Kolme viikkoa työtä takana. Uudet seiskat vaikuttavat tosi mukavilta ja rauhallisilta verrattuna kahteen aiempaan ikäluokkaan. Edellisvuonna yksi seiskaluokkalainen jopa sammui luokkaan ja kun uoltajaan otettiin yhteyttä, häntä ei asia isomminkaan kiinnostanut. Lapsi piti lopuksi luovuttaa sosiaaliviranomaisille, sillä koulussa ei ole oikein paikkoja nukuttaa lasta ja huoltaja kieltäytyi hakemasta jälkikasvuansa kotiin.
Tämän vuoden seiskoissa ongelmia tuottaa vain se, että eräs alakoulun opettajista ei ole luetuttanut lapsilla kirjoja. Opetussuunnitelman mukaan jo kolmannella luokalla pitäisi lukutaidon riittää kokonaisteoksen lukemiseen, mutta yhtä opettajaa ei asia kiinnosta. Siksipä meille saapui seiskalle 28 lasta, joiden ei ole koskaan tarvinnut tarttua kirjaan. Tokihan osa oli itse käynyt kirjastossa lainaamassa luettavaa, mutta varsinkin luokan pojat ovat kauhuissaan, kun opettaja ilmoitti, että yhteensä 18 teosta käydään läpi ennen ysiluokan päättötodistusta.
Aina kun tämän samaisen opettajan luokallinen tulee meille, kuulen oppilailta samat tarinat. Opettaja on tuonut luokan taakse itselleen sohvan, jossa hän käy ottamassa nokosia oppituntien aikana. Opettaja on antanut kirjalistan, josta saa lukea jotakin jos haluaa. Opettaja ei jaksanut opettaa kielioppia. Opettaja kävi baarissa sillä aikaa kun oppilaat pelasivat kentällä pesäpalloa. Alkuun en kiinnittänyt huomiotani näihin puheisiin, sillä oppilailla on usein tapana koettaa viehättää uusia opettajia haukkumalla entisiä. Kuka tietää, mitä minustakin ovat lukio-opettajat saaneet kuulla? Mutta kun samat tarinat kuulee kymmenen vuoden aikana kolmelta - neljältä ikäpolvelta, alkaa epäilys herätä.
Miten tällaisen luokanopettajan toimintaan voisi puuttua? Yksittäisenä riviopettajana on kovin hankala käydä kyselemässä alakoulun opettajan työtavoista, mutta jotain on pakko tehdä.
5 kommenttia
Terhola
2.9.2011 16:03
Oma ala-asteen enkun openi keitteli usein perunoita kaasukeittimellä luokassa ja piipahti tavan takaa munkkiostoksilla lähisiwassa annettuaan tehtävät luokalle. Oli originelli, mutta symppis ja homma toimi. Ei voi puhua laiminlyönneistä, paitsi että luokan valvonta välillä kyseenalaistui.
Osaisiko Opetusalan eettinen neuvottelukunta jeesiä tuollaisessa tilanteessa, jos epäilet kollegan väärinkäytöstä?
TBW
4.9.2011 20:51
On jännä lukea tällaisia kirjoituksia ja verrata niitä omiin kokemuksiin peruskoulussa ja lukiossa. Yläasteen jätin taakseni jo reilu vuosikymmen sitten ja voin vannoa, että meille ei luetettu yhtäkään kirjaa koko kolmen vuoden aikana. Myöskään lukiossa en muista joutuneeni lukemaan opettajan vaatimuksesta kuin Tuntemattoman sotilaan. Ala-asteella muistan lukeneeni yhden vapaavalintaisen kirjan, jota luettiin äidinkielen tunneilla tai muutoin, jos jäi luppoaikaa muilla tunneilla.
Vaikka luin tuolloin ja luen edelleen kirjoja itsenäisesti vapaa-ajalla melko paljon ja vaikka rakastin äidinkielen opettajiani sekä yläasteella että lukiossa, niin nyt jälkeenpäin toivon, että he olisivat olleet enemmän sinun kaltaisiasi, Aboa.
Kolmoisritti
4.9.2011 22:28
Jos ope on hieman burn-out, mutta tuo baariin meneminen on jo hieman sanoisko kyseenalaista; juopotteleeko himassa, kun kerran ottaa nokosia duunissa....hieman tarvisko hieman työnohjausta tai kehityskeskusteluja?
aletheia
12.9.2011 10:11
Mäkin väitän, että 90-luvulla peruskoulussa ei juuri kirjoja tarvinnut lukea. Tosin, luin kaiken vapaa-aikani aivan vapaaehtoisesti, joten voi olla etten vain muista. Kirjastossa kyllä käytiin, mutta äidinkielen tunneista en oikeasti muista juuri mitään. Varsinkaan yläasteelta. Tuntemattoman luin lukiossa omasta aloitteesta sivistääkseni itseäni ja muut suomalaiset klassikot ovat menneet sivu suun minulta.
Komppaan TBW:tä siinä, että olispa ollut Aboan kaltainen äikänope yläasteella! Että tsemppiä kovasti! Vääryyksien huomaaminen on jo yksi asia ja vielä isompi on jos niille yrittää tehdä jotain.
Dragon-85
21.9.2011 08:44
Kyllä minun muistikuvieni mukaan 90-luvulla luettiin kirjoja peruskoulussa, etenkin yläasteella. Muistelenkin hyvällä yläasteen äidinkielenopettajaani (räväkkä täti!), joka oli vielä sattumoisin luokanvalvojani. :)