Sateenkaarihymnejä 2020-luvulla (juttukommentit)

  • 1 / 2
  • human
  • 5.5.2026 20:06
Toki hyvä ansiokas juttusarja muuten, mutta tuo "hymnit" on vain äärimmäisen huono termi juttusarjassa käsitellyille "lgbtiq+ anthems" -musiikeille (googlekääntäjämäinen), sillä englannin kielessähän on ihan erikseen, eri asiasta hymns-sana.

Englannin kielen sana anthem tarkoittaa (osin juhlallista), tiettyä ryhmää, aatetta tai valtiota edustavaa ja yhdistävää laulua, kun taas hymn viittaa yleensä hengelliseen virteen tai muuten uskonnollispainotteisesti ylistyslauluun.
Vaikka sanakirjat tarjoavat anthem -> hymni, niin suomenkielinen sana hymni viittaa eniten uskonnolliseen, hitaaseen ja virsimäiseen musiikkiin (hymn). Anthem taas on usein energisempi tai osin energisen romanttistunteikas, maallisempi ja yhteisöllisempi kuin hymn.
Englanniksi ei puhuta lbtiq-hymns -termillä noista lauluista, vaan juuri lgbt+ anthems.

Juttusarjan musiikit eivät siis kytkeydy juurikaan englanninkieliseen hymns-lokeroon ja osalla juttusarjan kappaleista se anthems-lokeroituminenkin on hieman venytelty. Valitettavaa toki, ettei "rikkaaksi kieleksi" väitetyssä suomen kielessä oikein taida vieläkään olla ytimekästä vastinetta tuolle anthems-termille ja suomen kielellehän ovat tyypillisiä varsin pitkätkin (yhdys)sana(ilmaisu)t, englantiin tai viron kieleenkin verrattuna.

Ehkä jokin Sateenkaari-teemalaulut tai Sateenkaari-voimautuslaulut kuvaisi noita osuvammin.

Euroviisuista juttusarjan osa oli jäänyt aika vajaaksi (Jari Sillanpäänkin viisuilu mainitsematta), joten täällä enempi siitä:
Eurovision Song Contest - All LGBT Participants Since 1956 ... up 2022
https://www.youtube.com/watch?v=BqRkLDHzDOI

Juttusarja on rajoittunut vielä vain Eurooppaan ja Jenkkilään, enimmäkseen, mutta aiheen lauluja ja musiikkeja on toki tehty pitkään muuallakin, Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Lähi-idässäkin, sekä erityisesti tällä vuosituhannella Intiassa, jossa Bollywood-elokuvissakin lgbt+ -roolit ovat yleistyneet, sekä musiikkeja, Pride-tapahtumista esityksiä ja Intiassa tehdään viljalti lgbt-aiheisia nettisarjoja ja lyhytelokuvia, joita hindi-kielisinäkin pystyy katsomaan nykyään, niihin lisättyjen enkku-tekstitysten tai youtuben hindi->englanti -automaattitekstityksen tultua myös.
Tässä lhbt+ -musanäytettä Intiasta:
https://www.youtube.com/watch?v=fZBI2EXXxaQ
https://www.youtube.com/watch?v=ou47zt6YtCg
Intialaissarjan taustamusiikkia, siellä kuuluisalta laulajalta
https://www.youtube.com/watch?v=9R3qF-j5gZ4
ja osa eräästä lhbt-sarjasta osanäytettä:
https://www.youtube.com/watch?v=sp7fzyICYww
ja toisestakin https://www.youtube.com/watch?v=e2GMVOmugxw

Villi veikkaukseni, että juttusarjan jokin seuraava osa saattaa kertoakin tekoälyjen tuomasta runsaudensarvesta Sateenkaari-anthems -musiikeissa. Niitähän nimittäin putkahtelee monia ihan päivittäinkin, eri puolilta maailma, kun tekeminen onnistuu jopa ihan lauseella, parilla kuvaillenkin.
Tämäkin saattaa olla kokonaan A.I.:lla tuotantoa:
https://www.youtube.com/watch?v=AXggKsoD9Zk
Voimalauluistahan voisimme tietysti suomeksi puhua. Mutta nyt valittuna on muinaiseen kreikkalaiseen ylistyslaulujen perinteeseen liittyvä käsite hymni, jolla toki on laululliseen hengelliseen ylistämiseen liittyvä merkitys. Ei kaikki tule englannista. Vai olisiko sateenkaarivirsi hyvä? Ei kai pieni hengen kosketus syntiä liene?

Näkökulma juttusarjassa on (ollut) länsimainen ja paljolti pride-ilmiöön liittyvä. Yksittäisten laulujen osalta valikoinnissa merkitsevää on ollut laulun saama eräänlainen tunnustettu ”asema”, ja siten tietysti valinta on kohdistunut artistiinkin. Näissä on punninnan varaa.

Nyt tämä sateenkaaren väristen voimalaulujen musiikillinen ilmiö on selkeästi ollut muutoksessa: julistava juhlistavuus on luovuttamassa tilaa yksilöllisille arjen tarinoille, joihin muut voivat samastua.

Länsimaisen pop-kulttuurin ulkopuolen sateenkaarilaulut ovat toisen sarjan tarina, varmasti mielenkiintoinen sellainen.

AI on oikein kiinnostava maailma. Itse asiassa tästä on jonkinlaisessa jutun teon prosessissa jokin, jossa aihetta lähestytään visuaalisen materiaalin tuottamisen kautta. Täyttääkö koneen luoma, virikkeeksi kuvaa kaipaavan täydelliseksi promptaama unelman visualisoiva tuotos sen tilan, jonka ennen täytti ihminen, vaikka ehkä vain kuvassa. Voiko luomakuntaa edustava ihminen enää kilpailla AI:n kanssa, kun AI antaa sen mitä siltä osaa ja uskaltaa pyytää? Entä kun siinä päästään 3D-asteelle, ja tuotos ei olekaan enää ruudun vankina? Entä kun vapaasti seisova 3D-tuotos saa liikkeen mukaansa? AI samoin laulaa syvimpien tunteiden laulusi juuri toivomallasi tavalla ja haluamillasi sanoilla (olen tätä laulujuttua kokeillutkin, jonkin verran). Kuva ja ääni lauluineen ovat joka tapauksessa inhimillisyyden syvintä päätyä. Entä kun päästään ajatusten luvun asteelle? Jääkö toinen ihminen kakkoseksi? Onko se ihmisten välisten jaettujen kokemusten loppu? Vai päästäänkö kommunikaatiossa ihan uudelle tasolle? Paljon kysymyksiä, mutta niukasti vastauksia.