• Aboa

Vaivaannuttavaa

Koulussa eräs kasiluokkalainen poika, jota en edes opeta, on alkanut tuijotella minua. Jouduin kerran opettamaan kollegan sairastumisen takia toista luokkaa oman kanssa rinnan, ja huomasin tämän tapauksen silloin.

Oppilaissa tunnistaa vähemmistön edustajia aika usein. Osa tietää oman suuntautuneisuutensa ja ovat sen kanssa liki sinuja, toisille tekisi mieli mennä sanomaan, että et sitä vielä itse tiedä, mutta kuuden vuoden päästä huomaat kyllä... ;-)

Nyt tällainen nuorukainen käy kovaa piiritystä, valikoi paikkoja pihalla ja ruokalassa niin, että näkisin hänet tai että välituntivalvonnassa törmäisin häneen usein.

Onhan se imartelevaa. Muistan itsekin, kuinka ihastunut olin lukioaikaiseen fysiikanopettajaani. Ehkä sen tähden, että hän oli opettajiasta ainoa, joka oli alle kuudenkymmenen... Mutta kuitenkin koen tämän nuoren pojan huomionosoitukset kiusallisina. En koe enkä ole koskaan kokenut minkäänlaista mielenkiintoa lapsia kohtaan - sanotaan se tässä saman tien, ettei kukaan ala soitella sosiaalivirastoon.

Kerran uran alkuvaiheessa ysiluokkalainen poika kirjoitteli kokeiden ja aineiden reunat täyteen 'Ope on sexy' -tekstiä. Mietin, miten suhtautuisin niihin, sillä en halunnut mitenkään häpäistä tai nuhdella häntä, mutta en myöskään kannustaa. Päätin sitten kirjoittaa yksinkertaisesti 'Kiitos'.

Pitää varmaan tämän lapsen kohdalla antaa tylsistymisen hoitaa homma. Kun ope ei millään lämpene, piiritys muuttunee oppilaan mielestä kuivakkaaksi. Mutta miten voisi lapsille ylipäänsä osoittaa paremmin, että on monenlaisia tapoja rakastaa? Tympäisee itseä, kun kaunokirjallisuus on täynnä pelkkää heteronormatiivisuutta. Tai no, pikku hiljaa nuortenkirjoihin alkaa tihkua muunkinlaisia rooleja, mutta vain sivuhahmoihin. Jos mieleenne tulee kirjallisia ehdotuksia, kertokaa niistä!

Saipahan kerrankin käyttää tuotakin alkuhymiötä. Olen miettinyt tilanteita ja tekstejä, mihin sen voisi liittää, mutta en ole keksinyt. Nyt se tuli sitten ihan itsestään.

1 kommentti

Outo

16.3.2006 20:06

Kukapa meistä ei olisi ollut yksipuolisesti ihastunut. Eikä vain teininä... En usko tylsistymiseen. Omalla kohdallani se ei ainakaan toimi. Olen pohtinut tätä ihastumiskysymystä jonkinverran; olin itsekin aikoinani hyvin ihastunut ruotsinopettajaani. Paras tapa olisi tuoda pojan tietoon, että kiinnostus on täysin yksipuolista mutta että hänen tunteensa ovat silti arvokkaita ja että hänellä on mahdollista joskus löytää joku, joka haluaa vastata hänen tunteisiinsa. Mutta miten sen teet, on hyvä kysymys.