En oikein ymmärrä tätä kohua Suomen maineen menemisestä vaalituloksen myötä. Ensinnäkään en ole huomannut, että Suomella olisi mitään mainetta, joten miten se voisi mennä. Kyseessä oli kuitenkin vaalit, demokratian pelisääntöjä noudatettiin ja kaikki on mennyt ymmärtääkseni rehellisesti ja sääntöjen mukaan.
Miksi Suomen pitäisi tukea muiden maiden pankkisektoria mitenkään on minusta outoa? Tukivatko muut maat meitä kun meillä oli pankkikriisi, eivät. Miten Suomi yhtäkkiä on näin merkittävä, että voi kaataa koko tukipaketin? Miksi Kreikan tukipaketti ei kaatunut, vaikka Slovakia ei mennyt siihen mukaan?
Ruotsalaislehdistö virittelee vihakeskustelua, miksi? Se, että vastustaa pakollista ruotsinkielen opiskelua Suomessa ei tarkoita muuta kuin, että ei pidä pakollista ruotsinkielen opetusta tarpeellisena, maassa, jossa sitä äidinkielenään puhuu vain 5% väestöstä. Tämän voin todeta aivan ilman kiihkoa ja vihaa. En äänestänyt persuja, mutta en ymmärrä miksi heistä tehdään nyt jotain maailmanlopun hahmoja jo ennen kuin uusi eduskunta edes on aloittanut työssään. Moni muukin kuin persut on sitä mieltä, että maamme kielilainsäädäntö ei vastaa tämän päivän tarvetta ja todellisuutta. Kielilainsäädäntöä perustellaan usein historialla ja niitä, jotka haluaisivat muuttaa sitä, pidetään historiattomina. Historiattomia ovat mielestäni kuitenkin ne, jotka eivät kykene näkemään niitä prosesseja ja olosuhteita, jonka vuoksi jokin asia on muotoutunut sellaiseksi kuin on. Vuonna 1917 Suomi ei ollut vielä valmis hyväksymään yksikielisyyttä, johtuen ruotsinkielen voimakkaasta asemasta yläluokan ja sivistyneistön parissa. Myös ruotsinkielisten osuus oli tuolloin yli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Historiatonta on se, että keinotekoisesti ylläpidetään kaksikielisyyden rakenteita, joilla ei ole mitään sisältöä. Ruotsinkielen asemaan on uskallettava puuttua ilman, että saadaan aikaiseksi vihakeskusteluja. Miksi naapurimaan media sitä paitsi mellakoi tällä asialla? Maa, jossa suomenkielisillä ole ollut mitään oikeuksia, jossa heidät on pakkoruotsalaistettu. Miksi ruotsinsuomalaisten kielellisiä oikeuksia ei koskaan pidetä minään, siksikö, että he ovat pääasiassa duunariväkeä ja ovat saaneet luvan sopeuta? Väki maiden välillä on liikkunut vuosisatojen ajan, mutta koska ruotsi oli valtakunnan kieli, ei suomenkielen asemaa ole haluttu korjata myöhemminkään? Miksi meillä pitää edelleen jumittaa 1700-luvulla ja miksi se on joistakin suomenkielisistä hienoa ja tavoiteltavaa ja kansainvälistä? Mitä kansainvälistä on siinä, että opettelee toisen periferiakielen? Ehkä vuonna 2017 tämäkin asia tulee muuttumaan.
Kauneuspilkku
ja aurinko nousee
Nyt kun on nukkunut yön yli ja ehtinyt sulatella vaalitulosta mielessä alkaa pikku hiljaa kirkastua jotakin ajatuksia kieltämättä ennakkoäänestysvaiheessa melkoiselta tyrmäykseltä tuntunut tulos.
Kepu romahti, persut sai historiallisen vaalivoiton. No, eikö meidän kaikkien, jotka olemme hokeneet kepu pettää aina, tulisi nyt iloita? Ja mikäs niissä persuissa niin kamalaa onkaan?
Kamalinta on varmaankin porukan heterogeenisyys…sattuipa soipva ilmaus. Väkeä on laidasta laitaan ja osa todellakin vihaa useita erilaisia kansanryhmiä, jotka poikkeavat heidän käsityksestään normaalista. Tässä ehkä juuri on omalla kohdalla se pelottavin asia. On ihmisiä, jotka omien tiettyjen moraali yms. käsitystensä valossa luokittelevat ihmisryhmiä alempiarvoisiksi, tai oikeastaan sellaisiksi, joilla ei ole oikeuksia. Tämä on niin perustava asia, että sen nojalla tietysti kaikki mitä persuista tulee leimaantuu. Pelottavaa on, että toiseksi eniten pääkaupungissa ääniä keräsi ihminen, joka on valmis rajoittamaan muiden ihmisoikeuksia.
Mutta ovatko kaikki persut tällaisia – ei. Persutkin ovat ihmisiä ja persuillakin on oikeus mielipiteeseensä. Tosin koko ajan kummittelee taustalla natsi-puolueen nousu Weimarin saksassa, näinkö se alkoi…?
Mene ja tiedä, vielä en ole emigroitumassa ja ehkäpä monet naamakirjailijatkin tekevät sen vain virtuaalisesti.
Persujen nousu ei sinänsä todellakaan ollut yllättävää. Minusta kaikki juontaa juurensa jo Suomen EU-äänestykseen, jossa Kepu rakoili ja muut isot puolueet enemmän tai vähemmän pelottelivat äänestäjät hyväksymään EU-jäsenyyden. Hyvin samanlaisella pelottelutaktiikalla kävivät nyt Kepu ja kokoomus EU-takuiden kanssa vaalitaistelua. Jos emme suostu taloutemme romahtaa jne. Kun möröllä tarpeeksi ja pitkään pelottelee, alkaa lopulta kiinnostaa kohdata mörkö, osittain tässä oli varmaankin kyse juuri siitä. Piilevä EU-vastustus kanavoitui siihen liikkeeseen, joka osasi artikuloida asiansa kansalle ymmärrettävästi ja toisaalta vaikutti riittävän vahvalta menestyäkseen. Itsenäisyyspuolue, kun koskaan ei ylitä minkään valtakunnan äänikynnystä. Nyt onkin kiinnostavaa nähdä, saako persut läpi tämän ykköstavoitteensa ja mitä siitä seuraa?
Maailma ei ehkä hirveästi muuttunut tämän vaalivoiton myötä, katso, aurinko paistaa tänäänkin, tosin enää pilviverhon takaa. Mutta tämä kyllä pakottaa muut puolueet ottamaan persujen kommentit vakavasti.