elettiin sitä ennenkin

Olen sukututkimusta tehdessäni törmännyt nyt useampaan aviottomaan lapseen. Tavallaan se merkitsee aina yhden sukulinjan tyssäämistä, kun tiedetään vain äiti. Joskus, kait kuitenkin harvoin, on aviottoman lapsen kohdalla tieto myös isästä.
Sukututkimusta tehdään kaiketi ensisijaisesti tietyn sukulinjan jatkumisen selvittämiseksi niin pitkälle menneisyyteen kuin mahdollista. Olen kuitenkin huomannut, että kaikenlaisten vaihtoehtojen pohtiminen on yhtä antoisaa kuin eteneminen mahdollisimman kauas taaksepäin.

Isoäitini isoisä oli avioton lapsi, joka kulki kirkonkirjoissa etunimellään, niin kuin muutkin alaikäiset. Aviottomuus ei kuitenkaan jäänyt pelkkään syntymämerkintään, vaan myös rippikirjaan oli varmuuden vuoksi kirjattu oä.
Hänen äitinsä oli kahdesti naimisissa lapsen syntymän jälkeen. Ensimmäinen mies kuoli nuorena vain muutaman aviovuoden jälkeen. Mutta uusi mies näyttää löytynee myös au-leskelle jo parin vuoden sisällä. Tämä siis pienessä maalaispitäjässä, jonne tyttö on tullut piikomaan naapuripitäjästä kymmenisen vuotta aikaisemmin. Tarina ei vaikuta myöskään kovin tavattomalta. Nykyisin sukututkijan apuna on mm HISKI -tietokanta, jolla voi tehdä erilaisia hakuja aineistoista. Tietyissä hakutuloksissa näkyy ihan selvästi, että pariskunnalla saattaa olla yksi tai useampi yhteinen avioton lapsi ennen kuin he ovat menneet naimisiin. Siis myös 1800-luvun puolivälissä. Pikkukylissä.
Viime vuosikymmenien avoliitot, aviottomat lapset ja yksinhuoltajat eivät siis ole mitään uutta ja ihmeellistä. Elämää on ollut ennenkin virallisten siveysnormien ulkopuolella, kahlitsemattomana. Se mitä pidetään ikiaikaisena tai normina, voikin olla varsin tuore ilmiö eikä ole koskaan ollut ainoa tapa.
Kiusaus pohdiskella, olisiko pojan isä voinut olla ensimmäinen aviomies, on suuri. Koska aikuistuttuaan poika ottaa patronyymikseen ja myöhemmin sukunimekseen ensimmäisen isäpuolensa etunimen. Siis miehen, joka ehti vaikuttaa ainakin virallisesti vain parin vuoden ajan hänen elämässään. Olisko äiti kuitenkin kertonut pojalleen kuka tämän isä oli? Toisaalta voihan se olla toinen saman niminen mies…
Houkutusta tulkintaan lisää, että tämä isäpuoli oli kotoisin samasta pitäjästä kuin äitikin, tämä arvoitus tuskin ratkeaa tai eihän sit tiedä. Jossain vaiheessa kun tämä tutkimus laajenee ja lähden tulemaa takaisin nykyaikaa kohden, niin eihän sitä tiedä minkälaisia sukulaisia löydän tästä suvusta.