Suurennuslasin alla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä koskettavat aiheet. Haluatko mukaan kirjoittajaksi sateenkaariluuppi-blogiin? Ota yhteyttä ylläpitoon.
Uuden Suomen Puheenvuorossa Timo Kärkkäinen nostaa esiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla 28.7. julkaistun "timanttijutun", jossa aiheena on väkivaltarikollinen Tom Kokko ja tämän musiikkiharrastus. Helsingin Sanomissa "Vantaan Shakespeare" on alkuaan julkaistu kesällä 2019.
Kärkkäinen ruotii juttua otsikolla "Vantaan homohakkaaja on Helsingin Sanomien päivän timantti". Hän katsoo Kokkoa käsittelevän jutun olevan "tarinallinen" artikkeli, jossa kylmäverinen homohakkaaja pyhitetään herkäksi kaunosieluksi, suureksi taiteilijaksi ja häkkiin suljetuksi ressukaksi - ja lehti hänen mukaansa toistelee Kokon maailmankuvaa, jossa tämä on yhteiskunnan uhri. Hän toteaa, ettei lehti sitä, miksi Kokko ajautui jo nuorena väkivallan ja rikoksen tielle.
Kärkkäinen katsoo, että julkisuudessa olleiden rikos- ja oikeudenkäyntikuvausten perusteella Tom Kokko on paatunut ammarikollinen ja hakkaaja, jolle ja jonka rikoskumppaneille homoseksuaaliset miehet ovat ihmisroskia, joille saa tehdä mitä haluaa, koska he ovat homoseksuaaleja.
Muiden väkivaltarikosten lisäksi Kokon tilillä on kolmeen homomieheen kohdistunutta ryöstöä, jotka Kokko toteutti kaveriensa kanssa. Yksi näistä tapahtui ravintolaillan jälkeen jatkoilla uhrin omassa kodissa ja kahdessa tapauksessa seuranhakuilmoituksen kautta.
Kärkkäinen ihmettelee, miksi juttu ylipäätään on tehty, etenkin siinä sävyssä, jolla se on kirjoitettu.
Tom of Finlandin (Touko Laaksonen 1920-1991) taiteen merkitystä on arvioitu New York Timesissa, taiteilijan syntymän satavuotismerkkipäivän tiimoilta. Juttuun on haastateltu kahdeksaa nykytaiteilijaa.
Suomen kansainvälisesti tunnetuimpiin taiteiijoihin kuuluvan Laaksosen varsinainen työ oli mainospiirtäjänä, mutta samalla hän piirsi myös omia eroottisia fantasioitaan edustavia töitä - ja niille julkaisualustana oli yhdysvaltalainen Physique Pictorial -lehti. Tätä kautta Laaksosen tuottama kuvasto levisi maailmalle - joskin tabu-aihetta edustaneiden töiden osalta tekijänoikeuksista (ja etenkin kuvien käyttökorvauksista) oli mahdotonta huolehtia.
Samalla Suomessa ToF oli tuntematon, kuten toki muuallakin marginaalin ja tiedostavien piirien ulkopuolella: asenneilmapiiri ei ollut kypsä hyväksymään miesten välistä lihallisuutta.
Kommenteissa ToF:n taiteen kanssa vastakkain laitetaan pohjoismainen kulttuuri, johon jälkensä on jättänyt protestanttinen pidättyvyys, pimeys ja ahdistus. Samalla ToF:n taide on suorasukaista seksiä yhdistettynä herkkyyteen ja viattomuuteen.
Suomessa asiasta on uutisoinut Iltalehti nostaa jutun otsikkoa myöten esiin losangelesilaisen performanssitaiteilijan Cassilsin kommentin, jonka mukaan "Tom of Finlnadin taide on todennäköisesti ainoa, jonka ääressä olen runkannut".
NYT:n jutussa ToF:n lihaksikkaita mieshahmoja myös verrataan Tove Janssonin Muumi-hahmoihin. Jo keväällä 2017 Image-lehdessä julkaistussa Antti Holman kirjoituksessa liitettiin ToF-kuvasto Muumi-kuvastoon.
Suomen Posti julkaisi Tom of Finland -postimerkkejä. Alkuun asiasta nousi kohu, mutta se laantui nopeasti. ToF-kuvastoa on sittemmin liitetty myös osaksi virallista Suomi-kuvaa.
Tapio Puolimatka kirjoittaa Keskisuomalaisessa julkaistussa mielipidekirjoituksessa, että homoseksuaalisuuden normalisoiminen ja kristinuskon vaikutuksen rajoittaminen ovat edellytyksiä ydinperhettä suojaavien yhteiskuntanormien murentamiselle. Näkemys liittyy kirjoitukseen, jossa Puolimatka esittää käynnissä olevan kampanjan kansanedustaja Päivi Räsästä (kd) vastaan. Puolimatkan mukaan sananvapautta rajoitetaan yhä enemmän keskustelussa avioliitto- ja perhemoraalista.
Räsäsen tekemistä homoseksuaalisuuteen liittyvistä kannanotoista on käynnissä neljä esitutkintaa. Puolimatkan mukaan Päivi Räsäsen mahdollinen tuomitseminen homoseksuaalisuutta koskevista kannanotoistaan loisi ennakkotapauksen, jonka avulla voidaan koko Euroopan unionin alueella estää Raamattuun pohjautuva ydinperhearvojen puolustaminen.
Puolimatkan mukaan kaikki eivät ymmärrä Räsäsen avioliittokäsityksen perusteluja. Hän otti esimerkiksi Sanna Ukkolan, joka kritisoi Iltalehdessä sekä Räsäsen kohtelua että Räsäsen kannottoja homoseksuaalisuudesta. Puolimatkan mukaan Ukkola oli väärässä pitäessään Räsäsen kannanottoja "julmina, käsittämättöminä ja tarpeettomina".
Puolimatkan mukaan Räsänen puolustaa vapautta ja ihmisoikeuksia. Puolimatkan perustelun mukaan "isä-äiti-lapsi-kolmoissidosta" tukeva avioliittoinstituutio on edellytyksenä vapaalle yhteiskunnalle. Samaa sukupuolta olevien liittojen sisällyttäminen insituutioon poistaa puolimatkan mukaan lapsen lainsäädännöllisen oikeuden isään ja äitiin. Tämän jälkeen Puolimatka vielä viittaa lapsen oikeuksiin, yhteyttä edelliseen mitenkään selittämättä.
- Puolustaessamme lapsen oikeuksia puolustamme myös homoseksuaaleja: hekin tarvitsevat lapsina isää ja äitiä.
Vanhempien eri sukupuolilla ei kuitenkaan ole havaittu olevan erityistä vaikutusta lapsen tarpeiden toteutumiseen.
Typistää homoseksuaalisuuden "elämäntavaksi"
Kristillisdemokraattien ja Aito avioliitto ry:n piirissä toiminut kasvatuksen teorian ja tradition professori Puolimatka myös typistää homoseksuaalisuuden kirjoituksessaan "elämäntavaksi". Hänen mukaansa homoseksuaalien ihmisarvon perustana ei ole heidän elämäntapansa suojaaminen kritiikiltä vaan se, että heidät on luotu Jumalan kuvaksi.
Puolimatka vetää vielä kirjoituksensa lopussa yhteyksiä suurempiin virtauksiin. Hän esittää retorisena kysymyksenä, että miksi "vallanhaluinen eliitti" haluaa kieltää "kristinuskoon perustuvan ydinperhearvojen puolustamisen", ja esittää vastauksena, että vapaalle yhteiskuntajärjestykselle keskeisiä ovat usko ja perhe, jotka puolestaan kanadalaisen oikeustieteen professorin F.C.DeCosten mukaan estävät tehokkaimmin valtion taipumusta laajeta imperialistisesti ja vahvistamasta valtaansa despoottisesti.
Viron konservatiivisessa kansanpuolueessa EKRE:ssä valta vaihtui, mutta perheen sisäisesti. Puheenjohtajuuteen tarttui isänsä jälkeen Martin Helme, 44. Entinen puheenjohtaja Mart Helme, 70, jatkaa puolueen varapuheenjohtajana.
Martin Helme korosti puoluekokouksessa pitämässä puheessaan perinteisiä perhearvoja ja avioliiton määrittelemistä ainoastaan miehen ja naisen väliseksi instituutioksi. Hän haluaisi lopettaa Pohjoismaiden joukkoon pyrkimisen, joiden yhteiskuntamallin hän näkee pikemminkin varoittavana, ei suinkaan esimerkkinä. Hänen unelmanaan on tehdä Virosta "Itämeren Sveitsi".
Mart Helme on Viron sisäministeri ja Martin Helme Viron valtiovarainministeri. Puolue on mukana keskusta-vasemmistolaisen Keskipuolueen johtamassa hallituksessa, jossa on mukana myös keskusta-oikeistolainen Isänmaa. Oppositiossa ovat Sosiaalidemokraatit ja markkinaliberaali Reformipuolue - joiden kanssa sen paremmin EKRE kuin Keskipuoluekaan eivät tule toimeen. Keskipuolue ryhtyi hallitusyhteistyöhön EKRE:n kanssa, koska muussa tapauksessa se olisi menettänyt pääministeripuolueen asemansa.
Puolustusvoimien kenttäpiispa Pekka Särkiöpiiskasi liberaaleja arvoja blogikirjoituksessaan. Siinä yhteydessä hän tuli kyseenalaistaneeksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeutta olla olemassa.
Blogi aiheutti kohun ensin sosiaalisessa mediassa. Sitten siitä ärähtivät sekä kirkon edustajat että Puolustusvoimat. Kenttäpiispa poisti bloginsa, mutta minkä kerran laittaa nettiin, ei sieltä lähde pois. Kenttäpiispa pahoitteli sitä, että on kirjoituksellaan loukannut.
Piispa ei todennäköisesti halunnut loukata ketään. Yleensä lienee niin, että omaa ihannemaailmaansa kuvailevat ja peräänkuuluttavat eivät ajattelekaan loukkaavansa ketään. Ei vain tule ajatelleeksi kypsästi ja erilaisten ihmisten näkökulmasta. Tulee unohtaneeksi, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia kuin itse on. Kenttäpiispa ehkä muisti rakkauden kaksoiskäskyn, mutta ei ymmärtänyt lähimmäisten tarpeineen olevan eri asia kuin mitä itse on.
Puolustusvoimat kertoo twitter-viestissä, että kenttäpiispan blogiteksti on nyt käsitelty. Samoin käsitellyksi on kuitattu siitä saatu palaute. Pääesikunnan päällikkö on puhutellut Särkiön, joka saa jatkaa kenttäpiispan tehtävässä. Puolustusvoimien mukaan Särkiö on sitoutunut Puolustusvoimien arvoihin ja toimintatapoihin.
Onko siis tasa-arvo käskemällä valmis?
Voivatko Puolustusvoimien palkkalistoilla olevat nyt luottaa siihen, että vaikkapa hlbti-vähemmistöön kuulumisen paljastuminen ei ole jatkossa ongelma. Ja etenkin voivatko pakolliseen varusmiespalvelukseen astuvat luottaa siihen, että he tulevat kaikilta osin yhdenvertaisesti kohdelluksi, vaikka kuuluisivat avoimesti hlbti-vähemmistöön? Että mahdollinen asiaton kohtelu on kitketty tai tulee ainakin jälkikäteen käsitellyksi siten, että asiaton kohtelu loppuu siihen? Että kukaan ei joudu vaikkapa silmätikuksi hlbti-vähemistöön kuulumisensa vuoksi?
Tuskin näin on.
Virallinen linja voi olla tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja syrjimätön. Elämänmeno ei kuitenkaan ole sellaista, oikeasti. Vastaavanlaisia hlbti-vähemmistöihin kohdistuvia asiattomuuksia putkahtelee esiin aika-ajoin.
Särkiön tapaus tuli nopeasti käsitellyksi. Onnistuisiko vastaava ripeys laajemminkin?
Puolustusvoimien piiriin tarvitaan toimija tai toimintaa, joka erityisesti tukee asepalveluksessa olevia ja Puolustusvoimissa työtä tekeviä hlbti-ihmisiä. Tarvitaan ohjelma, jossa selvitettäisiin yhdenvertaisuuteen liittyvät instituution kipukohdat ja ratkaistaisiin ne. Esimerkiksi Setasta saa varmasti apua.
Vain asioihin tarttumalla luottamus on mahdollinen. Puolustusvoimissa sietäisi ymmärtää se, että yhdenvertaisuutta edistävä toiminta lisää maanpuolustustahtoa.
Keskisuomalaisessa blogia pitävä Tapio Puolimatka mainostaa kirjoituksessaan kirjaansa Saanko luvan – sanoa? Sananvapaus ja vihapuhe ja kertoo siinä kuvaavansa "aktivistien kampanjoita niitä vastaan, jotka puolustavat lasten perustavia ihmisoikeuksia, oikeutta isään ja äitiin ja oikeutta sukupuoliseen ja seksuaaliseen koskemattomuuteen".
Tavallaan täytyy vähän ihailla Puolimatkan kykyä käyttää sellaista kirjoitustekniikkaa, joka saa lukijan kokemaan huomaamatta tarvetta valita puolensa - ja tekee sen Puolimatkan haluamalla tavalla - jos ei tiedä, mistä on kyse.
Alkuun Puolimatka kautta rantain esittelee olevan henkilöitä, "jotka puolustavat lasten perustavia ihmisoikeuksia, oikeutta isään ja äitiin ja oikeutta sukupuoliseen ja seksuaaliseen koskemattomuuteen". Kukapa ei haluaisi lapsia puolustaa? Puolimatka ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä kerro näistä hyveellisistä sen tarkemmin, vaan kertoo näillä puolustajilla olevan taktisesti kampanjoivia vastustajia.
Kirjoituksessaan Puolimatka esittää em. aktivistien käyttävän kolmiosaista taktiikkaa.
Hänen mukaansa ensiksikin aktivistit leimaavat näitä hyveellisiä, ja esittää aktivistien käyttävän leimaamiseen "tunneilmaisuja", kuten käsitteitä homofobia ja transfobia. Toiseksi aktivistit myös Puolimatkan mukaan tuhoavat hyveellisten mainetta, esimerkiksi järjestämällä oikeusjuttuja ja pyrkimällä saada heidät erotetuksi töistään. Vasta tähän leivottuna käy ilmi, että hyveellisissä kyse on esimerkiksi kansanedustaja Päivi Räsäsestä (kd) ja Aito avioliitto -yhdistyksen toiminnanjohtaja Susanna Koivulasta, jolla on myös yhteys kristillisdemokraatteihin. Hyveelliset siis määritellään yksilöidymmin vasta, kun lukijalle on syntynyt tunnereaktio. Kolmantena hän esittää aktivistien käyttävän uhriutumista, kyynelehtimistä ja turvattomuuden tunteistaan kertomista työkalunaan.
Puolimatka esittää paljastavansa kirjassaan "ne epärehelliset strategiat, joiden avulla aktivistit pyrkivät tukahduttamaan keskustelua lapsen oikeudesta seksuaaliseen koskemattomuuteen". Hänen mukaansa tällaiseen ohjelmaan kuuluu ydinperheen heikentäminen ja nuorten ohjaaminen "seksuaaliseen kokeiluun perustuvaan elämäntapaan". Puolimatkan mukaan "tällainen elämäntapa altistaa nuoret hyväksikäytölle". Puolimatka kuitenkin sivuuttaa sen tosiasian, että nuorten tietämys seksuaalisuudesta ja sen kaikenlaisesta moninaisuudesta vähentää hyväksikäytön riskiä ja myös esimerkiksi teiniraskauksia.
Puolimatkan mukaan Setassa huolestuttiin näistä "paljastuksista" ja päädyttiin mainostamaan Googlessa valtakunnallisen Setan pääsihterin Kerttu Tarjamon kirjoitusta "Puolimatka jatkaa tieteen kaapuun puettujen homofobisten ennakkoluulojen revittelyä". Tuon blogin esiinnostaminen on ihan perusteltua, koska siinä tuodaan esiin Puolimatkan agendallinen toiminta.
Puolimatka väittää, että aktivistit pyrkivät horjuttamaan lasten identiteettiä siten, että nämä jo hyvin pienestä asti "kyseenalaistavat oman sukupuolensa ja ohjautuvat seksuaaliseen kokeiluun perustuvaan elämäntapaan", ja se sitten heikentäisi vakaita ydinperheitä. Puolimatka kirjoittaa aktivistien pyrkivän mitätöimään kehon merkitystä ja sen korvaamista subjektiivisella kokemuksella. Nykyään kuitenkin on vahvistumassa käsitys siitä, että seksuaalisen ja sukupuolisen moninaisuuden taustalla on näkyviin fyysisiin ulottuvuuksiin yhtäläisesti vertautuvia biologisia ominaisuuksia, josta saadaan tietoa neurobiologian tutkimusmenetelmien kehittyessä.
Blogin kirjoittajaesittelyssä Puolimatkan kerrotaan olevan kasvatustieteen ja valtiotieteen tohtori, joka toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa ja käytännöllisen filosofian dosenttina Helsingin yliopistossa.
Unkarin parlamentti on hyväksynyt lain, jonka mukaan väestörekisteriin kirjataan jatkossa vain syntymässä määritelty sukupuoli. Tuota merkintää ei voi myöhemmin muuttaa. Tämä johtaa siihen, että transsukupuolisten ja intersukupuolisten ei ole mahdollista saada vahvistettua väestörekisteriin omaa sukupuoltaan, eikä niin muodoin saada omaa sukupuolta vastaavia henkilöpapereita.
Tiistaina uutisoidusta asiasta kirjoittaa myös Seta verkkosivuillaan.
Euroopan unionin alueella seksuaalivähemmistöjen asema on kohentunut. Esimerkiksi lainsäädännön syrjintäsuoja on vuosituhannen jälkeen pääosin kattava kattava. Samaa sukupuolta olevat parit tunnustetaan EU:n tasolla niissäkin maissa, joissa samaa sukupuolta olevat eivät voi avioitua tai rekisteröidä parisuhdettaan. Vaikka homomiehiin, lesboihin ja biseksuaaleihin kohdistuvia kielteisiä asenteita yhä on jokaisessa maassa enemmän tai vähemmän, voi seksuaalivähemmistöjen hyväksynnän suhteen katsoa "pihvin kääntyneen".
Yleinen asenneilmapiiri seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa kohtaan on enemmän hyväksyvä kuin kielteinen. Myös uskonnollistaustaiset konservatiiviset ns. perhejärjestöt - kuten Suomessa toimiva Aito avioliitto ry - ovat itsekin huomanneet, että heidän hyökkäyksilleen seksuaalivähemmistöjen yhdenvertaista asemaa kohtaan ei ole enää juurikaan kaikupohjaa, vaan ne ovat paremminkin yleisen naurun aihe.
Sukupuolivähemmistöt maalitauluna
Sen sijaan vaikeammin hahmotettavan sukupuolen moninaisuuden kyseenalaistaminen ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien aseman kohentamisen torppaaminen on nostettu näiden järjestöjen toiminnan keskiöön. Näiden vähemmistöjen aseman osalta Euroopassa ollaan vielä hyvin laajasti puolitiessä.
Konservatiiviset toimijat pyrkivät erityisesti kieltämään sukupuolen moninaisuuden esilläpidon kouluopetuksessa ja estämään kahden sukupuolen malliin mahtumattomien ihmisten täysimittaisen tunnustamisen. Suomessakin translain uudistaminen itsemäärittelyoikeutta kunnioittavaksi on yhä kesken. Erityisesti ajatussukupuolen itsemäärittelyoikeudesta on herättänyt vastustusta arvokonservatiiveissa.
Aito Avioliitto ry on osa kansainvälistä arvokonservatiivien verkostoa
Aito avioliitto ry liittyy eurooppalaiseen arvokonservatiivien Agenda Europe-yhteenliittymään. Se on pyrkinyt esimerkiksi EU-kansalaisaloitteella saada määrittellyksi perheeksi vain eri sukupuolta olevien vanhempien perheet, mutta hanke epäonnistui.
Nyt koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ihmisiä kehotetaan välttämään lähikontakteja. Sosiaalisen median aikakaudella tämä ei välttämättä ole ongelma, varsinkin siinä maailmassa luontevasti seikkaileville. Sisäänpäin kääntyneille etätyöt ja pakollisten sosiaalisten tilanteiden väheneminen saattavat olla jopa virkistävää.
Sitten ovat oikeasti yksinäiset, jotka eivät ole sinut sähköisten yhteydenpitokanavien kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi varttuneemmat ihmiset, eritoten huonommassa kunnossa olevat vanhukset. Monet vanhenevat hlbti-vähemmistöihin kuuluvat ovat erityisen huonossa asemassa, varsinkin jos nuoruutta ja aikuisuuttakin on värittänyt itsesyrjintä. Heidän kohdallaan toivotut ihmiskontaktit väistämättä harvenevat; ei ole edes mahdollisuutta olla ihmisten joukossa.
Ei ole mitenkään erikoisen helppoja keinoja auttaa yksinäisyydessä ihmisten terveyttä vaarantamatta.
Asia nousi allekirjoittaneen mieleen, kun radiosta tuli kappale Tummilla teillä, esittää Vesterinen Yhtyeineen.
Kesän 2020 pride-tapahtumien suunnittelu on meneillään niin Suomessa kuin maailmallakin. Suurimpien tapahtumien kohdalla puhutaan miljoonien osallistujien kokoontumisesta. Helsingissäkin pride-tapahtumaan on viime vuosina osallistunut sata tuhatta ihmistä.
Samaan aikaan kuullaan uutisia, joiden mukaan suunniteltuja massatapahtumia perutaan koronavirustartuntojen pelossa. Kyse on Kiinasta Hubein maakunnan Wuhanista lähtöisin olevasta viruksesta, jonka aiheuttama tauti on saanut viralliseksi nimekseen COVID-19 (Corona Virus Disease 19). Esimerkiksi urheilukilpailuita ja messutapahtumia on jo peruttu. Lentoliikenteeseenkin viruksen leviämisen uhka on jo vaikuttanut. WHO on julistanut taudin kansainväliseksi terveysuhaksi.
Ei ole epäilystäkään, etteivätkö samanlaiset riskit koskisi pride-tapahtumiakin, joiden kulkueissa ja muissa tilaisuuksissa on kansaa massoittain. Pride-järjestäjät joutuvat miettimään asiaa tästäkin näkökulmasta, jolleivät ole jo miettineet.
Pride-tapahtumissa ihmisiä on paljon ja lähekkäin.
Päivi Räsänen närkästyi Satakunnan Kansassa julkaistusta kolumnista, jossa toimittaja Anne Nikka ehdottaa, että homoja hysteerisesti pelkääville voitaisiin perustaa oma pelkopoli aiheettomien pelkojen lievittämiseen. Kolumnissa Nikka toteaa aiemmin vaatineensa Räsäseltä anteeksipyyntöä seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa syrjintää.
Räsänen yhdistelee vastineessaan kolumnissa kirjoitetun olkiukoksi: "Toimittaja Anne Nikka mainitsee minut nimeltä ja ehdottaa, että kristillisen arvomaailman omaaville ja Raamatun evankeliumin uskoville tulisi perustaa pelkopoleja homofobian vuoksi". Ja jatkaa: "Kirjoitus tuo vaarallisella tavalla mieleen totalitarismin, jossa toisinajattelijat on suljettu mielisairaaloihin tai laitettu hoitoon".
Tässä nostetaan esiin mielipide ja vakaumus. Ja päästään sananvapauteen.
Räsänen ilmaisee toivovansa lainsäätäjänä hartaasti, että Suomi säilyisi myös kristillisen maailmankuvan omaavia henkilöitä suvaitsevana ja kunnioittavana vapaana kansalaisyhteiskuntana, jossa voi pelkäämättä ilmaista toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Hän myös kertoo lääkärinä kokevansa epätieteelliseksi uskonvakaumuksen rinnastamisen sairauteen, joka vaatii hoitoa. Loppukaneettinaan hän toteaa rohkaisevansa jokaista käyttämään sananvapauttaan myös vaikeissa kysymyksissä.
Vastineensa allekirjoituksesessa Räsäsen tittelinä on "Kansanedustaja (kd.), lääkäri". Räsänen on tunnetusti käyttänyt lääkärin arvovaltaa myös keskustelussa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä, esittäessään tähän synnynnäiseen ilmiöön liittyviä tieteeseen pohjautumattomia väitteitään. Nimenomaan lääkärin arvovallalla esiintyminen on hyvin vastenmielistä ja eettisesti kyseenalaista.
