Harmaapartaisia höpinöitä

Yksinäisyys ahdistaa vanhetessa, vanhenemista ei voi estää. Pelko yksin jäämisestä, ei houkuttele uuteen suhteeseen.

Veljekset Onni, Usko ja Toivo katosivat hieman eri aikoihin vuoden 2011 aikana. Ensin katosi Toivo, keväällä, hänen jälkeensä kesällä hävisi Usko, ja syksyn tullen oli Onnikin kadonnut.

Kadotessaan veljeksillä oli mukanaan pala kultaista sydäntä, kuormallinen rakkautta, roppakaupalla huumoria, saavillinen ilon kyyeliä,sekä lupaus tulevaisuudesta. Veljekset majailivat luonani kahdeksan vuotta, kunnes he mitään ilmoittamatta tai tarkemmin selittelemättä hävisivät luotani.

Kolmikko nähtiin viimeisen kerran yhdessä todistetusti kevättalvella 2011, jolloin he istuivat saman aamiaispöydän ääressä. Kadonneiden seuraan on liittynyt myös Into Himo, joka asusti ajoittain veljesten seurassa.

Kadonneista jotain tietäviä, pyydetään ottamaan yhteyttä allekirjoittaneeseen, mieluusti ensi tilassa. Myös veljesten mukaan lähteneitä kultaista sydäntä, kuormallista rakkautta, roppakaupallista huumoria, saavillista ilon kyyneleitä ja lupausta tulevaisuudesta kaivataan takaisin.

Kadonneiden löytymiseen johtavat vinkit tarkastetaan, mahdolliset lisätutkintaan johtavat vihjeet tarkastetaan, sekä suoranaiseen läpimurtoon johtavat ilmiannot saatetaan palkita sylillisellä hellyyttä, lämpöä ja rakkautta.

Vinkit kadonneista tai kadonneiden mukaan tarttuneista asioista voi jättää postilaatikkon, josta ne ajatuksella tarkastetaan. Vinkin antajan tulee varautua siihen, ettei annettu vinkki johda tutkinnallisesti toimenpiteisiin.

Hieman kiireisiä ovat viikot olleet, vaikka olenkin enemmän pitänyt "toimistopäiviä". Huomenna tilanne taas muuttuu, steppaan taas porukan edessä "standupia" pari kolme päivää putkeen (asiakaspalvelusta, alan yritystoiminnasta sekä telematiikasta).

Pari ulkopäivää (koulutusta ulkona) on näemmä resurssisuunnittelu heittänyt kalenteriini, jota itse pyrin täyttämään yhdessä tiimiesimiehen kanssa. Viilein keikka taisi olla torstain Korson reissu - kuvasin -25C pakkasessa annettua näyttötutkintoa.

Työmatkakalenteri kertoo perjantain Salon reissusta, seuraavan viikon Kotkan keikasta, sekä aikataulutusta vailla olevista Hangon, Tammisaaren, Auran ja Lohjan keikoista (opsot).

Työn vastapainoksi käyn sitten ajoittain kuvaamassa vaikkapa lähiöravintolan artistiesiintymisiä (ravintolan kotisivuille)... Erin taannoin, eilen Hausmylly Duo, seuraavaksi maaliskuun alussa Turo´s HeviG...

Jännityksellä odotelen siis noita opekorkean vastauksia ja oman tutkinnon (näyttötutkintomestari) loppuun saattamista.

Sosiaalisen elämän puolella on hiukkasen rauhallisempaa. Taitaa tuo sosiaalinen elämä alkaa maanantaiaamusta työpaikalta ja päättyä perjantai-iltapäivään työpaikalle... :(

... tuo opekorkean hakemus - jätin liitteet henkilökohtaisesti Haaga-Heliaan (satuin olemaan samassa rakennuksessa tänään koulutuksessa =D)

Nyt sitten vain jännitetään / pelätään / toivotaan - mielialan mukaan ;)

Ja samalla väsätään toisesta koulutuksesta lopputyötä.. Valmistujaisjuhlallisuudet taisivat olla toukokuussa Finlandiatalolla...
[teksti editoitu selkeyden vuoksi]

Loppuviikon aikana sain liitteet tuohon opekorkean hakuun työpaikalta...

Väliaikainen työtodistus oli parasta mitä olen työtodistuksista koskaan saanut (aloin miettimään millä tavoin olen esimiestäni nuoleskellut ;) )

Lisäksi sain vielä firman puoltolausunnon hakemuksni liitteeksi - tukeva paperi sekin.

Katsotaan miten käy - lähtöpisteet tällä hetkellä 31.

Näillä sanoilla aloitin tämän päivän työpaikalla, tulin nimittäin nyt sitten täyttäneeksi hakemuksen tuonne opettajakorkeakouluun.

Työtehtäväni edellyttävät pedagogista osaamista ja työsopimuksessani on kohta, joka edellyttää määräaikaisuuden aikana hankkimaan koulutuksen, päätin täyttää vaateet ja hakemuksen.

Katsotaan miten äijän käy...

Vuosi vaihtui hieman sekavissa merkeissä - laskeutuminen Helsinki-Vantaalle puoli tuntia ennen vuoden vaihtumista. Viikon loma etelässä oli tarpeeseen - tosin seurueen 30v "teiniprinsessa" pilasi osan loppulomasta. Kotona käydyn mutkan jälkeen löysin itseni Helsingin puolelta yöelämästä ja viiden aikaan aamulla kiroilin taksijonossa tyhmyyttäni kylmissäni...

Työn osalta arkeen on palattu, tammikuu aikataulutettu lähes kokonaan, samoin osa helmikuusta.

Yksityiselämän puolella saisi nyt vähän vilkkaampaa olla tuo elämä - parisuhdehakuisena kun ei tuo yksin nukkuminen ole paras vaihtoehto....

Tilinpäätös viime vuodelle:

Plussat:
- pidennetty työsopimus (edelleen määräaikainen)
- tehtävävastuut töissä
- kaksi kohtuullisen rentouttavaa lomaa

Miinukset:
- veljen hautajaiset
- parisuhteen hautajaiset kahdeksan vuoden päätteeksi (eroprosessi päällä)

Viivan alle jää:
- sekavat tunteet

Tämä vanha, tyylitön, "irstas" läski lähtee Gran Canarialle viikoksi joulua pakoon. Samalla voisi vähän väriä pintaan saada (toivottavasti baarissa voi vaihtaa paikkaa, ettei toinen puoli vain rusketu =D).

Irtiotto arjesta, kodista ja työstä on todellakin tarpeen kaiken tapahtuneen jälkeen. Eli siis avoimin mielin heittäydytään seikkailuun ;)

Hauskat Joulut & kuplivan iloiset Uudet Vuodet!

toivottelee Arkadas

Mieli tekisi paeta joulua - jonnekin kauas. Lämpimään. Siihen vain ei tällä kertaa taida olla varaa. Ahdistun kuitenkin kymmenen vapaapäivän aikana.

Toki sain kutsun maalle ystäväpariskunnan luo jouluksi. Hekään eivät varsinaisesti vietä joulua. Se sopisi minulle. Tosin ristiriitaa tuottaa se, että olisin siinä muiden seassa se "pariton"...

Jotenkin kuitenkin kiinnostaisi äkkilähtö jonnekin viikoksi - mielummin jonnekin sellaiseen paikkaan, jossa joulu on vain kaukainen asia.
[edit: voisi paeta vaikka itseään vähäksi aikaa ;) ]

Ajauduin taas kerran tuopilliselle, seuraavalle ja kolmannellekin...

Nyt vain suru tulee pintaan, huomaan, etten ole vieläkään valmis mihinkään sellaiseen, jota kaipaan.

Ja kuitenkin kaipaan tällä hetkellä helliä käsiä ympärilleni, olkapäätä, jota vasten itkeä tuska pois.

"Yössä yksin, siellä saapuu kyyneleet.
Siellä itket katkerimmat kyyneleet.
Luona pöydän valvoessas,
siinä kasvot käsiin peitä,
silloin tulee kyyneleet.

Kun uusi päivä nousee, et nää sä voimaa sen.
Ja suurta tuskaa tuottaa vain sääli ihmisten.
Kun taas nyt ilta saapuu ja jäät sä varjoon sen.
Et kuule rakkaan ääntä, olet huoneessas yksin sä surullinen." (Kirka - Kyyneleet)