Harmaapartaisia höpinöitä

Bongaus kamerakännyllä päivittäisen työmatkani varrelta...

Rakkaani oli saanut tänään keskiviikkona lähettämäni kirjeen. Tuntui mielettömän ihanalta katsoa onnellista rakasta - onnellisuus johtui niinkin pienestä asiasta kuin salmiakki....

Elämähän koostuu pienistä, silti merkittävistä, asioista...

Roope2 heitti pallon - eli utelee (muidenkin tiettäväksi) mikä musiikki tällä hetkellä kolahtaa...

Eli viisi kappaletta, jotka "kolahtavat" juuri nyt...

UB 40 - I can´t help fallin in love with You
- jostain syystä tuo leppoisa "jamaican" soundi sopii tähän kappaleeseen. Mielestäni mukaansatempaavampi kuin Elviksen alkuperäinen. Ja tietty - pitää rakkaan mielessä;)

Tammy Wynette & ? - Sometimes when we touch
- se on vaan niin hyvä... (Kotimainen versio A.Klem&A.Koriseva: Kun minuun kosketat... on menettänyt jotain tunnelmaa tuossa käännöksessä...)

Sertab Erener & Ricky Martin - Private emotion
- soittoäänenä puhelimessa - hiukkasen emotionaalinen biisi joka jää soimaan päähän..

Rick Astley - Never Gonna Give You Up
- vanha kunnon kasaritunteilu... mitäpä sitä muuta;)

Mustafa Sandal - Story
- europoppia turkkilaisittain, personoitu soittoääni rakkaalleni puhelimessani.

Siinähän nuo taisivat ollakin...
Seuraavaksi haluankin kuulla mitä kuuntelevat kesäpoika, audinkopoika, Coco (Torontosta), Irokeesi ja Juksteeri....

Bonuksena kuuntelemastani musiikista yksi helmi:
Cat Stewens - Wild world ;)

Britteihin lähti sitten tänään - pikakirjeessä ;)

Tuossa myöhemmin (kuukauden perästä) meneekin sitten vähän reilummin - matkalaukussa ;)

Oli kuulemma ensimmäinen asia (minun jälkeen) jota on tullut ikävä maailmalla...

Kylläpä se aikaa menee nopeasti... Jo tuossa alkukuusta (6.9.) tuli vuosi täyteen kun aloittelin näiden blogipostausten kirjoittelun.

Paljon kaikenlaista on mahtunut väliin - iloja ja suruja, mutta ei mitään sellaista, mistä yli ei olisi päässyt.

Tilannekatsaus:

Bloggauksia 168 kpl
Kuvia 47 kpl
Videoita 0 kpl
Audioita 0 kpl
Blogia luettu 9464 kertaa
Kommentteja 206 kpl

Käväisin puolisoni sisaren (kälyni) ja hänen tyttärensä (6v) luona läppärin kanssa - juteltiin porukalla Britteihin. Kotiin tultuani otin läppärin laukusta ja unohdin laukun sohvalle... Kukapa muukaan se majoittui siihen kun kollimme Paavo....

"Elämä ei itsessään tarjoile sinulle
iloja ellet todella tahdo niitä.
Elämä antaa vain ajan. Sen käyttö
riippuu sinusta."

Hunksini sitten muutti "siellä jossain" jo viralliseen opiskelijaboksiin. Yhtään en kadehdi oloja... Asuntoloiden kulmilla, sekä kampusalueella kameravalvonta. Asuntoloiden ikkunoissa kalterit - ja vastapäätä toinen samanlainen ankea tiilikolossi, kalterein kuorutettuna...

Voimia voin antaa vain noiden keskusteluidemme ja muiden viestien välityksellä...

Aikaisempia opiskelijakokemuksia: http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/teesside.html

Saimme kuin saimmekin oman ""hunksini" kanssa yhteisen hotelliviikonlopun järjestymään... Itse asiassa tilannetta auttoi paljon myös se, että voin pitää ylimääräisen palkallisen vapaapäivän... Lentoliput on hankittu, hotelli maksettu. Nyt siten vain järjestelemään kollille hoitajaa siksi viikonlopuksi;)

Työpäivä venyi kolmella tunnilla ihan vain - kiitos sateen, sekä työkaverini, joka oli unohtanut eilen ilmoittaa, että Hyvinkäälle menee tavaraa... Tuon tiedon sain sitten tänään töistä lähtiessäni, saatteella, että kyseinen tuote-erä tarvitaan aamulla klo 9.00 alkaen... Tulin sitten käyneeksi toimittamassa tavarat vielä tänään asiakkaalle...

Ajokkini navigaattori ei suostunut liiemmin yhteistyöhön, kuin kolmen buuttauksen jälkeen (tässä vaiheessa olin mennyt jo hyvän matkaa Hyvinkään suuntaan - tosin navin tarjoamaa maisemareittiä...) Tuon kapineen täytyy olla naaraspuolinen, sillä nimittäin tuntuu olevan aivan omanlaisensa luonne sadepäivinä;)

Maisemareittiä Hyvinkään - Nurmijärven rajoille asiakkaalle... Takaisin pimeässä ja sateessa - ja tietysti vielä hissi rikki kun tulen kotiin...

Päivän pelasti kuitenki silmieni ilon ja päivieni valon muutama päivä sitten Briteistä lähettämä paksu kuori, joka sisälsi oheisen suklaarasian ja mielettömän ihanan käsin kirjoitetun kirjeen.

Mikäpä siinä muu auttoi kuin ottaa nettipuhelu ja kiitellä kauniista ajatuksesta ja päivän pelastamisesta.