Mitä kuuluu yleissivistykseen?
Tästä on taas kiistelty niin tiedotusvälineissä kuin nettipalstoillakin. Mitään yleispätevää ja universaalia vastausta tuskin on edes olemassa.
kielitoimiston sanakirjassa se määritellään näin:
"Yleissivistyksellä (saks. Allgemeinbildung) tarkoitetaan pohjasivistystä joka muodostuu kasvatuksen antamista ja koulussa opituista tiedoista, taidoista ja hyvistä tavoista."
Wikipedian artikkelissa korostetaan yleissivistys –käsitteen liittymistä klassiseen humanistiseen sivistykseen ja ikään kuin käytännöllisen tiedon vastapainoisuuteen. Lisäksi siinä todetaan, että
"Yleissivistykseen kuuluu kuitenkin varsinaisten tietojen hallinnan lisäksi myös kriittisyys. Sivistyneen ihmisen tulisi kyetä tarkastelemaan tietojaan ja yhteiskuntaa kriittisesti ja tietoisesti. Tämä avaa hänelle samalla ovet kansalaisvaikuttamiseen."
Tuntuu, että tällä kertaa monelta juupas-eipäs –kirjoitukselta olisi voitu välttyä jos itseään sivistyneinä ihmisinä pitävät olisivat lukeneet wikipediaa. Mitä sinänsä ei aina kannata pitää minään objektiivisen ja oikean tiedon lähteenä.
Itse huomaan korostavani nippelitiedon sijasta juuri hyviä tapoja sekä sellaisia taitoja ja tiettyä kriittistä asennetta, jotka antavat mahdollisuudet hallita asiakokonaisuuksia, ymmärtää yhteiskuntaa ja kenties osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Se, mikä milloinkin ja missä on yleissivistykseen kuuluvaan tietoa, on vaihtelevaa: äitini ikäpolven tuli osata esim. maantiedosta, kansanrunoudesta ja historiasta aivan toisenlaisia asioita kuin oman ikäpolveni. Silti ei voi automaattisesti sanoa, että minulla tai äidilläni on toistaan parempi yleissivistys. Tai, että nykyisten parikymppisten yleissivistys olisi automaattisesti huonompi kuin omani.
Nykyään yleissivistyksessä korostuu ehkä juuri kriittinen suhtautuminen tietoon, tietolähteen kriittinen arvioiminen ja tiedon suhde muuhun tietoon. Faktat itsessään eivät ole enää samanlaista pääomaa, koska pienellä vaivalla kuka tahansa voi netistä löytää mitä tahansa tietoa. Ongelma ei ole enää se mistä tietoa saa, vaan miten sen osaa mielessään hahmottaa. Siksi nykyään on turhaa opetella ulkoa Saksan jokia, mutta on hyvä tietää miten löytää luotettavaa tietoa niistä halutessaan.
Mutta yhä edelleen keskusteluissa tulee kyllä esille se kuinka paljon ihminen on lukenut ja omaksunut tietoa, tällaisen ihmisen kanssa on ilo keskustella vaihtaa mielipiteitä ja nauttia - sivistyksen tuomasta tunnelmasta.
