• Kauneuspilkku

äänestyksellä asiantuntijaksi

Telkussa pyöri joskus joku visailu, jossa piti arvata mitä suurin osa suomalaisista ajatteli jostain asiasta. Siis tarkoitus ei ollut tupla tai kuitti –tyyppisesti tietää oikeaa vastausta vaan ikään kuin pystyä arvioimaan yleistä mielipidettä.

Yleinen mielipide ja sen huomioiminen on tullut koko ajan yhä tärkeämmäksi ja tämä on tietysti hyvä asia kansanvallan kannalta. Tai onko?

Onko mahdollista, että tiedotusvälineet manipuloivat yleistä mielipidettä ja että tiedotusvälineitä puolestaan manipuloidaan?

Eilen uutisoitiin laajasti poliisin väärinkäytöksistä. Varsinainen "uutinen" käsitteli Helsingin huumepoliisin tilannetta, mutta samaan uutisointiin liitettiin myös Smash Asem mellakat ja putkakuolemat ja sitä höystettiin vielä Supon asioilla. Ylen uutisankkuri tivasi sisäministeriltä onko poliisin toiminnassa pahoja ongelmia.
Poliisi on kuitenkin tähän saakka nauttinut suurta kansalaisluottamusta ja tuntuikin eilen siltä, että joku tai jotkut haluaisivat tätä luottamusta vähentää. Ajankohtainen kakkonen kysyikin onko huumepoliisiuutisoinnissa ja -tutkinnassa kyse keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisin valtataistelusta. Ja pyritäänkö negatiivisella uutisoinnilla syömään Helsingin huumepoliisin luottamusta? Tosin luulen, että suuren yleisön silmissä poliisi näyttäytyy kuitenkin yhtenä viranomaisena ja valtataistelu saattaakin syödä koko toimialan luotettavuutta.

Entä kun poliitikoille mietitään vaalien jälkeen sopivia paikkoja? Silloin usein nousee esiin poliitikon saama äänimäärä perusteena esim. ministerin paikkaan. Sitä tai tätä poliitikkoa "ei voida" sivuuttaa, koska se olisi demokratian halventamista.

Minusta pelkästään se, että suuri joukko on äänestänyt jotain ehdokasta mielikuvan perusteella ei voi olla pätevyyden eikä kyvykkyyden mittari. Jos asiantuntemus tulisi kansanäänestyksillä miksi sitten tavallisiin ministerinpaikkaa vaatimattomampiin virkoihin vaaditaan hyvä koulutus ja kokemusta ao. alan asioista?

Elämme huomiotalouden aikaa, jossa tärkeää on se miltä vaikuttaa ei se mitä osaa tai on. Niinpä verkostoituminen, oikeassa paikassa oikeaan aikaan oleminen ja tietynlainen julkisuuskuva ovatkin asiantuntemusta ja osaamista paljon tärkeämpiä. Osa on osannut kääntää tämän henkilökohtaiseksi hyödykseen, kaikilta se ei onnistu.

Mutta, koska trendit muuttuvat myös nopeasti ei lapsia kannata opettaa pelkästään tositv -maailmaan tai sisäisiksi sankareiksi. todennäköistä on, että huomiotaloutta seuraa uusi vaihe. Mikä se olisi? tuomiotalous?

2 kommenttia

arkadas

13.12.2007 10:12

Jokaisella työpaikalla työnantaja rekrytoidessaan "selvittää" työntekijän käytännön pätevyyden tehtäviin, usein jo tehtävää hakiessa on tiedossa työtehtävän edellyttämät pätevyysvaateet. Samaa itsekin välillä mietiskelen, mikä olisi se vähimmäisvaatimus kansanedustajille, jottei osaamattomat ja epäpätevät tunarit tuhlaisi yhteisiä rahoja toisarvoisiin ja turhiin projekteihin...

Kahteensataan edustajaan mahtuu niin osaavia poliitikkoja, kuin suurta palkkaa pelkästään paikalla olostaan nauttivia.

Kauneuspilkku

13.12.2007 10:55

Joo oma työnantaja on etsinyt pomoa jo kotvan aikaa, mut ei van tunnu löytyvän. kriteerit oli aluksi korkealla, mut luulen, et hatusta tulee kuitenkin se pupu.