Harmaapartaisia höpinöitä

Aikaisemmin laitoin "välitilinpäätöksen" kuluneesta vuodesta. Päivitetään sekin tieto nyt...

Kuluneen vuoden plussat:

- uusi ja miellyttävä/haastava työpaikka (viihdyn erittäin hyvin)
- tutustuminen Manchesterin kaupunkiin
- työnantajan ilmoitus viikon palkallisesta lomasta työnantajan kustannuksella ulkomailla (tammikuussa olemme koko porukka reissussa ;D)

Kuluneen vuoden miinukset:

- entisestä työpaikasta jääneet ikävät muistot
- alkuvuoden sairausloma
- eromme puolisoni kanssa**

** Asia varmistui muutama päivä sitten. Hän haluaa jäädä kokonaan Britteihin (valmistua yliopistosta sieltä ja jäädä töihin sinne). Oma ikäni, osaamiseni ja keskitasoinen kielitaitoni ovat esteet työttömyyden riivamaan brittiläiseen (työ-)kulttuuriin ja -ympäristöön siirtymiselle. Toisaalta "varoitusaika" oli yllättävän lyhyt.

Järkisyin, mutta siltikin kummankin kannalta raskain mielin kävimme jättämässä tänään raastuvanoikeuteen paperit virallisen eron hakemiseksi.

Varmistettakoon, ettei taustalla ole kummankaan puolelta kuviossa "sitä toista" - vaan pelkästään nuoren puolisoni urajohteisuuden aloitus. Kävimme yhdessä läpi kaikki realistiset ja mahdolliset vaihtoehdot asian ratkaisemiseksi.

Toivotan vilpittömästi hänelle menestystä kaikesta sydämestäni, olen saanut kokea hänen kanssaa paljon iloisia ja kokemisen arvoisia asioita. Se oli kaunista niin kauan kuin sitä kesti...

Ystävyytemme tulee säilymään kaikesta huolimatta.

Tässä yhteydessä todettakoon, että tuo tammikuinen, firman maksama loma tulee sopivaan saumaan. Työkaverit pomoa myöten ovat olleet hengessä mukana ja osoittaneet ymmärrystä tälle tilanteelle...

Pirteää uutta vuotta itsekullekin.

"Koskaan ei voi mennä niin huonosti, etteikö huonomminkin voisi mennä" =D

Jos et ole valmis uhrauksiin elämässäsi, oletko valmis mihinkään?

Miksi pelkäisit muutosta ja kantaisit huolta siitä mikä on otettu pois? Käytä sen sijaan aikasi etsimällä mitä löytäisit tilalle.
Muutos on aina myös mahdollisuus.

Elämä on tilaisuus, hyödy siitä.
Elämä on kauneus, nauti siitä.
Elämä on autuus, maista sitä.
Elämä on uni, todellista se.
Elämä on haaste, kohtaa se.
Elämä on velvollisuus, täytä se.
Elämä on peli, pelaa sitä.
Elämä on lupaus, täytä se.
Elämä on suru, voita se.
Elämä on laulu, laula se.
Elämä on ponnistus, hyväksy se.
Elämä on tragedia, kohtaa se.
Elämä on seikkailu, uskaltaudu siihen.
Elämä on onni, luo se.
Elämä on liian arvokas, älä tuhoa sitä.
Elämä on elämää, taistele sen puolesta.
- Äiti Teresa

Kulunut vuosi on ollut meidän perheessämme muutosten, uudelleenarvioinnin, erillisasumisen ja matkustelun vuosi.

Se mitä ensi vuosi tuo tullessaan on tulevia murheita. Niihin paneudutaan sitten kun ne ovat ajankohtaisia. Sitä ne eivät vielä ole. Mitäpä sitä tulevaa ennakkoon murhetimaan - eihän sitä tiedä vielä mitä murehtimista on tulossa...

*edit* Tuleva vuosi 2009 tulee olemaan myös muutosten ja uudelleenarvioinnin vuosi. Ainakin tämän hetkisten tietojen perusteella...

Kerran, ei niin kauankaan sitten, teki Joulupukki lähtöä jokavuotiselle retkelleen.

Tällä kertaa se ei ollut helppoa, sillä vaikeuksia riitti kaikkialla. Neljä tontuista oli sairastunut, eivätkä nuoremmat tontut pystyneet valmistamaan leluja yhtä nopeasti. Niinpä Pukki alkoi olla huolissaan aikataulun toteutumisesta.

Sitten vielä anoppi ilmoitti tulevansa viikoksi Korvatunturille, eikä se vähentänyt pukin paineita lainkaan. Kun hän meni talliin, hän huomasi kolmen poroista kuolleen ja kahden muun loikanneen luoja ties minne. Lisää stressiä.

Kun hän lopulta alkoi valjastaa loppuja poroja reen eteen, toinen valjaista katkesi ja reki kaatui. Suurin osa lahjoista särkyi pudotessaan maahan.

Turhautuneena Pukki meni pirttiin ottaakseen kupin kahvia ja kunnon wiskipaukun, mutta tontut olivat löytäneet hänen viinakaappinsa, eikä siellä ollut mitään juotavaa.

Hermostuksissaan hän pudotti kahvikupin. Kupin pienet sirpaleet pyörivät pitkin pirtin lattiaa.

Pukki meni hakemaan luutaa, mutta hiiret olivat jyrsineet sen kaikki harjakset poikki.

Juuri silloin soi ovikello. Pukki avasi oven, sen takana oli pieni enkeli suuren tuuhean joulukuusen kanssa. Ja se pieni enkeli kysyi: - Pukki, mihin sinä haluat minun laittavan tämän kuusen ???

Näin siis pieni enkeli joutui kuusen latvaan...

Tässä vuosien varrella joulun merkitys itselleen on hävinnyt lähes kokonaan. En ole jouluihminen, vihaan kauppojen ruuhkia sekä tyrkkymyyntiä. Kiukkuisia ja kiireisiä ihmisiä, jotka kuitenkin tukkivat hyllyjenvälit ostoskärryillään tutkiskellessaan kumman kahdesta tuotteesta ottaisivat...

Joulu on minulle enemmänkin hengähdystauko, muutaman päivän loma. Voin toki olla "joulumielellä" ja toivottaa hyvät joulut jne...

Mieluiten makaisin nyt jossain kaukaisella ja rauhallisella "paratiisisaarella" ottamassa aurinkoa tai lukemassa hyvää kirjaa, nauttien lämmöstä. No, joku toinen vuosi sitten, kun nyt ei onnistu ;)

Tiedätkö mitä olisi tapahtunut,
jos olisi ollut kolme viisasta naista
kolmen viisaan miehen sijasta?

He olisivat kysyneet suuntaa,
saapuneet ajoissa,
auttaneet synnytyksessä,
siivonneet tallin,
tehneet perunalaatikkoa,
tuoneet käytännöllisiä lahjoja ja
maailmassa olisi rauha.

Joulua itsekullenkin säädylle;)

Arkadas (ja kodin kaksi muuta "kollia") toivottavat oikein mukavaa joulua, leppoisaa loppuvuotta ja kuplivaa uutta vuotta...

Ja tietystikin menestystä ensi vuodelle.

http://www.kossan.se/roliga-filmer/snygg_brud_i_bikini.htm

Tämän vuoden parhaan joululahjan saan tänään, ellei Finnair "sitä" matkalla hukkaa ;)

Rakkaani saapuu siis muutamaksi viikoksi kotiin lepuuttamaan itseään tiiviin opiskelun keskeltä. Nyt vain pitäisi saada hänet rauhottumaan hetkeksi...

Huomenna haenkin sitten jo anopin lentokentältä - hänkin on tulossa muutamaksi päiväksi tänne "etelään"...