(Nuoren) opettajan varaventtiili

Paluu harmaaseen arkeen...

Nyt se alkoi taas, se leipätyö. Se, että on jotakin puuhaa, on kivaa. Minusta ei oikein koskaan tulisi päätoimekseen aurinkorannoilla makaavaa lottovoittajaa. En osaa vain olla kovinkaan kauaa, vaan haluan jotakin pientä puuhastelua. Tai kotirouvuus! Jestas, jos joutuisi vain olemaan ja keskittymään siihen, että pesee, viikkaa ja ruokkii aviomiehen tietyin väliajoin.

Pupu on asunut kerran pidemmän pätkän Belgiassa ja kertoi, kuinka angstisia kotirouvia heidän asuinalueellaan oli. Imuroivat kuulemma ikkunalaudatkin kerran päivässä. Ulkopuolelta.

Sekä minä että oppilaat taidamme molemmat olla lomaterässä. Olin valmistanut mielestäni loistavan kaksoistunnin novellistiikasta, mutta juttu ei vaan lehahtanut lentoon. Lapsia kiinnosti enemmän toistensa kuulumiset, enkä minäkään oikein saanut juttua eteenpäin. Harmitti, kun olin kuitenkin tehnyt aika paljon työtä opetusmateriaalin eteen. Kokeilen jatkaa asiaa huomenna. Josko vaikka enin osa uudenvuodenkännäyskertomuksista olisi jo löytänyt kuulijansa.

Onneksi loppupäivän tunnit ovat menneet nappiin.

Loman loppupäivät menivät vähän turhan paljon ahertamisen merkeissä. Olin yhtenä päivänä auttamassa ystävää muutossa, toisena leipomassa, kolmantena kantamassa useamman kuution lautaa naapurien torppaa varten. Viikonloppuna sitten tyhjennettiin pupun kanssa kaikkea palavaa torpan navetasta nuotioon.

Illalla olin ihan poikki ja kävelimmekin naapuritorpalle katsomaan, miten heidän remonttinsa edistyy; heillä oli kiire lapioida lattioiden hiekkaeristys ulos, koska työmiehet tulisivat vaihtamaan alimpia hirsiä ensi viikolla. Kun saavuimme paikalle, oli työ vielä kovasti kesken, koska toisen naapurimme iskias oli iskenyt ja lujaa. Päätimme pupun kanssa auttaa. Tyhjensimme lopun osan tuvan lattiasta, niin että jatkotyöt on mahdollista aloittaa.

Nyt onkin sitten täysin uupu olo. En tarkoita, että jättäisin mitään tekemistäni töistä tekemättä. Kun kaverini on ollut minua auttamassa, menen mieluusti kantamaan hänen muuttolaatikoitaan. Kun naapurini on minun työmaallani ollut sahaamassa ulkolaudoitusta, lapioin kyllä hänen lattioitaan tyhjäksi. Tällä kertaa kaikki vain sattui niin peräjälkeen, että loppuloma väsytti enemmän kuin virkisti.

Tänään lupaan palkita itseni Täydellisillä naisilla ja lasillisella punaviiniä.

Onnistuihan niiden piirakoiden teko, vaikka Scherzo epäilikin kommentissaan miesparien perinneleivonnan onnistumista. Vähän muotopuoliahan ne ovat, mutta kun piti arvailla kokoa ja muotoa...

Pupun työt alkoivat tänään, mutta minä jatkan lomailua vielä sunnuntai-iltaan asti.

Ihan toimetonna en kuitenkaan aio olla. Lupasin tänään opettaa naapurillemme karjanlanpiirakan leipomisen jalon taidon. Sen verran itäsuomalaisuutta veressä kiertää, että minulla on oma piirakkapulikkakin...

Huomenna menen auttamaan kaveria muutossa ja ylihuomenna lastaamaan naapureiden lainaamaa kuorma-autoa naapuritorpan korjaamiseen tarvittavalla puutavaralla.

Eilen käytiin katsomassa uusin Bond-leffa ja molemmat olimme hyvin vaikuttuneita. Juttu oli paljon mielenkiintoisempi ja mukaansatempaavampi kuin monet monet aiemmat. Lisäksi pidin siitä, että väkivallan seuraukset näkyivät. Kun lyötiin, sattui. Kun sivullisia ammuttiin, heitä yritettiin elvyttää. Ei enää pelkkää supersankaritoimintaa, jossa iskut otetaan vastaan tukkalaitteenkaan sotkeutumatta.

Ulkona poksahtelee raketteja, harvakseltaan vain mutta silti sen verran taajaan, että koira katsoi sängynalusen olevan hyvä paikka vastaanottaa uutta vuotta. Parin tunnin päästä sopivampi tila on kellarin takkahuone ja lähellä vuoden vaihtumista sohvantakunen. Kello 24 maailman paras paikka koiralle on pupun syli.

Mutta vielä siis vinttikamarin sängynalunen kelpaa.

Kahdeksalta käymme katsomassa ylioppilasteatterin perinteisen kabareen, minkä jälkeen minä jään sinne riekkumaan. Pupua ei juhliminen tänään kauheasti kiinnostunut ja hän palaakin esityksen jälkeen kotiin koiran henkiseksi tueksi.

Minä joudun siis menemään tärviölle ihan yksinäni. Voin kuvitella, kuinka pupu riemastuu, kun kolmen aikaan valun kotiin, herätän hänet ja imitoin hänelle kaikki ne hauskat sutkaukset, mitä illan aikana kavereiltani kuulin. Kaikkihan haluavat jakaa rakkaansa baarikeskustelut heti valomerkin jälkeen herätettyinä.

Menen nyt valikoimaan uudenvuodenpuseroa ja valittamaan sitä, kuinka minulla ei ole lainkaan päällelaitettavaa. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Joulupukki oli saanut väärää tietoa minun kiltteydestäni ja toi suhteettoman paljon lahjoja.

Hyvä tietää; jos näinkin vähällä yrittämisellä sai näin paljon, voi ensi jouluna tyytyä hiukan vähempään ja olla tuhmempi.

Olipa kiva joulu. Isä ja äiti näyttiävt viihtyvän tosi hyvin, lähtiessä mammani kuiskasikin, että lapsuuden jouluja lukuunottamatta tämä taisi olla hänen elämänsä paras joulu.

Toisaalta, kun vanhukset olivat ensin viettäneet viikon sisareni pikkulapsiperheessä ja toisen viikon toisen siskoni puberteettiperheessä, oli hiljainen viisipäiväinen kahden aikuisen seurassa varmaankin nautinnollista.

Jouluaattona käytiin Raumalla kuulemassa joulurauhanjulistusta. Suosittelen; tilaisuus oli kaunis ja rauhoittava, ja päätin tahtoa sinne uudelleenkin.

Aamulla oppilaiden kanssa kirkkoon, sitten torpalle odottamaan vanhuksia.

Takaisin tullaan viimeistään uudeksi vuodeksi. Kai. Ei olla päätetty, kuinka kauan ollaan maalla; siksi käänsin sanomalehdetkin sinne.

Oikein hyvää joulua kaikille bloggaajille ja lukijoille!

Ostin torpalle enkelikellon. Kokosin sen kotona ja sytytin kynttilöihin tulen.

Ja vaivuin transsiin.

Pupu vei koiran kävelylle. Minä tuijotin kynttilöitä ja mieleeni tuli muistoja lapsuudesta, jolloin mummullani oli enkelikello, joka kaivettiin kaappien uumenista jouluksi. En voinut lakata tuijottamasta tulta ja pieniä liiteleviä enkeleitä. Oli hyvä olo.

Pupu tuli takaisin koiran kanssa ja löysi minut samasta paikasta, missä olin hänen lähtiessään. Sanoi pitävänsä minusta siksi, että tulen tyytyväiseksi pienistä asioista.

Löysin kaapista pupun pari vuotta sitten hankkiman laatikollisen olkia. Päätin kokeilla himmelin tekoa.

Jännää.

Kotimatkalla ostin ruokaostoksien yhteydessä shampoota. Vasta kotona luin tarkemmin pullon tekstit.

Katsokaa pullon alareunan tekstiä. Uskallanko käyttää tuotetta? Miltä ennaltaehkäistyn?