Harmaapartaisia höpinöitä

Näytetään bloggaukset marraskuulta 2007.
Edellinen

Kuun viimeinen

...päivä, sitten siirytäänkin jo vuoden viimeisen kuukauden kimppuun. Vähiin käy tämäkin vuosi ennen kuin loppuu ;)

- Braxin Tuija (virh) on sitten alkanut puoltaa perheen sisäistä adoptiota. Kuullostaa pelastukselta monelle sateenkaariperheelle.

- Uusi "Tuntematon Sotilas" puhuttaa ja jakaa kansaa - "jääkaappipensasvenäläiset" (olikohan sopivan neutraali ilmaisu) ja presidenttien ampumiset eivät kyllä löytyneet aikanaan lukemastani opuksesta. Onneksi tässä lienee kysymys taiteellisesta vapaudesta...
Tosin kaikkea mitä taiteeksi sanotaan, ei voida pitää taiteena - kenenkään muun kuin taiteilijan itsensä mielestä.

"Erehtyminen on inhimillistä, erehdyksen myöntäminen yli-inhimillistä." -Doug Larson



Hoitajien lakko ja pakkolaki

Sen verran olen tätä työtaistelua (ja sen kautta hoidon saatavuuden puutetta) vastaan, etten kovin hyvällä tätä lakkoa tule muistamaan, mikäli vanha äitini (n.90v) menehtyy hoidon puutteeseen. Hänellä on niin sanotusti "moottori kulunut loppuun", eli vakava sydämen toimintavajaus, lisäksi säännöllistä hoitoa vaativa Menieren tauti, korkea verenpaine, ja tukku muita "vanhojen ihmisten sairauksia" - dementikko hän ei missään tapauksessa ole. Hän ei kovin hyvällä muista myöskään keskussairaalatason hoitoa kymmenen vuoden takaisen lonkkaleikkauksen jälkeen - hoitovirheen takia hän joutuu tukeutumaan rollaattoriin useammin kuin haluaisi. Eli olen henkilökohtaisesti tuon "pakkolain" kannalla tässä tilanteessa.

Joensuun seutu tuntui lehtitietojen mukaan olevan yksi niistä alueista, joilla hoidon saatavuus lakon aikana on heikko.

Seurataan tilannetta - eihän sitä koskaan tiedä...


Puhetta enemmän...

Sähköpostiviesteistä ja chateista on tullut nykypäivänä usealle kanava olla yhteydessä toisiin ihmisiin. Businesspuolella tilaukset, kontaktit ja vahvistukset hoidetaan sähköisesti. Mihin fyysinen kommunikointi on kadonnut? Puhelin ja SMSät ovat syrjäyttäneet monta tapaamista.

Vaikka jotkut tahot kampanjoivatkin "älä kailota puhelimessa", vähintäänkin kännykeskustelut ilman fyysistä tapaamista ovat mielestäni ok.

Jurot suomalaiset oppivat puhumaan kännyköiden kautta enemmän - siitä todistaa kännyliittymien määrä. Nyt kampanjoidaan päinvastoin.

Puhumisesta kolumni DigiTodayn sivuilla...
http://www.digitoday.fi/mielipide/2007/11/15/Ihmiset%2C+puhukaa%21/200728454/66



Verkoistoitumista

Löysin sitten itseni tekemässä Facebookiin profiilia itselleni. Eipä siinä mitään, jokusen tuttavan yrityin houkutella myös mukaan - kuten puolisonikin...

Siitä se lähtee - enhän toki ole bloggaamiseen liian vanha - vanhempiakin on netissä päivittäin pyörimässä... Ennätys lienee espanjalaisella 95-vuotiaalla María Amelia Lopez ´illa, joka innostui Internetistä, nähdessään lastenlastensa käyttävän sitä. Lapsenlapset järjestivät hänelle oman blogin ja nyt tuo pirteä espanjatar kirjoittaa blogiinsa kommentteja yli 60 000 lukijansa iloksi.

Espanjaa paremmin taitavat pääsevät lukemaan grandemaman blogia osoitteesta: http://amis95.blogspot.com/

********
Netti tarjoaa myös naurunaiheita...
http://www.findance.com/uutiset.php?id=2346

kannattaa katsoa myös sivuilta löytyvä video (huom! muista äänet)




Luksusta herkkusuille...

Taloussanomien nettisivuilla kerrotaan mitä maksaa maailman kallein jäätelö. Tarkalleen annoksen hinta on 25 000 USD, eli noin 17 000 euroa. Annoksessa on 28 kaakaolajiketta, joista 14 on listattu eksoottisiksi. Lisäksi siinä on luksustryffeliä ja syötäväksi sopivaa 23 karaatin kultaa. Annos tarjoillaan kultalusikan kera timantein koristellusta pikarista. Kultalusikan ja pikarin asiakas saa pitää.

"Frrrozen Haute Chocolate" löytyy newyorkilaisesta Serendipity 3 -ravintolasta.

http://www.taloussanomat.fi/markkinointi/2007/11/09/

Siitä vaan herkuttelemaan suklaalla ;)


Jotenkin erilaista

Globalisoituminen on sitten saanut uusia ulottuvuuksia - Suomi on noteerattu maailmalla uutisissa yhden päivän takia enemmän kuin koskaan.

Netin keskustelupalstat pursuavat kuvaavia nimimerkkejä, kirjoittajien syyllistäessä vuoroin Internettiä, televisota, nettipelaamista ja muita mahdollisia tahoja tapahtumista...

Kukaan ei kyseenalaista elämäntavan muuttumista; vanhemmilla ei ole aikaa / mielenkiintoa lastensa tekemisiin, perhekeskeinen yhteisöllisyys on hävinnyt jonnekin. Saman katon alla vain sattuu asumaan joukko ihmisiä, jotka ovat sukua keskenään, mutta näkevät toisiaan satunaisesti...

Välinpitämättömyyttäkö? Varmasti osittan, perhearvot ovat vain muuttuneet erilaisiksi. Ura ja menestyminen ajavat lasten ohi jossain vaiheessa, ylisuuret viikkorahat korvaavat yhteisen ajan puuttumisen...

Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?

Edellinen