Paluu harmaaseen arkeen...
Nyt se alkoi taas, se leipätyö. Se, että on jotakin puuhaa, on kivaa. Minusta ei oikein koskaan tulisi päätoimekseen aurinkorannoilla makaavaa lottovoittajaa. En osaa vain olla kovinkaan kauaa, vaan haluan jotakin pientä puuhastelua. Tai kotirouvuus! Jestas, jos joutuisi vain olemaan ja keskittymään siihen, että pesee, viikkaa ja ruokkii aviomiehen tietyin väliajoin.
Pupu on asunut kerran pidemmän pätkän Belgiassa ja kertoi, kuinka angstisia kotirouvia heidän asuinalueellaan oli. Imuroivat kuulemma ikkunalaudatkin kerran päivässä. Ulkopuolelta.
Sekä minä että oppilaat taidamme molemmat olla lomaterässä. Olin valmistanut mielestäni loistavan kaksoistunnin novellistiikasta, mutta juttu ei vaan lehahtanut lentoon. Lapsia kiinnosti enemmän toistensa kuulumiset, enkä minäkään oikein saanut juttua eteenpäin. Harmitti, kun olin kuitenkin tehnyt aika paljon työtä opetusmateriaalin eteen. Kokeilen jatkaa asiaa huomenna. Josko vaikka enin osa uudenvuodenkännäyskertomuksista olisi jo löytänyt kuulijansa.
Onneksi loppupäivän tunnit ovat menneet nappiin.
Loman loppupäivät menivät vähän turhan paljon ahertamisen merkeissä. Olin yhtenä päivänä auttamassa ystävää muutossa, toisena leipomassa, kolmantena kantamassa useamman kuution lautaa naapurien torppaa varten. Viikonloppuna sitten tyhjennettiin pupun kanssa kaikkea palavaa torpan navetasta nuotioon.
Illalla olin ihan poikki ja kävelimmekin naapuritorpalle katsomaan, miten heidän remonttinsa edistyy; heillä oli kiire lapioida lattioiden hiekkaeristys ulos, koska työmiehet tulisivat vaihtamaan alimpia hirsiä ensi viikolla. Kun saavuimme paikalle, oli työ vielä kovasti kesken, koska toisen naapurimme iskias oli iskenyt ja lujaa. Päätimme pupun kanssa auttaa. Tyhjensimme lopun osan tuvan lattiasta, niin että jatkotyöt on mahdollista aloittaa.
Nyt onkin sitten täysin uupu olo. En tarkoita, että jättäisin mitään tekemistäni töistä tekemättä. Kun kaverini on ollut minua auttamassa, menen mieluusti kantamaan hänen muuttolaatikoitaan. Kun naapurini on minun työmaallani ollut sahaamassa ulkolaudoitusta, lapioin kyllä hänen lattioitaan tyhjäksi. Tällä kertaa kaikki vain sattui niin peräjälkeen, että loppuloma väsytti enemmän kuin virkisti.
Tänään lupaan palkita itseni Täydellisillä naisilla ja lasillisella punaviiniä.
