Yle: Helsinki Pride -organisaatiossa johtamisongelmia ja huono työilmapiiri

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • Sami Mollgren
  • 1

Seitsemän Helsinki Prideä järjestävässä organisaatiossa eli Helsinki Pride -yhteisössä työskennellen mukaan organisaatiossa on epäasiallista vallankäyttöä ja tulehtunut työilmapiiri, kertoo Yle

Yle nostaa esiin autoritaarien johtamisen, työperäiset sairastumiset sekä erimielisten hiljentämisen. Kritiikkiä itsevaltaisesta johtamisesta saa toiminnanjohtaja, jonka päätökset pohjautuvat henkilökohtaisiin mielipiteisiin ja tunteisiin. Ylen haastatteleman työntekijän mukaan tämän kanssa eri mieltä oleminen voi johtaa hankalaan asemaan työyhteisössä tai jopa savustamiseen ulos. Myös työpaikkaselvityksen raportin esittäminen henkilökunnalle on ollut vaillinaista.

Toiminnanjohtajalla kerrotaan olevan täysi tuki toiminnalleen yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalta.

Ongelmia kerrotaan olevan niin toimistotyön järjestämiseen kuin yhdistyksen arvokysymysten käsittelyyn liittyviin kysymyksiin. Esiin otetaan myös vallan keskittyminen toiminnanjohtajan lähipiirille, sisäpiirimäisyys sekä tiettyjen työntekijöiden suosiminen sekä toiminnanjohtajan ja hallituksen puheenjohtajien läheinen ystävyys. 

Yle kertoo sekä toiminnanjohtajan että puheenjohtajan niukkasanaisuudesta haastattelussa. 

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Ystävyyssuhteet hallinnon kanssa toiminnanjohtaja myöntää, ja toteaa, että ystävyyssuhteet muodostuvat työympäristöissä ja se on luontevaa. 

Toiminnanjohtaja toteaa Ylelle kuulostavan kurjalta, että tällaisia asioita on sanottu. Hänen mukaansa johtajana ja työnantajanakaan ei aina onnistuta - mutta hänen mukaansa työntekijöiden huolia kuullaan ja asioihin puututaan. Jotkut työntekijät ovat kuitenkin kertoneet, että asioiden esiin ottaminen on johtanut konflikteihin.

Työpaikkaselvityksessä esiin nousseita asioita ei jaeta Ylelle, eikä avata sitä, miten yhdistyksen hallinnossa ollaan tietoisia työilmapiirin ongelmista. Toiminnanjohtajan mukaan vaihtuvuus henkilöstössä on ollut tavanomaista - hänen marraskuusta 2022 alkaneella kaudella on vaihtunut viisi työntekijää. Toiminnanjohtaja on aiemmin vaikuttanut yhdistyksessä muissa työtehtävissä ja sen hallituksessa. 

Hallituksen puheenjohtaja sanoo, että hallituksen jäsenet on valittu normaalin yhdistysdemokratian mukaisesti. 

Yle ei kerro jutussa haastateltujen työntekijöiden oikeita nimiä, koska näillä on huoli hankalaan asemaan joutumisesta järjestökentällä tai sateenkaariyhteisössä.

Ylen otettua yhteyttä jutun tiimoilta Helsinki Pride -organisaatioon, pääsivät henkilöt esimerkiksi tutustumaan seikkaperäisesti työpaikkaselvityksen tuloksiin. Työntekijälähde kuvaa tätä edeltänyttä keskustelua Ylelle "kriisikokoukseksi".

Helsinki Pride -yhteisö ry (aiemmin Helsingin seudun Seta ry) järjestää paitsi vuosittaisen Helsinki Pride -tapahtuman, tekee myös jatkuvaa sosiaali-, nuoriso-, ja yhteisötyötä. Yhdistys työllistää ympäri vuoden kymmenen ihmistä. Sen lisäksi toiminnassa on projektityöntekijöitä ja vapaaehtoisia.

Valtakunnallisen Setan ja siihen liittyvien järjestöjen piirissä on kautta historian ollut erilaisia ongelmia, joiden taustalla ovat usein olleet yleispoliittiset intohimot ja erilaisten ryhmäkuntien eriävät näkemykset siitä, mihin suuntaan toimintaa halutaan viedä - sekä näistä johtuva mahdottomuus konsensushakuisuuteen, kun "niskan päällä" olevat eivät ole halukkaita kuuntelemaan itselleen vieraita näkemyksiä. Kritiikkiä on esitetty myös esimerkiksi “klikkien” muodostumisesta sekä joidenkin ryhmien korostamisesta toisten kustannuksella. Toisinaan on esitetty, että yhdistyksen fokus on laajentunut alkuperäisestä liiaksi yleisiin ihmisoikeuksiin.

> Kenelle pride kuuluu?

1 kommenttia

Nyt ovat esiin nousseet myös esteettömyyskysymykset ( https://yle.fi/a/74-20171502 ) priden tapahtumiin liittyen.

***

Yksi laajempiin aatteellisiin ja poliittisiin intohimoihin liittyvä asia Helsinki Pride -yhteisöjen piirissä on vasemmistolainen intersektionaalinen feminismi. Tämä tulee esiin esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön järjestämissä koulutuksissa, käytetyssä versiossa ns. etuoikeuskehästä.

Tällä työkalulla pyritään vertaamaan eri ihmisryhmien asemaa toisiinsa nähden ja analysoimaan syrjityksi joutuviin ryhmiin kuulumista ns. risteävästi, ominaisuudet läpäisevästi. Tästä intersektionaalisen feminismin piirissä merkittävä toimintaa ohjaavasta versiosta on erilaisia versioita, ja Helsinki Pride -yhteisö on valinnut käyttöönsä erityisen kiistanalaisen, jossa homomiehille on eräänlaisella "kikkailulla" etsitty paikka cisheteromiesten ja cisheteronaisten väliltä.

( https://ranneliike.net/blogit/smo/etuoikeutettu+vai+syrjitty+yksilo+vai+luokka/27799 )

Seksuaalisuuden suhteen kehän keskipisteessä on heteroseksuaalisuus ja ulkokehällä lesbot, biseksuaalisuus, panseksuaalisuus sekä aseksuaalisuuskin. Homomiehet on asetettu heteroiden ja muiden väliin. Sukupuolen sektorilla taas keskellä on cissukupuolinen mies, ulkokehällä transsukupuoliset sekä muunsukupuoliset, ja keskikehällä ovat cissukupuoliset naiset.

Tuntuu, että Helsinki Pride -yhteisössä olisi suorastaan suljettu silmät siltä tosiasialta, että länsimaissa homottelu on tyypillisimpiä solvaamisen muotoja - eivätkä tätä harrasta yksinomaan ns. machokulttuurin omaksuneet miehet tai muutenkaan yksinomaan miehet. Joissain kulttuureissa juuri homoseksuaaliksi paljastuminen on yhteiskunnan hyväksymä syy tulla surmatuksi - ja “homoseksuaaliset teot” lain mukaan peruste kuolemanrangaistukselle.

Ylipäätään, kun käytäntöjä rakennetaan vasemmistolaiseen luokka-ajatteluun perustuvan hierarkian tarveoletusten mukaisesti, jäävät “etuoikeutettuihin” luokkiin sijoitetut tarpeineen helposti väliinputoajiksi.

( https://ranneliike.net/nakokulmat/13255/kenelle-pride-kuuluu )

Kiusaus läänittää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhdenvertaisuuden edistämistä prideineen ja sateenkaarilippuineen itselle ja samalla oman agendan markkinapaikaksi on edelleen vaarana.