Harmaapartaisia höpinöitä

Pieni pilke silmäkulmassa, hymy karehtien suupielessä - seuraavaa lomaa odotellessa. Näillä metkuilla taas arkisten askareiden kimpussa ja tietysti päivät töissä.

Alanyassa, tuossa turkkilaisten turistirysistä iloisimmassa, voi todeta monta asiaa turkkilaisen kulttuurin ulkopuolelta hyväksytyksi.

Kilpailu veneretkien asiakkaista panee "tappelemaan kaikin keinoin" ansion puolesta - yhdella laivalla asiakkaat saavat selostukset neljällä kielellä, lounaan ja juomat, sekä tietysti 6 tunnin risteilyn 15€:lla.

Toisen laivan kippari on pistänyt paremmaksi - hänen luotsaamansa "party boat" järjestää veneretken aikana kaksi showta - erittäin hyvän parodian Titanicin kuuluisimmasta kohtauksesta, sekä napatanssia. Itselleni kuitenkin pisti enemmän silmään se, että miespuolinen kippari viihtyi erittäin hyvin ja pitkän aikaa "kesämekossaan". Taisipa olla kysymyksessä enemminkin kaupallinen kulissi toteuttaa omia unelmia ;)

No se ruoka - tälla partyboatilla se oli suorastaan hanurista...

Terveiset Välimeren rannalta - kyllä Turkista. Kahdeksan vuoden tauon jälkeen päädyin Alanyaan viikoksi. Kaupunki on kasvanut, siistiytynyt (!!!) ja edelleenkin aktiivinen kaikin puolin.

Miinuspuolena tietysti sitten se, että satojen kauppiaiden ja ravintoloiden välinen kilpailu on mennyt siihen, ettei osaavaa henkilökuntaa ole ja turistillekin haistatellaan kaupassa päin naamaa, jos asiakas ei osta. Ravintoloissa se näkyy tarjoilun kömpelyytenä, rahavirheinä etc.

Alanyassa pelkästään on yli 20 000 ammattitaitoisen / koulutetun tarjoilijan vajaus tänäkin kesänä. Toisaalta, venäläiset asuvat viiden tähden "all-in-clusive" - hotelleissa ja hotellin ulkopuolella mikään ei saisi maksaa mitään.

Ja osa suomalaisista tulee "25 metrinkadun" halppishotelleihin, käyvät marketista rakia, vodkaa whatever ja saattavat viihtyä pullojensa kanssa koko viikon hotellihuoneessaan - samanhan voisi tietysti tehdä kotona.

Kaikesta huolimatta - ollaan ylpeitä itsestämme ja toisiistamme ;)

Hyvää kesää!

Kuten tuossa aikaisemmin kirjoittelin - työnantajani edellyttää tietyntasoista ammattitaitoa - osaltani se merkitsee kahta tutkintoa, toinen ainakin Haaga-Heliassa. Kasvatustieteet taitaa mennä sitten muualla.

Tänään kuitenkin varmistui, että Haaga-Heliaan on päästy - eli 25 opintopisteen urakka alkaa syyskuussa ja päättyy toukokuussa 2012. Palkallisena koulutuksena ;)

Matka on buukattu viikoksi, heti loman toisesta päivästä alkaen. Loppu loma meneekin sitten kotimaassa.

Loman alkua odotellessa odottelenkin sitten vastausta myös HAMK´n hakemukseeni.

Aurinkoista ja lämmintä kesää kaikille!

toivottelee Arkadas

Kuten lukea kollegan lähettämä viesti, tarkastaa toisaalta netistä yksityiskohdat ja reagoida saatuun mailiin:
1) pyytää esimieheltä kirjallinen lupa koulutukseen pääsemiseksi,
2) saada esimieheltä tuo lupa allekirjoitettuna (palkkakonttorille)
3) hakeutua koulutukseen...

Nyt on sitten paperit seuraavaa ammattitutkintoa ("semiakateemista") varten sisällä Haaga-Heliassa. Että silleen - hyvä tästä on kohta lomalle jäädä. ;)

Kiireinen ja työntäyteinen kevät takana. Tiivis työtahti, ylimääräiset lauantaityöt (direktiivikoulutukset) sekä materiaalien päivittäminen tälle vuosituhannelle ovat vieneet ajan.

Toisaalta - tuntityöläisenä niitä töitä piti tehdäkin, jotta pääsi ansioille. Nyt kuukausipalkkaisena osa työajasta on jo muutoinkin varattu "hallinnolliseen hassutteluun".

Työyhteisön (osan) kesäkauden avajaisetkin tuli vietettyä. Taas sai huomata, kuinka tärkeää on, että työpaikalla voi olla oma itsensä. Seuraavaksi kuulemma järjestetään ilta grillin ympärillä siten, että jokainen saa tuoda puolisonsa/kumppaninsa/parinsa - millä nimellä kukin rakkaintaan sitten kutsuukin.

Lomaa tässä odotellessa mennään. Hanin kanssa lomasuunnitelmat eivät tälle kesälle menneet yksiin, mutta ehdimme toki yhteistäkin aikaa viettää. Hän mua alkoi patistaa Turkin reissulle - 2003 olenkin viimeksi käynyt, silloin juuri ennen kuin hän tuli elämääni ;)

Katsotaan nyt, ehkä menen, ehkä en.

Ja nyt on tunnustettava myös itsenikin vanhenemisen oireet (tosin vartalon laajeneminen on tapahtunut vuosien varrella) - moniteholasit tuli silmille jatkuvien päänsärkyjen seurauksena. Ja heti seuraavana päivänä Trafi (ajokorttien hallinta) lähetti pyynnön lääkärintodistuksesta iän perusteella. No, kymmenen vuotta on vielä eläkkeeseen aikaa, joten ehtii tässä vielä yhden tai kaksikin tutkintoa suorittaa ja vähän olla töissä =D

Vaihteeksi vapaa lauantai - tässä on tullut oltua useampanakin lauantaina (täyden työviikon jälkeen) vielä töissä. Kollega kun ei oikein lauantaitöille lämpene, ja minä olen "se toinen", joka asiaa osaa kouluttaa. Joten toukokuuhun 2014 asti ainakin saa tottua olemaan myös lauantaisin töissä.

Kehityskeskustelutkin (2kp) tuli käytyä. Ensimmäinen, työnjohdollisen esimiehen kanssa (= pomo joka johtaa, muttei saa tehdä palkkaukseen vaikuttavia päätöksiä) ja toinen sitten palkkaesimiehen kanssa. Lopputuloksena kouluttautumissuunnitelma työn ohessa - huimin tarjous oli liikenneopettajaksi. Kiitos ei nyt sentään. Pitäydytään alkuperäisessä näyttötutkintomestarin papereissa, se on sopivan selkeä kokonaisuus tässä vaiheessa.

Uuden (ei enää määräaikaisen ja tunti-) sopimuksen allekirjoitan pääsisäisen jälkeen, kun palaveeraan seuraavan kerran palkkaesimiehen kanssa. Sitä ennen olen saanut käyttööni jo uuden työkännyn ja ehtinyt osallistua yhteen direktiivikoulutukseen, sekä yhteen seminaariin. Ja mahdollisesti olen myös ehtinyt "briifata" n. 45 kolleegaa "asiakasrajapinnan älyratkaisuista sähköisessä logistiikkaketjussa".

Jospa tässä palaisi maan pinnalle ja hanin kanssa tehdyn kauppakierroksen jälkeen alkaisi työstää PowerPointia "Logistiikan telemaattiset ratkaisut" esitykseen, sekä siihen soveltuvaa jakomateriaalia...

Löysin äskettäin tarinan, joka pätee varsin monessa paikassa. Opettavainen tarina, jota en voi olla laittamatta tänne - opiksi.

Oli kerran mies, jolla oli seitsemän poikaa. He olivat itsepäisiä ja he kiistelivät usein. Heidän isänsä oli kauan surukseen huomannut tämän. Eräänä päivänä hän kutsui heidät luokseen ja näytti heille seitsemää keppiä, jotka hän oli sitonut kimpuksi. Hän lupasi sata kultarahaa sille, joka voisi taittaa yhteen sidotut kepit.

He koettivat kaikki tuloksetta. Ja vihdoin he jättivät kepit isälleen sanoen: -Niitä on mahdoton katkaista. -Ei, isä vastasi, se on aivan helppoa.

Hän aukaisi nauhan ja katkaisi sitten vaivatta kepin toisensa jälkeen.

Sen jälkeen hän sanoi: - Poikani, näiden keppien laita on niin kuin teidänkin, sillä jos yksimielisyys on poissa, olemme heikkoja: yksimielisyys ylläpitää, mutta erimielisyys heikentää.

-Aisopos

PC:
Toimii kuin ajatus - online-virusskannaus pitää turhat bugit loitolla. Kotona pelkän WLAN-boksin palomuurirauta estää turhaa tavaa tulemasta väärälle piharampille tiedon valtaväylältä. Jos se pettää, oman kannettavan käytönaikainen palomuuri ja reaaliaikainen virustorjunta pitävät huolen, ettei ylimääräistä moskaa tule. Ja jos vahinko pääsee tapahtumaan, viimeistään päivittäinen käynnistysskannaus puhdistaa.

Rami:
Alkoi oireilemaan jo pari viikkoa sitten - buranat ja asperiinti auttoivat tilapäisesti, kipu lieveni ja kurkku oli vain ajoittain karhea, kunnes viime viikon torstaina (tietysti kesken työpäivän) ääni alkaa pettää, puhe muuttuu epäselväksi, 45 min jaksoissa puhuminen käy ylivoimaiseksi. Perjantaiaamuna juuri ja juuri aamiainen alas, mutta ei mitään oireita mistään muusta. Työpäivän alussa tuntuu hieman vilunväristyksiä. Päivän aloituskahvi korvautuu kuumalla mustaherukkafinrexillä. Ja luokkan eteen mukaan pullo jaffaa. Kokeen valvonta - tunnin sisällä olen napannut 2 x 600 mg Buranaa kipuun. Kahden tunnin jälkeen joudun pyytämään kollegaa apuun tekstiviestillä - pitää päästä hetkeksi pois luokasta. Vessassa ei tule kuitenkaan oksennusta, vaikka tunne olikin sellainen - kurkku tuntuu riivinraudalta. Kaikki tekee kipeää. Vapautettuani työkaverin tehtävistään istahdan tuolille, toiseksi viimeinen palauttaa kokeensa - juuri kun alan tarkastamaan sitä, iskee niveliin hillitön kipu...

Työterveysaseman päivystäjä ottaa vastaa kun vain ehdin ilmoittautumisesta päästä toiseen päähän käytävää. Oireiden tunnistaminen, kuumeen mittaus (39,4), verikokeet, nielunäyte ja kotiin - tunnin perästä tulee tieto, ettei antibioottikuuria tarvitse aloittaa - "veriarvot ovat normaalit". Nyt sitten ollaan hetki sairiksella ja ihmetellään, mikä ihmeen virus pistää kurkun tukkoon ja tuntumaan riivinraudalta. Huomenna olisikin aika päättää, menisikö käymään uudelleen tuolla tohtorilla - ääntä ei irtoa tarpeeksi, joten äänenkäyttöä vaativa työni ei tule hetkeen onnistumaan... Perjantaina pitäisi kuitenkin hoitaa yksi asiakastapaaminen pois päiväjärjestyksestä - firma kun oli mennyt myymään ulkopuoliseen koulutukseen osaamistani...

[edit 8.3.11 20.30] Nielutulehdus on sitä luokkaa, että lääkäri jatkoi sairista loppuviikon. Jos nyt sitten lepuuttaisi ääntään, että seuraavat 19 viikkoa jaksaa mennä tyyliin 2 vapaata viikonloppua / kk, muutoin normi työviikot. Nimittäin tuon setin jälkeen on loma. Ruhtinaalliset kolme viikkoa. Yhteen putkeen.