Ajattelen asioita usein pitkinä jatkumoina, "historian linjoina", tai näen nykyhetkelle jonkinlaisia vertailukohtia menneessä. Ei, historia ei toista itseään ihan samanlaisena, mutta kuitenkin samantapaisia kehityskulkuja on vaikea olla havaitsematta. Mielestäni yksi tällainen kehityskulku on tuloerojen kasvu. Kouluaikanani, 1970- ja 1980 – luvuilla, tuntui käsittämättömältä, että joskus 1800 ja 1900-luvun taitteessa tuloerot eri yhteiskuntaluokkien välillä olivat niin käsittämättömät. No, nyt ei tarvitse enää hämmästellä, tuloerot alkavat taas olla samoissa mitoissa kun ajatellaan niitä kaikkein rikkaimpia ja köyhimpiä. Ja toki ns. keskituloinen on myös täysin eri sarjassa kuin rikkaat. Itse asiassa paljon lähempänä sitä köyhää kuin rikasta. Erona on se, että meillä Suomessa köyhälläkin keskimäärin on asunto ja vaikkapa puhelin ja usein ruokaakin pöydässä.
Tänään töissä puhuttiin kehitysyhteistyöprojektista, jonka tarkoitus on auttaa koulupudokastyttöjä palamaan koulutielle Afrikassa. Asenteet ja olosuhteet muistuttivat paljon Suomea 1860-luvulla, kun täällä alkoivat ensimmäiset kansakoulut. Lapsia tarvittiin työvoimana eikä koulutuksen hyötyjä nähty mitenkään yleisesti.
Myös koulumaailmassa perheiden tuloerot näkyvät selvästi. Helsingin koulut ovat jakautumassa, jolleivät jo jakautuneet, parempien perheiden ja muiden kouluihin. Vallitseva käsitys tuntuu olevan, että maahanmuuttajalapset laskevat koulun tasoa. Näin ajattelevat ihan tavalliset keskiluokkaiset ns. suvaitsevaistoonkin kuuluvat vanhemmat. Jos se ei ole rasismia, niin en tiedä mikä on?
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!