• Kauneuspilkku

rähmällään aina vaan

Kun kumartaa länteen pyllistää itään tai miten se meni.

Kun olin lapsi ja nuori, niin edistys, rauha, vakaus ja kaikki hyvä sai yhtäläisyysmerkit kolmen kirjaimen kanssa. YYA, Itänaapuri määritteli hyvinkin pitkälle, mitä mieltä Suomessa julkisesti ajateltiin ja sanottiin. On puhuttu suomettumisesta ja rähmällään olemisesta.

Nykyisin edistys ja vakaus ja kaikki hyvä on monopolisoitu EUlle. EUhun kriittisesti suuntautuvat marginalisoituvat eu-uskoisessa yhteiskunnassa väistämättä, samaan tapaan kuin anti-kekkoslaiset ja yya-vastaiset 70-luvulla.
Kukaan ei soimaa Alexander Stubbia. Paavo Lipposta tai Olli Rehniä rähmällään olosta, vaan heitä pidetään kaukokatseisina valtiomiehinä. Neuvostoliitto kesti aikansa noin 70 vuotta, EUta ei ole rakennettu ihan niin rautakourin kuin Neuvostoliittoa, mutta ehkäpä senkään aika ei ole ikuinen. Vaalijärjestelmät ja kansalaisten vaikuttaminen vaikuttaa ainakin hyvin yhtäläisteltä, tai miksi tietyissä maissa järjestetään uusia vaaleja, kun kansa on ensin äänestänyt unioinin tahdon vastaisesti?

Historia opettaa ainakin sen, että Suomi on aina rähmällään milloin minnekin ja ne jotka haistavat tuulet oikein, keräävät kulloisessakin tilanteessa.

3 kommenttia

martin

6.10.2009 20:45

Vain Jumala on ikuinen.
Aikansa kutakin - myös EU:a. EU on tuonut paljon hyvää myös. En soimaisi sitä samalla tavalla kuin Neuvostoliittoa.

Juksteri

6.10.2009 22:05

Oma muistikuvani YYA-kaudelta oli, että kaikki tiesivät sen olevan vain näytelmää. Kuka tahansa saattoi käydä paikan päällä toteamassa, että NL:ssa kansa eli puutteessa. Sukkahousuilla tai farkuilla sai mitä vain. Vain kaikkein aatteellisimmat vasemmistolaiset näkivät NL:n ruusunpunaisten lasien läpi jonkinlaisena ikuisena projektina kohti täydellistä yhteiskuntaa.

Minusta EU:n projekti on pragmaattisempi: pitää Euroopan kansat poissa sotimasta keskenään. Keinona sitoa taloudet niin tiiviisti toisiinsa, että kaikki tarvitsevat toisiaan. Toki Venäjäkin voisi liittyä EU:hun. On vain Venäjästä ja sen omasta asenteesta itsestään kiinni, haluaako se olla muiden seurassa tasa-arvoisena jäsenenä vai haluaako se olla supervalta ja muiden yläpuolella.

Kauneuspilkku

8.10.2009 15:51

Olen Juksteri kanssasi pitkälti samaa mieltä, mutta yhteistä näille on suohtatuminen meillä, arvotelijat marginalisoidaan. Meillä ei voi käydä keskustelua, koska aina on se kansallinen etu joka vaarantuu. Nythän kansallisen edun nimissä ehdotetaan Rehniä komissaariksi ja Lipposta presidentiksi. ja kun ehdotettiin, että pitäisi olla myös naisehdokkaita, mutta tämä ei kansallisen edun nimissä...