Harmaapartaisia höpinöitä

[Olin aiheettomasti purkanut tähän mielipiteitäni työhöni liittyen - tarkoitukseni ei ollut julkituoda pettymystä keskeneräisiin asioihin, joten poistin tuon vuodatukseni.]

Sen verran olen tätä työtaistelua (ja sen kautta hoidon saatavuuden puutetta) vastaan, etten kovin hyvällä tätä lakkoa tule muistamaan, mikäli vanha äitini (n.90v) menehtyy hoidon puutteeseen. Hänellä on niin sanotusti "moottori kulunut loppuun", eli vakava sydämen toimintavajaus, lisäksi säännöllistä hoitoa vaativa Menieren tauti, korkea verenpaine, ja tukku muita "vanhojen ihmisten sairauksia" - dementikko hän ei missään tapauksessa ole. Hän ei kovin hyvällä muista myöskään keskussairaalatason hoitoa kymmenen vuoden takaisen lonkkaleikkauksen jälkeen - hoitovirheen takia hän joutuu tukeutumaan rollaattoriin useammin kuin haluaisi. Eli olen henkilökohtaisesti tuon "pakkolain" kannalla tässä tilanteessa.

Joensuun seutu tuntui lehtitietojen mukaan olevan yksi niistä alueista, joilla hoidon saatavuus lakon aikana on heikko.

Seurataan tilannetta - eihän sitä koskaan tiedä...

Sähköpostiviesteistä ja chateista on tullut nykypäivänä usealle kanava olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Businesspuolella tilaukset, kontaktit ja vahvistukset hoidetaan sähköisesti. Mihin fyysinen kommunikointi on kadonnut? Puhelin ja SMSät ovat syrjäyttäneet monta tapaamista.

Vaikka jotkut tahot kampanjoivatkin "älä kailota puhelimessa", vähintäänkin kännykeskustelut ilman fyysistä tapaamista ovat mielestäni ok.

Jurot suomalaiset oppivat puhumaan kännyköiden kautta enemmän - siitä todistaa kännyliittymien määrä. Nyt kampanjoidaan päinvastoin.

Puhumisesta kolumni DigiTodayn sivuilla...
http://www.digitoday.fi/mielipide/2007/11/15/Ihmiset%2C+puhukaa%21/200728454/66

Kehno löytöretkeilijä päättelee, että maata ei ole, koska näkee vain merta. -Francis Bacon

Mitä me näemme edessämme?

Löysin sitten itseni tekemässä Facebookiin profiilia itselleni. Eipä siinä mitään, jokusen tuttavan yrityin houkutella myös mukaan - kuten puolisonikin...

Siitä se lähtee - enhän toki ole bloggaamiseen liian vanha - vanhempiakin on netissä päivittäin pyörimässä... Ennätys lienee espanjalaisella 95-vuotiaalla María Amelia Lopez ´illa, joka innostui Internetistä, nähdessään lastenlastensa käyttävän sitä. Lapsenlapset järjestivät hänelle oman blogin ja nyt tuo pirteä espanjatar kirjoittaa blogiinsa kommentteja yli 60 000 lukijansa iloksi.

Espanjaa paremmin taitavat pääsevät lukemaan grandemaman blogia osoitteesta: http://amis95.blogspot.com/

********
Netti tarjoaa myös naurunaiheita...
http://www.findance.com/uutiset.php?id=2346

kannattaa katsoa myös sivuilta löytyvä video (huom! muista äänet)

Klovneilla on tarkoituksella maalatut kasvot,
niin että he näyttävät onnellisilta tai surullisilta.
Millainen naamio sinulla on tänään?

"Jos ihminen ei nauti onnestaan, hänen ei pidä valittaa kun onnea ei enää ole" . -Cervantes

Ja jotta totuus meille "kypsään ikään ehtineille" tulisi selväksi, kannattanee perehtyä linkin takaa löytyvään blokkaukseen...

http://fi.netlog.com/sipetiusliini/blog/blogid=68888

Taloussanomien nettisivuilla kerrotaan mitä maksaa maailman kallein jäätelö. Tarkalleen annoksen hinta on 25 000 USD, eli noin 17 000 euroa. Annoksessa on 28 kaakaolajiketta, joista 14 on listattu eksoottisiksi. Lisäksi siinä on luksustryffeliä ja syötäväksi sopivaa 23 karaatin kultaa. Annos tarjoillaan kultalusikan kera timantein koristellusta pikarista. Kultalusikan ja pikarin asiakas saa pitää.

"Frrrozen Haute Chocolate" löytyy newyorkilaisesta Serendipity 3 -ravintolasta.

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2007/11/09/

Siitä vaan herkuttelemaan suklaalla ;)

Globalisoituminen on sitten saanut uusia ulottuvuuksia - Suomi on noteerattu maailmalla uutisissa yhden päivän takia enemmän kuin koskaan.

Netin keskustelupalstat pursuavat kuvaavia nimimerkkejä, kirjoittajien syyllistäessä vuoroin Internettiä, televisota, nettipelaamista ja muita mahdollisia tahoja tapahtumista...

Kukaan ei kyseenalaista elämäntavan muuttumista; vanhemmilla ei ole aikaa / mielenkiintoa lastensa tekemisiin, perhekeskeinen yhteisöllisyys on hävinnyt jonnekin. Saman katon alla vain sattuu asumaan joukko ihmisiä, jotka ovat sukua keskenään, mutta näkevät toisiaan satunaisesti...

Välinpitämättömyyttäkö? Varmasti osittan, perhearvot ovat vain muuttuneet erilaisiksi. Ura ja menestyminen ajavat lasten ohi jossain vaiheessa, ylisuuret viikkorahat korvaavat yhteisen ajan puuttumisen...

Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?

Toisaalla ranneliikkeessä on käynnistynyt keskustelu siitä, mikä on homoudessa normaalia. Keskustelun on synnyttänyt suomi24 - sivustolla ollut viittaus JuhaniV:n kommentteihin ranneliikkeen sivustoilla.

Suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä peräänkuuluttava sateenkaareva väki on näemmä ristiriidoissa näissä homoutta koskevissa "opinkappaleissaan". Homous on uskovaisten silmissä synti, meikäläisten mielestä rikkaus ja useiden machoheteroiden mielestä jopa kuvottavaa.
Oli miten oli, ainakaan toisten homojen mustamaalaaminen ei paranna homoihin kohdistuvaa suvaitsevaisuutta heteroiden silmissä. Se, plagioiko joku homoelämässään heteromallia tai päinvastoin, ei oikeuta ketään mustamaalaamiseen. Jokaisella meillä on mielipiteemme siitä, mitä pidämme homoudessa normaalina. Yksiselitteistä vastausta normihomouteen tuskin koskaan saadaan. Eihän heterouskaan ole yksiselitteistä. Yleistä kylläkin.

Jos nyt normiheteroutta määrittelisi jotenkin, niin heti määrittelyvaiheessa alkaisi tulla ongelmia siitä, kuinka usein/harvoin, missä ja miten seksiä pitäisi harrastaa, jotta se olisi mahdollisimman normaalia.
Senhän me kaikki tilastoihin perehtyneet tiedämme, että heteroperheessä on keskimäärin 1,6 lasta, kaksi autoa, omakoti- tai rivitalo, sekä keskimäärin 25 päivää lomaa / vuosi / työssäkäyvä aikuinen.

Rivien välistä (noita keskusteluja lukiessa) voi löytää ehkäpä pienen katkeruuden tai vastaavasti ärsyttävyyden. Kuitenkin kärkkäimpien mielipiteiden takana on usein jonkinasteinen tyytymättömyys mahdollisesti omaan elämään tai sen puutteessa toisten elämään.

En nyt itsekään väitä viettäväni mitään "keskiluokkaista, tasapaksua" elämää vaikka espoolainen olenkin. Mutta en myöskään ole ylettömän tyytymätön tilaani. Ainakaan siinä määrin, että heittelisin katkeroituneita mielipiteitä julkisuuteen. Enkä myöskään väitä, että oma tilanteeni olisi kaikille sopiva / ihanteellinen.

"Lakkaa kuvittelemasta, että olet maailmaa hartioillasi kannatteleva Atlas. Maailma tulisi kyllä toimeen ilman sinuakin. Älä ota itseäsi liian vakavasti."

-N.V. Peale

http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=20&thrdid=5548