Kauneuspilkku

Näytetään bloggaukset elokuulta 2012.

turha turhauma turhasta turhaan

Pitää keskittyä asioihin, joihin voi vaikuttaa. Sulkea elämästä ne, joihin ei oikeasti voi vaikuttaa. turha käyttää energiaansa sellaiseen mille ei kuitenkaan voi mitään.
Siitäkin huolimatta, että olen jo pitkään, pitkään tiedostanut tämän, lyön päätäni seinään, karjalan mäntyyn ja Helsingin sementtiin aina välillä.
Viimeisemmäksi taloyhtiön ullakkorakentamishankkeessa, joka ei oikeastaan muuta elämääni mitenkään. Se, että minä näen asian jollain tapaa, ei todellakaan tarkoita että muilla olisi samanlainen näkemys tai että minun näkemykseni olisi sen oikeampi.


valtiopetos

Minusta on ollut kivaa maksaa euroilla silloin kun käyn ulkomailla, 10 eurovuoden jälkeen muissa Pohjoismaissa esim. Tanskassa ja Ruotsissa hinnat tuntuvat jotenkin oudoilta ja lyhyellä matkalla on helposti pihalla hintatasosta yleensä. Minusta ei silti ole kiva ajatella, että verorahoillani maksetaan tukia maille, jotka ovat hoitaneet taloutensa huonosti. Ei vaikka ymmärrän, että se tuskin on yksittäisen kansalaisen vika. Mutta näiden maiden hallinto on joko tehoton, korruptoitunut tai molempia ja sellaisten järjestelmien tukeminen ei tunnu fiksulta. Niinpä minä äänestäisin eurosta eroamista. Sanotaan, että meidän vientiteollisuutemme on hyötynyt eurosta ja tämä varmaan on totta. Silti ei teollisuuden menekki ja hyvinvointi voi olla ainoastaan valuutasta kiinni, miten Ruotsi ja Tanska pärjäilevät kruunillaan? Kuvittelen, että yhteiskunta ja elinkeinorakenteemme on kuitenkin aika samankaltaisia.
En haikaile myöskään Euroopan liittovaltion perään, jossa päätöksenteko etääntyy entisestään meistä kansalaisista. Tosin monet poliitikkomme ovat jo niin etäällä, että ero ei ehkä ole kovin merkittävä. Tuleekin sellainen olo, että tietyt poliittiset piirit ajavat meitä väen väkisin liittovaltiota kohden, koska se palvelee heidän henkilökohtaisia intressejään. Toki Liittovaltio tarvitsisi lisää hallintoa ja sinnehän olisi hyvä mennä liksaa nostamaan ja päästä varhaiseläkkeelle.
Suuruuden ekonomiaa yritetään nyt vääntää joka tasolla, niin kunta kuin valtiotasolakin. Silti yksikään tällainen uudistus esim. kuntaliitos ei ole johtanut mihinkään säästöihin. Yksi esimerkki suuruuden ekonomian epäonnistumisestosta on HUS, joka päinvastoin on lisännyt kustannuksia. Mutta, jos ei kannata liittovaltiota ja euroa, on heti persu, joka vastustaa kaikkea kehitystä, kansalaisoikeuksia ja kaikkia myönteisiä asioita.
En minä halua kieltää maahanmuuttoa, maastamuuttoa, yhdenvertaisuuden kehittämistä jne. En vaan näe mitään syytä miksi meidän pitää etunenässä olla sitoutumassa tähän ns. vastuunkantoon. Miksi meidän pitää ottaa vastuuta ongelmista, joita emme ole aiheuttaneet ja ongelmien aiheuttajat eivät itse tunnu asioistaan vastaavan. Tulee vain sellainen olo, että muutama tyyppi haluaa päästä "päättäviin pöytiin", niin kuin takavuosina hoettiin ja hieman säälittävästi kuvittelevat, että heille tulisi tämän kaiken jälkeen enemmän ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Ei se niin käy. Kun me olemme maksaneet laskut, olemme edelleen pieni mitätön kansa Euroopan laidalla, eikä johtajillamme ole sen enempää kavereita tai vaikutusvalta. Heillä on ehkä vähän enemmän rahaa, mutta meillä muilla rutosti vähemmän.
Ennen oli sellainen käsite kuin valtiopetos. Välillä tuntuu, että nykyisen valtiojohtomme voisi asettaa syytteeseen halustaan tuhota Suomen valtio.


addiktio

Olen addiktoinut blogista, jonka epäilen ja toivon olevan fantasiaa. Kukaan ei oikeasti käyttäydy niin kuin se ihminen, joka sitä kirjoittaa, eihän? Mutta siltikin, voiko se olla totta? Maailmassa on paljon itsekeskeisiä ihmisiä, joille minä, minä ja minun tarpeeni menevät aina edelle. Joille suhde toiseen ihmiseen on itse asiassa kuin asukokonaisuus, jota pitää päivittää. Ja epäilemättä, kun päivittäminen ei enää auta ja omat tarpeet ovat kasvaneet, on aika siirtyä, johonkin "tasokkaampaan". Odotan jokaista uutta blogausta jonkinlaista pelonsekaista innokkuutta ja inhoa tuntien.
Jos kirjoittaisin fiktiota, tästä blogista saisi todella hyvän roolihahmon, itse asiassa valmiin kässärin. Ehkä tämä onkin joku käsikirjoittajan harjoitustyö, jolla testata rekatioita…
Kaikkihan me tietynlaisia narsisteja olemme, jotka tänne kirjoitamme, mutta…seuraava jaksoa odotellessa.