aseksuaalisuusAseksuaalinen henkilö ei voi tuntea eroottista tai romanttista mielenkiintoa toista ihmistä kohtaan, tai tuntee sitä hyvin vähän. Aseksuaalinen henkilö voi kuitenkin kokea esimerkiksi ystävyyttä ja läheisyyttä sekä erilaisia tunteita kuten muutkin. Keskustelua käydään siitä, onko syytä lukea ilmiö seksuaalivähemmistöihin kuuluvaksi. Samoin aseksuaalisuuden määritelmästä keskustellaan; onko edellytyksenä sekä romanttisen että eroottisen ulottuvuuden puuttuminen, vai vain toisen - ja kuinka kokonaisvaltaista puuttumisen on oltava.

Sukupuolivähemmistöt

Tyypillisesti aikuiset ihmiset asettuvat joko naisen tai miehen lokeroon: cissukupuoliset henkilöt kokevat edustavansa sitä sukupuolta kuin johon heidät on syntyjään määritelty ja johon heidän sukupuolisuuteen liittyvät näkyvät ja näkymättömät keholliset ominaisuudet viittaavaat. He myös yleensä ilmaisevat sukupuoltaan kulttuurille tyypillisellä tavalla.

Osa ihmisistä on kuitenkin syntyään kaksijakoisen sukupuolikäsityksen välissä tai kokonaan sen ulkopuolella. Puhutaan sukupuolivähemmistöistä.

Transvestisuus

Transvestisuudessa on kyse sukupuolen ilmaisusta. Kyse on ilmiöstä, jossa yksilö kokee tarvetta eläytyä (usein ajoittain) eri sukupuoliin, yleensä pukeutumisella, eleillä ja muilla tavoilla. Transvestisuudessa itsessään ei ole kyse seksuaaliseen mielihyvään pyrkimisestä.

Englanninkielisessä maailmassa nimitys "transvestite" (suom. transvestiitti) koetaan vanhahtavana ja halventavana nimityksenä, ja sen asemesta käytetään nimitystä "cross-dresser" (suom. ristiinpukeutuja), kun taas suomen kielellä sanaa ristiinpukeutuja tässä merkityksessä pidetään usein vanhentuneena.

Moni transvestiitti toivoo tulevansa kohdatuksi siinä sukupuolessa, jota tämä kullonkin ilmentää.

Toisinaan, mutta harvoin käytetään nimitystä cisvestistmi transvestisuuteen vertautuvasta tarpeesta "oman sukupuolen" mukaiseen ilmaisuun. Kyse voi olla esimerkiksi muun kuin oman ammattikunnan, sosiaaliryhmän tai "arkielämän" viiteryhmän tyypillisen vaatetuksen suosimisesta.

Transsukupuolisuus

transsukupuolisuusTranssukupuolisen ihmisen tietoisuus ja kokemus omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Hän voi kokea ristiriitaa (sukupuolidysforia) määritellyn ja kokemansa sukupuolen välillä sekä kokemansa sukupuolen ja ulkoisten sukupuoleen liittyvien tunnusmerkkien välillä. Transsukupuolinen ihminen voi korjauttaa lääketieteellisin keinoin kehoaan vastaamaan kokemaansa sukupuolta. Joillekin riittää tuleminen tunnustetuksi ja kohdatuksi siinä sukupuolessa, jota hän on. Tällaista tunnustamista on arjen tilanteiden lisäksi esimerkiksi juridisen sukupuolen vahvistaminen koetun sukupuolen mukaiseksi.

Transsukupuolisista ihmisistä käytetään termejä transnainen tai transmies (tai transtyttö tai transpoika) sen mukaan, mikä hänen identiteettinsä on. Henkilö, joka ei ole transsukupuolinen on cissukupuolinen. Sukupuolenkorjausprosessin läpikäynyt henkilö voi katsoa olevansa transtaustainen, sillä prosessin jälkeen hän voi elää sukupuolessaan eheästi ja kokonaisvaltaisesti.

Muunsukupuolisuus

ei-binääriHenkilö ei koe sopivansa yhteiskunnassa vallitsevaan kahden sukupuolen malliin, eikä koe olevansa nainen tai mies. Muunsukupuolinen henkilö voi kokea olevansa jotain naisen ja miehen välillä tai kokonaan tällaisen binäärisen ajatuksen ulkopuolella. Kuvaavana käsitteenä on usein non-binary eli ei-binäärinen.

Yksilöivämpiä muunsukupuolisuutta kuvaavia termejä ovat sukupuolettomuuteen tai neutraaliin sukupuoleen viittava agender, kahden sukupuolen yhdistymiseen viittaava bigender, sukupuolen liukuvuuteen tai muuttuvuuteen viittaava genderfluid, sukupuolen ei-normatiivisuuteen viittaava genderqueer, miehen ja naisen välimaastoon viittaava intergender, osittaista kuulumista johonkin sukupuoleen tarkoittava demigender (esimerkiksi demiboy ja demigirl), neutrois (neutri, neutraali sukupuoli-identiteetti), polygender (monta sukupuoli-identiteettiä omaava).

Intersukupuolisuus

intersukupuolisuusIntersukupuolisen henkilön sukupuolta määrittelevät fyysiset tekijät tai ominaisuudet eivät ole selkeästi määriteltävissä sen paremmin miehelle kuin naisellekaan tyypillisiksi. Usein intersukupuoliset vastasyntyneet on leikkattu muistuttamaan jompaa-kumpaa kahdesta sukupuolesta, mutta nykyisin terveyden kannalta ei-välttämättömien kirurgisten toimenpiteiden katsotaan yhä yleimmin olevan huono vaihtoehto, sillä yksilön tietoisuus ja kokemus sukupuolestaan tulee ilmi vasta varttumisen myötä - ja on suuri riski siihen, että kirugiset toimenpiteet tehdään väärään sukupuoleen.

Muuta sanastoa

Seksuaalivähemmistöjä ja sukupuolivähemmistöjä koskettaa runsaasti erilaisia alakäsitteitä, kattokäsitteitä ja oheiskäsitteitä. Lisäksi suoranaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kuvaavien termien ohella on erilaisia identiteettiä, elämänvalintoja, kapeampialaisia seksuaalimieltymyksiä ja kulttuurillisia ilmiöitä kuvaavia käsitteitä. Käsitteiden kuvaamilla ilmiöillä on vaihtelevasti suoranainen sidos seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin kuulumiseen. Lisäksi toisinaan em. vähemmistöihin liitetään asioita, joilla ei ole niihin sen suurempaa yhteyttä kuin vähemmistöön kuulumattomiinkaan.

hlbti

Kirjainlyhenteen taustalla ovat homo, lesbo, bi, trans ja intersukupuolisuus.

Kirjainlyhenteestä on lukuisia erilaisia variaatioita, kuten esimerkiksi hlbtiq+, jossa mukaan on otettu sanaan queer viittaava kirjain sekä plus-merkki kuvaamaan muita ryhmiä, esimerkiksi muunsukupuolisia.

Toisinaan on käytetty pidempääkin kirjainlyhennettä, jossa kaikki ajateltavissa olevat ryhmät on huomioitu omalla kirjaimellaan: esimerkiksi panseksuaalit (p), aseksuaalit (a), seksuaalista suuntautuneisuuttaan ja/tai sukupuoli-identiteettiään pohtivat (q), yhdenvertaisuustyötä tekevät vähemmistöihin itse kuulumattomat liittolaiset allies (a) sekä Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden two-spirit, kaksihenkiset (2s).

Joskus kirjaimet esitetään eri järjestyksessä, esimerkiksi lhbti tai lhbtiq+ ja eri maissa on paikallisesti käytetystä sanastosta johdettuja muitakin muotoja, kuten glbti varustettuna englannin sanalla gay.

Leikkisästi kirjainlyhenneviidakosta käytetään nimitystä aakkossoppa tai aakkoskeitto (engl. "alphabet soup").

On käyty myös keskustelua siitä, onko perusteltua liittää mukaan esimerkiksi polyamoriaan, fetisseihin ja muihin seksuaalisuuden ilmiöihin liittyviä kirjaimia.

Sateenkaarivähemmistöt

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä käytetään usein myös hlbti+ -vähemmistöjen symboliksi vakiintuneeseen sateenkaarilippuun viittaavia nimityksiä: sateenkaarikansa, sateenkaarivähemmistöt ja näiden vanhemmoimista perheistä nimitystä sateenkaariperhe.

Queer

queerUsein adjektiivina käytetty käsite queer tai gender queer viittaa ihmisiin, jotka kyseenalaistavat sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä rajoja ja asiaan liittyviä tiukkoja normeja. Monet queer-identiteetin omaksuneet pitävät sukupuolisuuteen ja seksuaaliseen suuntautuneisuuteen liittyviä määritelmiä liian rajoittavina niin omalla kohdallaan kuin laajemminkin.

Sukupuolentutkimuksen alalajiksi katsottu queer-tutkimus puolestaan kyseenalaistaa käsityksiä sukupuolieroista ja niiden myötäsyntyisyydestä, ja pitää niihin liittyviä oletuksia pitkälti kulttuurin tuotteena. Aihepiiriin liittyvät ns. queer-teoriat.

Kolmas sukupuoli

Käsitettä kolmas sukupuoli käytetään viittaamaan sukupuolisuuteen, joka ei asetu nainen/mies -kahtiajakoon. Kolmannen sukupuolen käsitettä käytetään erityisesti juridiseen sukupuoleen viitaten. Lähellä tätä käsitettä ovat termit muunsukupuolisuus, sukupuolettomuus ja neutri. Toisinaan myös transsukupuoliset ajatellaan kuuluvaksi kolmanteen sukupuoleen.

Cis

Sana cis ("tällä puolen") on latinasta, kuten myös sille vastakohtainen sana trans ("toisella puolen").

Cissukupuolinen on henkilö, joka ei ole transsukupuolinen: tämän sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat tälle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa liitettyjen odotusten mukaiset. Yleensä sanaa cis käytetään sukupuolimääritelmän tai määrittelemättömämmän yksilöviittauksen etuliitteenä: cisnainen, cismies, cishenkilö.

Gender

Sosiaalisesta sukupuolesta käytetään englannin kielessä termiä gender (alkuaan latinan genus), ja se viittaa sukupuolisuuden ilmiön näkymättömiin ulottuvuuksiin. Englanninkielisissä maissa termi valtaa arkipuheessakin alaa biologista sukupuolta tarkoittavalta sanalta sex, joka puolestaan viittaa myös seksiin.

Yksilön näkökulmasta sosiaalinen sukupuoli on yhteisön kokemus ja tulkinta yksilön sukupuolesta. Käsitettä "sosiaalinen sukupuoli" käytetään sukupuolentutkimuksessa ja sosiologiassa. Aihepiiriin liittyvät sukupuoliroolit taas ovat yhteiskuntien ja kulttuurien luomia käsityksiä eri sukupuolten ihanteellisesta ilmenemismuodosta ja sukupuolen mukaisesta käyttäytymisestä.

Seksuaalimieltymykset

Seksuaalisten mieltymysten laaja kirjo ei ole erityisesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin liittyvä asia, vaikka niistä usein puhutaankin hlbti-aihepiirin yhteydessä. Erilaiset seksuaaliset mieltymykset kaikessa moninaisuudessaan ovat yhtäläisesti sukupuolienemmistöön (cissukupuoliset) kuuluviin heteroseksuaalisiin henkilöihin liittyvä tapa toteuttaa seksuaalisuuttaan.

Mieltymyksistä esimerkkinä ovat fetisismi eli seksuaalisen mielihyvän saaminen esineistä tai jostain muusta kohteesta; tähän liittyvä fetissi voi olla esimerksi jokin vaatekappale tai tietty kehon osa. Seksuaaliseen mielihyvään pyrkivässä transvestisuudessa kyseessä on transvestinen fetisismi; transvestisuudessa itsessään ei ole kyse seksuaalisen mielihyvän hakemisesta. Käsite bdsm (bondage, discipline, domination, submission, masochism) viittaa sovittuun seksuaaliseen kanssakäymiseen, jossa seksuaalista nautintoa etsitään valta-asetelmasta, sitomisesta ja/tai kivun tuottamisesta.

Joillekin tarkkarajaiset mieltymykset ovat ensisijainen tapa toteuttaa seksuaalisuuttaan ja joillekin muuta seksuaalinautintoa lisäävä asia. Mieltymykset katsotaan usein parafilioiksi (kohdehäiriöiksi), mutta ne eivät itsessään ole ongelma, ellei asiaan liity ahdistusta tai itsensä/muiden vahingoittamista.

Kaappi

Kaapissa olemisella tarkoitetaan hlbti-aihepiirin yhteydessä sitä, että joku ei ole omasta seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan tai sukupuoli-identiteetistään avoin. Ilmaisu kaapista ulos tuleminen tai kaapistatulo tarkoittaa sitä, että kertoo jollekulle tai laajemminkin seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Kaapissa ollaan yleensä sosiaalisen paineen vuoksi, kun itsetunto ei ole tarpeeksi vahva, jotta voisi elää avoimesti oman identiteetin mukaista elämää. Monet ovat kokeneet kaapista tulon vapauttavaksi.

Itsesyrjintä

Seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön kuuluva saattaa kokea tämän synnynnäisen ominaisuutensa jollain tavalla häpeälliseksi tai muulla tavoin torjuttavaksi, eikä siten hyväksy tätä ominaisuutta itsessään ainakaan kokonaisvaltaisesti. Taustalla saattavat olla ulkopuolisten suoranainen painostus tai hienovaraisemmista viesteistä syntyneet omat tulkinnat. Itsesyrjintä estää löytämästä mielekkäitä samastumiskohteita muista vähemmistöön kuuluvista.

Itsesyrjintä saattaa näyttäytyä pyrkimyksenä peitellä ominaisuuteen liitettyjä stereotypioita, tehdä itsesyrjinnän ajamana elämänvalintoja kulissiksi tai osallistua toimintaan, jonka uskoo voivan muuttaa sukupuolen kokemista tai seksuaalista suuntautuneisuutta. Joissain tapauksessa voimakkaasta itsesyrjinnästä kärsivä on pyrkinyt vahingoittamaan itseään fyysisesti ja jopa päättämään elämänsä oman käden kautta. Toisinaan torjunta ilmenee vihamielisenä suhtautumisena muissakin ihmisissä ilmeneviin stereotyyppisiin seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin liittyviin piirteisiin tai vihamieliseen suhtautumiseen näihin vähemmistöihin kuuluviin tai sellaisiksi oletettuihin. Toisinaan itsesyrjintä johtaa torjuntaan ja jopa väkivaltaan, joka kohdistuu muihin kyseiseen vähemmistöön kuuluviin.

Eheytys

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat joutuvat toisinaan kohtaamaan vaatimuksia muuttaa itseään seksuaalisen suuntautuneisuuden tai koetun sukupuolen suhteen. Nämä synnynnäiset ominaisuudet eivät kuitenkaan ole tahdonalaisesti tai päämäärähakuisesti muutettavissa, vaikka niihin liittyvä identiteetti voikin jossain mitassa joustaa. Yleensä nimellä eheytys tunnetun toiminnan vaikutus kuitenkin jää siihen, että yksilö torjuu osan identiteetistään. Syrjään työnnetty osa kokonaisesta itsestä saattaa myöhemmässä vaiheessa muistutella itsestään ja siihen liittyvä torjunta voi vaikuttaa vahingollisesti mielen hyvinvointiin.

Eheytystoimintaa harjoitetaan pääasiassa seksuaalisen ja sukupuolen moninaisuuden torjuvissa uskonnollisissa yhteyksissä, toimintamuotona muutosterapia tai konversioterapia, johon liittyy esimerkiksi rukoilua. Uskonnollisissa opeissa sukupuolisuudessa ja seksuaalisuudessa nähdään usein vahva tarkoitus ja niiden tietynlaisen toteutumisen (pariutuva ja jälkeläisiä saava heteroseksuaalinen nainen ja mies) olevan osa (luomistyön) suunnitelman ihannetta, johon tulisi pyrkiä - ja muu on opin mukaan syntiä. Puhutaan myös rikkinäisyydestä, jonka vuoksi muutokseen pyrkivästä toiminnasta käytetään nimeä eheytysterapia. Taustalla oleva eheytysideologia perustuu oletukseen, että yksilön (seksuaaliseen suuntautuneisuuteen ja sukupuolen ulottuvuuksiin liittyvät) ominaisuudet, omaksuttu identiteetti ja yksittäiset teot olisivat yksi ja sama asia - eikä kyse olisi synnynnäisestä ominaisuudesta, vaan yksittäisistä teoista, omaksutuista käytösmalleista ja valinnasta. Uskonopin näkökulmasta puhutaan usein "kilvoittelusta" ja "lankeemuksesta".

Eheytystoiminnan piiriin hakeudutaan yleensä itsesyrjinnän ajamana. Varsinkin uskonnollisisten yhteisöjen piirissä yhteisön paine voi johtaa haluun pyrkiä muuttamaan omaa seksuaalista suuntautuneisuutta tai sukupuolen kokemusta. Joissain tapauksissa erityisesti uskonnollis-konservatiiviset vanhemmat pyrkivät voimakkaasti ohjaamaan lapsiaan kasvamaan heteroseksuaalisiksi naisiksi tai miehiksi kahden perinteisen sukupuolimallin mukaisesti, ja mukana voivat olla vahvat käsitykset sukupuolisuuteen liittyvistä rooleista käyttäytymismalleineen. Tästä mallista poikkeavaksi katsotuista piirteistä yritetään ohjata aktiivisesti pois, esimerkiksi esittämällä ne häpeällisinä.

Drag

Kyse on esitystaiteen muodosta, eikä sitä pidä sotkea transvestismiin, eikä drag-taiteilijoita tai yleisemmin taiteenlajia ei pidä sekoittaa itsestäänselvästi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöihin. Kun drag queen meikkaa ja pukeutuu esiintyäkseen sekä sukupuolirooleilla leikitelläkseen ja niitä murtaakseen, niin transvestiitti meikkaa ja pukeutuu ilmaistakseen sukupuoltaan. Merkittävä osa drag-esiintyjistä on homomiehiä, mutta jotkut ovat transvestiitteja tai transsukupuolisia - sekä muunsukupuolisia tai heteroita. Dragin yhteys hlbti-vähemmistöihin on olemassa lähinnä perinteen ja kulttuurin kautta. Merkittävänä taustasyynä dragtaiteelle osana "homokulttuuria" on pride-ilmiön syntyyn johtaneiden kesän 1969 New Yorkin Stonewall-mellakoiden näkyvinä hahmoina vaikuttaneiden voimakkaasti meikattujen ja korostuneen feminiinisesti pukeutuneiden henkilöiden toiminta.

Yleesä drag queen on mies, joka pukeutuu ja meikkaa itsensä liioittelevaan feminiiniseen rooliin tavoitteenaan koominen, dramaattinen tai satiirinen vaikutelma. Drag-esityjät laulavat itse tai playbackinä ja joskus tanssivat, usein imitoiden tunnettuja artisteja. Vastaavasti maskuliinista roolia tekevä nainen on drag king. Drag king -roolia tekevä mies on bio king ja drag queen roolia tekevä nainen on bio queen. Nykyaikainen teatterin keinoin esitetty huumoriviihde burleski ammentaa osaltaan myös drag-taiteesta. Burleskissa sen kanssa yhdistyy performanssi, luova striptease, komedia, parodia ja satiiri. Ranskankielinen sana burlesque merkitsee liioitellun hullukurista, ilveilyä ja pilailevaa. Burleski kehittyi 1800-luvulla music hall –viihteestä ja vaudevillestä.

Avioliitto

Täysi-ikäiset ovat sukupuolesta riippumatta voineet Suomessa solmia avioliiton 1.3.2017 lähtien, kun vuonna 2014 eduskunnassa hyväksytty avioliittolain uudistus astui voimaan.

Sitä ennen avioliitto oli mahdollinen ainoastaan eri juridista sukupuolta olevien välillä.

Samaa juridista sukupuolta olevat saivat maaliskuussa 2002 oikeuden rekisteröidä parisuhteensa, kun syyskuussa 2001 hyväksytty parisuhdelaki astui voimaan. Rekisteröity parisuhde oli monissa yksityiskohdissaan avioliiton vertainen, mutta se ei oikeuttanut yhteiseen sukunimeen eikä tuonut mahdollisuutta adoptioon. Vuonna 2009 sallittiin ns. perheensisäinen adoptio.