Sairaana on aikaa ajatella. Päällimmäisenä on tietysti se, että toivottavasti paranee nopeasti. Kun tauti on vähän oudompi eikä ihan normaali flunssa alkaa miettiä, että mitä hittoa tämä on? Sitten ajattelee, että on aika onnekas kyllä, että elämä ei ole jatkuvasti tällaista kivun ja säryn kanssa elämistä. Särkylääke turruttaa kyllä kivun, mutta ei poista sen aiheuttajaa. Entä jos pitäisi käyttää särkylääkkeitä päivästä toiseen, vuodesta toiseen? Miltäköhän elämä silloin tuntuisi? Tuntuisiko se enää miltään? Turruttaisiko kipulääkkeet lopulta muutakin kuin kivun?
Olisiko sitä silloin positiivinen? Ja mikä olisi vaihtoehto- jättää lääkkeet ottamatta? Kuinka paljon toisilta voisi odottaa ”joustamista” siksi, että itsellä on kipuja ja paha olla? Kuinka paljon kiukuttelua ja huonoa käytöstä voisi laittaa kivun ”piikkiin”?
Terveenähän sitä ajattelee, että ei sairaus saa olla tekosyy sille, että työkaveri esim. kiukuttelee koko ajan. Mutta se on aika helppoa todeta, kun itsellä ei ole niitä kipuja jatkuvasti vihlomassa. Terve ihminen tietysti ajattelee, että sairaan ihmisen paikka ei ole työelämässä, mutta entä jos tämä ihminen haluaa tehdä työtä? Entä jos se on hänelle se ainoa tekijä, joka pitää hänet käynnissä?
Loputtomiin ei ympäristö kuitenkaan pysty ymmärtämään ja antamaan anteeksi, siksi on hyvä, että lääkkeitä keksitään ja kehitellään. Ja meille muille tekee aina välillä ihan hyvää sairastaa flunssa. Jollei se lisäkään vastustuskykyä niin toivottavasti empatiaa.
Täytyypä ottaa takaisin taannoista mielipidettä. Tänään Suomalaisuuden päivänä Helsingin sanomat oli julkaissut Suomalaisuuden Liiton pj:n kirjoituksen mielipidesivuillaan. Suomalaisuuden liitto näyttää tulleen 2000-luvulle ennen minua ja on valmis keskustelemaan kielipolitiikasta ilmeisen kiihkottomasti ja asialinjalla. Oma käsitykseni Liitosta oli vanhentunut. Sen siitä saa kun ei tarkista faktojaan. Minuakin kiinnostaa miksi kielipoliittinen keskustelu halutaan vaieta, kun suuri osa kansasta haluaa poistaa pakkoruotsin? Tämä on taas ehkä osa jotain suurempaa kulissien takaista lehmänkauppaa, jota koko ajan käydään.
14 kommenttia
martin
1.3.2007 22:12
Hur vet Du det? Har Du tänkt på följderna av en sådan språkpolitik, där vi har två skilda språkkulturer i ett land med två nationalspråk (Ska även "pakkosuomi" bort från skolorna?)? Språk vill vi kulturellt upprätthålla och sådana kulturella överenskommelser kan nog diskuteras. Tycker, att dessa frågor diskuteras rätt så mycket nuförtiden. Varför beaktar inte Helsingfors stadsfullmäktige språklagen?
Kauneuspilkku
2.3.2007 09:12
Ai, että suurin osa haluaisi pakollisen ruotsinkielen opetuksen pois kouluista? Ihan vaan kyselytutkimusten perusteella on saatu sellaisia lukuja. Luulisin, että maan enemmistökielen opettelemisesta olisi kuitenkin enemmän hyötyä kuin haittaa, joten sinänsä en näkisi mitään sen suurempaa jakautumisen uhkaa. Nykyäänkin suomenruotsalaiset ovat omissa kouluissaan jne. Myös monille työpaikoilla, jossa olen ollut suomenruotsalaiset valikoivat seuransa kielen perusteella, tähän tuskin tulisi muutosta. Ruotsinkielisten ongelma on tietysti se, että ei ole olemassa yhtä tiettyä suurempaa aluetta, jossa he asuisivat, ja jossa ruotsi olisi selkeästi enemmistökielenä. Paitsi tietysti Ahvenanmaa, jonka lainsäädäntö onkin sitten aika syrjivä muita kuin ruotsinkielisiä kohtaan…
Mikä tekee kielestä kansalliskielen? Ovatko suomi ja ruotsi täällä kansalliskieliä ikuisesti sittenkin kun niiden puhujia on kenties vain 1% väestöstä? Se, että Suomen itsenäistyessä molempien kielten puhujia oli yli 15% väestöstä? Se, että sata vuotta sitten ei uskallettu suoraan mennä järjestelmään, jossa maalla on yksi virallinen kieli, ei pitäisi olla nyt esteenä, onhan muutakin lainsäädäntö muutettu jo monta kertaa. perustuslakiakin halutaan rukata taas.
Ehkäpä keskustelua käydään, mutta ei kuitenkaan julkisesti kovin paljoa. Mutta hyvä kun keskustellaan erilaisilla foorumeilla, sieltä se sitten nousee laajempaan tietoisuuteen ja toivottavasti myös eduskuntaan.
Tuohon Hgin kaupunginvaltuuston voisi todeta, että se jo osoittaa kielilain toimimattomuuden käytännössä ja siksi kielilakia sitä tulisikin uudistaa. Juuri tämä on oma pointti, miksi väkisin yritetään ylläpitää lainsäädännöllä järjestelmää, jota käytännössä kuitenkaan ei haluta/voida/ole resursseja noudattaa?
martin
2.3.2007 11:37
Med undersökningar får man nog fram, att tvångsfysiken kunde slopas i skolorna. De här är v ä r d e r i n g a r. De argumenterar även med värdesatser. Nyttan... visst kan man se nyttan med svenskan för alla - likaså med pakkosuomin.
Ett land kan ha flera nationalspråk, om vi så med goda grunder väljer. Nu har det valts i Finland. Vi har i landet ursprunglig befolkning med både svenska och finska som modersmål. För tillfället ser jag inte någon behov alls att ändra på saken. Att kasta fram procenttal leder bara till helt summariska beslut och ditt tänkesätt med automatiskt vald logik är lite skrämmande. Inte bara andelen bör diskuteras. ifall Du vill ha diskussion.
Helsingfors stadsfullmäktige är kapabel att ordna saken. VILJAN fattas och det är tråkigt!
martin
2.3.2007 11:39
Ska vara: "Du argumenterar även med värdesatser".
Kauneuspilkku
2.3.2007 13:02
En silti ole vakuuttunut, että pakollinen ruotsinkielenopetus kannattaa, minusta tulokset puhuvat puolestaan. Itsekin olet törmännyt varmasti tilanteeseen, jossa asiat eivät kuitenkaan hoidu ruotsiksi. Ja lääkkeenä ei tule toimimaan parempi tai pidempi opetus. Jos kiinnostusta ja halua ei riitä, niin pakolla ei oppimista tapahdu. Ne, jotka pitäisivät ruotsin kieltä tarpeellisena ja kiinnostuvana voisivat tietysti opiskella sitä, mutta en nimenomaan näe niitä syitä miksi meillä pitäisi olla E N Ä Ä kaksi ”kansalliskieltä”.
Fysiikkaan tai mihin tahansa muuhun kouluaineeseen vertaaminen ontuu sikäli, että toinen kotimainen on pakollinen kouluasteesta ja koulutussuunnasta riippumatta vielä yliopistossa, fysiikka ei.
Meillä on muuten myös saamelaisia, jotka taitavat olla niitä alkuperäisimpiä asukkaita, emme kaikki silti lue kouluissa saamea.
En oikein tiedä millä argumenteilla minun pitäisi käydä keskustelua - mitä tarkoitat automaattisesti valitulla logiikalla? Eikö sinulla sitten ole oma lopputulos ajattelustasi yhtä selvänä?
Mikä mahtaa sitten olla se hyvä syy, jonka takia pakollinen ruotsinopiskelu kannattaa? Jotta voi lukea suomenruotsalaisia kirjoja alkukielellä? Voidakseen käydä Svenskanissa?
Ei prosenttiosuudet tietenkään aina ole mikään mittari, mutta tässä asiassa se on aika hyvä.
martin
2.3.2007 14:31
Människor borde motiveras bättre att läsa både finska och svenska i skolan. Båda språken är bra att kunna, när vi FORTFARANDE har två nationalspråk.
Samiska minoritetsspråket har nog blivit i tiderna olyckligtvis undertryckt, men nu är läget väl rätt så bra. I varje fall handlar det om 2000-3000 personer högst. Om nu finlandssvenskan skulle vara så här liten grupp människor och dess värde - även historiskt - skulle vara liten för administrationen (t.ex.), så skulle vi kunna ha ett nationalspråk.
Med automatik menade jag, att det finns inte sådan logik som automatiskt påbjuder oss ett nationalspråk med all nödvändighet - alltså att detta skulle vara eftersträvansvärt. Och dessutom är sådant en stor förenkling av läget - såsom procentandelar kan vara.
Den goda grunder för god inlärning och goda kunskaper både i finska och svenska är Finlands status med två nationalspråk, som faktiskt betyder människor som har endera som sitt modersmål. Då har både de svensktalande och de finsktalande en grund för att kunna betjäna den andra språkdelen åtminstone i den offentliga sektorn.
Öppenhet hellre än slutenhet.
Kauneuspilkku
2.3.2007 15:35
En näe kysymystä avoinmudeen tai sulkeutuneisuuden näkökulmasta. Onko esim. Ruotsi sulkeutunut, kun siellä ei ole kuin yksi virallinen kieli? Sielläkin on muuten kauan ollut suomenkielisiä asukkaita ilman vastaavia kielellisiä oikeuksia. Ahvenanmaata sen sijaan voi pitää lähes torjuvana muille kuin ruotsinkielisille. Tai millä lailla suomenruotsalaisuus näyttäytyy avoimena? Minulle se on ainakin näyttäytynyt lähinnä ankkalammikkona, jossa kaikki ovat joko sukua tai vähintäänkin koulukavereita tai molempia keskenään. Ja kaikilla on hejssan håppsan jätte-kiva, kun voidaan vähän pyslata tässä på svenska ihan omassa porukassa.
Näen tämän paremminkin menneisyys – tulevaisuus tai pakon - vapaan valinnan –akselilta. Kuinka pitkälle vähemmistön etujen suojaaminen saa tapahtua enemmistön kustannuksella? Perustelu, jonka mukaan kaksi kansalliskieltä on tarpeen, koska kummankinkielisiä ihmisiä asuu maassa, ei ole mikään aukoton perustelu. Täällä asuu myös paljon muunkielisiä. Kaikki eivät kuitenkaan saa palveluja äidinkielellään julkisella sektorilla. Miksi siis ruotsi on se kieli, jolla ne on turvattava?
Siksi, että ruotsinkielisiä on enemmän kuin saamelaisia tai venäjänkielisiä tai englanninkielisiä? Tai siksi, että kyse on entisen yläluokan ja tärkeiden omistajasukujen kielestä? Onko tässä juuri se asia, mitä yksinkertaistan liikaa?
Emme koskaan tule pääsemään yksimielisyyteen, mutta on kiinnostavaa käydä tätä keskustelua.
Toivottavasti emme kuitenkaan loukkaa toisiamme ainakaan tahallisesti. En haluaisi menettää blogini aktiivisinta lukijaa:)
martin
2.3.2007 18:40
Att fråga "varför service på svenska ska garanteras" är liksom att fråga, varför ska överhuvudtaget service på ens modersmål garanteras. Värderingen ligger just i det, att vi VILL ha det så. Vi kunde lika bra diskutera om värderingen, att de finskspråkiga får sin service på sitt modersmål.
Så ser jag även språket i ett historiskt kontinuum. Det förflutna är väl inte något tomt skal? Säkerligen har vi i nuläget att balansera mellan det förflutna och det kommande, men var finns skyldigheten att värna om de traditioner vi har i landet? De behövs inte klippas av bara för att det finns en annan språklig majoritet än den svenska.
Dessutom ser jag språken som en tillgång. Perspektivet, att något språk skulle vara på bekostnad av en annan, är nog en värdering, som jag ingalunda vill se. Jag trivs både med svenska och finska - för mig är "pakkosuomi" en tillgång. Båda språken gagnar oss.
martin
2.3.2007 18:41
Ska vara: "på bekostnad av ett annat"
Kauneuspilkku
3.3.2007 09:06
Martin, en tiedä kuinka moni näkee asian samoin kuin sinä. Minusta henkilökohtaisesti ruotsinkielen osaaminen siinä määrin, että ymmärrän sitä ja voin tarvittaessa käyttääkin sitä on ihan hauskaa. Mutta arvostuksemme eroaa juuri tässä: minä ja monet muut emme halua pakollista toista kieltä. Demokratissa yleensä enemmistö määrää pelisäännöt, joten siksi suomenkielisen palvelun rinnastaminen ontuu mielestäni. Mitkä traditiot tarkkaan ottaen ovat uhattuina? Minusta hallinnossa ei ole kysymys traditioiden vaalimisesta. Tietysti Itävalta-Unkarissakin käytettiin hallintokielenä latinaa hyvin pitkään, ihan traditiosyistä...ja kyllä, tietyllä tavalla koulussa on rajallinen tuntimäärä opiskella esim. kieliä. pakollinen ruotsinopetus on poissa jostain muualta.
Sinusta asiaa ei voi mitata prosenttiluvuilla eikä ratkaista enemmistö periaatteen mukaan. Minusta voi.
martin
3.3.2007 15:01
För mig är inte frågan med service på mitt modersmål bara en fråga på nivån trevlighet, rolighet. Det gäller basservice på svenska - garanterad. Vi har i detta land två nationalspråk och den linjen är inte någon majoritetsfråga.Jag har i nuläget även svårigheter att förstå, varför Du anser att den finskspråkiga servicen inte är jämförbar. Visst är den - servicen ska garanteras så, att man blir förstådd. Detta sker inte i skolningen, om denna garanti inte värderas.
Kauneuspilkku
3.3.2007 19:46
Bäste Martin,
Du skriver där nånstans ovanpå, att jag argumenterar med värdesatser. Jag sku gärna säga att du argumenterar med slagord typ : öppenhet istället för slutenhet, utan att förklara vad du egentligen avser med detta. Du har ej heller svarat på mina frågor, som jag ställt.
Och om du tycket att tex. nationalspråk är något slags vetenskapligt faktum, så är jag av helt annan åsikt. Jag tycker, att just såna begrepp, som nationalspråk, är påhittade bara att kunna förklara det här egendomliga läge i vårt land.
Genom att förhöja svenskan till ett nationalspråk, har man önskat göra det på något vis mera acceptabel för folk i Finland och kanske utomlands också? På något vis heligt och orubbadt. För det är ju märkligt, att vi har ett officiellt och därför obligatoriskt språk, som talas av den futtiga minoriteten av 6,5% av befolkningen. Och räknar man bort Åland, så blir ju både absoluta siffran och procentantalet ännu mindre.
Men procentantal är ju inte några fakta för dig. För dig är det däremot traditioner, som du inte heller förklarar närmare. Vilka traditioner är hotade genom, att Finland sku bli enspråkigt finskt land med ev. minoritet språk svenska?
Jag utgår också från den synpunkten, att genom att fortsätta med tvångsvenskan i samhället gör man inte något nytta till svenska språket i Finland eller de som talar det som modersmål. Om man sku har svenska som ett frivilligt språk i skolan och minoritet språk i samhället, tror jag att man sku få mycket bättre resultat även i service på detta språk.
Som dagens läge är har du som också många andra dåliga erfarenheter på brist på svenskspråkig service vid olika sammanhang. Om flera hundra år av tvångsvenskan har inte lyckats producera bättre resultat, ska man inte börja prova på andra konster?
martin
4.3.2007 21:56
Det som jag inte vill ha är en ghettoisering i respektive språkbastioner. Detta kan vi nog frukta i.o.m. att tvångssvenskan och pakkosuomi blir frivilliga. Såsom jag ser på saken betyder det även en smalare utbildning i landet för de allra flesta. Skolan förmedlar färdigheter och kultur, men utan en basskolning faller mycket bort av den finska kulturen på bägge sidor.
Jag vill INTE poängtera traditioner. Vill framföra att landet är koloniserat av två nationaliteter, som har lika värde. Då och nu.
Kauneuspilkku
5.3.2007 09:38
Minä en puolestani usko sen suurempaan ghettoutumiseen kuin nykyäänkään. Kielenopetuksen myötä kulttuuritietoisuus tai arvot eivät nytkään ole levinneet, kieltä opetetaan ja opiskellaan siksi, että on pakko ei siksi että halutaan. Nimenomaan vapaaehtoisen kielen valitesaan opiskelijat ovat myös kiinnostuneita kulttuurista ja kokevat sen tärkeäksi. Se millainen painoarvo eri kielillä eri vuosisatoina on ollut on vaihdellut suuresti, miksei myös nykyaikana. Ahvenanmaa on jo ulkoilmamuseoksi julistettu alue, sinnehän suomenkieltä ei haluta ollenkaan.