Harmaapartaisia höpinöitä

Näytetään bloggaukset syyskuulta 2012.

511. Hellyyttä, halauksia ja sukulaisia

Hetkellinen hengähdystauko kiireisessä syksyssä alkaa olla lopuillaan, paljon on tullut kuitenkin tehdyksi. Olen ehtinyt käydä tervehtimässä edesmenneen äitini sisarta - hänen terveydentilansa ei enää ole sieltä parhaimmasta päästä ja hän on äitini jälkeen "suvun pää" - suvun vanhin. Tulin käyneeksi myös eksäni äidin luona - kun sopivalla suunnalla olen liikkeellä.

Muutoin lomallani olen nautiskellut eniten hanin huomionosoituksista, hellyydestä ja halauksista - hän kun on kanssani siinä suhteessa hyvinkin samanlainen.
hieno tunne, että on löytänyt kaiken viime syksynä tapahtuneen jälkeen elämäänsä ihmisen, jolla on piristävä ja parantava vaikutus...


510. Hengähdystauko

Kiireisen loppukesään ja alkusyksyyn on kuulunut vaikka minkälaista aktiviteettiä. Yhtenä sellaisena mainittakoon pation valmistuminen tuohon ikkunan alle.

Töiden osalta päivät tuntuvat mielumminkin venyvän yli 9 tunnin, viikkotyöaika hipoo 43 tuntia, eikä sekään vielä pahalta vaikuta. Enemminkin tuntuu kaikkien haasteiden keskellä, ettei yksinkertaisesti ehdi perusrutiineja hoitaa aikataulujen mukaan.

Nyt on kuitenkin aika pistää "hanskat naulaan" hetkeksi ja hengähtää viikon verran työasioista. Jos vaikkapa liikkuisi luonnossa kameran kanssa, nauttisi hanin seurasta ja sukuloisi. Hankkisi siis uusia eväitä jaksamiseen loppuvuodeksi.

Oikein mukavaa syksyä itse kullekin.



508. Elinikäinen oppiminen ja elinikäinen oppija

Elinikäisen oppimisen perusajatuksena on kehittää niin substanssi- kuin kompetenssiosaamista. Istahtaessani perjantai-iltana alustavasti jatkamaaan oman substanssiosaamisen kehittämistäni, totesin, ettei kaikki niin helppoa ole välttämättä olekaan - ongelmat muodostuvat lähinnä puutteellisista aikaresursseista - verratessani loppuvuoden osalta lähipäiviäni opiskelun osalta työkalenteriini, huomasin muutamia päällekäisyyksiä, joita resurssisuunnittelumme on minulle pyöräyttänyt. Huolimatta siitä, että kalenterivaraukseni opiskelupäivistä on järjestelmässämme ollut jo keväästä asti - aina joulukuulle 2013 asti.

Mitä sitten tulee tuohon omaan elinikäiseen oppimiseen - sitähän tässä on kaiken aikaa harrastettu. Uusia asioita on tullut opiskeltua aika ajoin, työtehtävien monipuolistuttua (ja edelleen monipuolistuessa) haasteet oman osaamisen osalta ovat siis niin sanotusti linjassa. Työn persoonallistamisesta kohdallani on tullut enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Eli tehtävät mukautuvat enemminkin osaamisprofiilini mukaan - sen takia kai tuo resurssisuunnittelu riepottaa minua mennen tullen toimialan eri tiimien koulutuksissa, kuin syystuuli maahan pudonnutta lehteä.

"Osaaminen ja taitaminen ovat yhteydessä ihmisen kognitiivisiin, emotionaalisiin ja sosiaalisiin prosesseihin. Oppiminen tarkoittaa prosessia, jossa henkilö omaksuu uutta tietoa ja suhteuttaa sen aiemmin opittuun sekä tallentaa sen säilömuistiinsa. Osa tästä oppimisprosessista on tietoista, mutta suuri osa myös tiedostamatonta (hiljaista tietoa). Tieto rakentuu oppijan käsitykseksi maailmasta, mitä käytetään hyväksi eri toimintatilanteissa ja päätöksenteossa. Ihmisen tieto ei ole aina rationaalista, vaan tieto voi olla myös sosiaalista ja yhteydessä sosiaalisiin konteksteihin. Ihminen ei välttämättä ole tietoinen toimija vaan usein intuitiivisesti asioita ratkaiseva. Toiminnan suuntaajana ovat myös tunteet ja uskomukset (arvopohja). Rationaalinen tieto saatetaan jopa hylätä, jos se on ristiriidassa omien arvojen ja asenteiden kanssa." (Seppo Helakorpi: Muuttuvan työn taidot)

S