Harmaapartaisia höpinöitä

En ole juurikaan ehtinyt kotoutua uuteen asuntooni - viime sunnuntaina tehty muutto näkyy, sillä alkuviikolla yövyin tilapäispatjalla vanhassa asunnossa tehdessäni siellä loppusiivousta - puolessa välissä viikkoa oli jo pakko tulla kotiin "kehä kolmosen" pohjoispuolelle pesemään pyykkiä ja järjestämään paikkoja.

Tavarat löytävät vähän kerrallaan paikkansa, ja muuttolaatikot vähenevät. Ainakin rauhallisempaa täällä on, kuin espoolaislähiössä. Ei aja ikkunan alta autot, ei mopot. Ei kuulu (ainakaan vielä) humalaisten riitelyä tai hoilausta, eikä pelti rytise risteyksessä, kun kumpikaan osapuoli ei ole selvillä kummalla on etuajo-oikeus tai väistämisvelvollisuus.

Työmatkana reilu 50 km ei tunnu edes pahalta - kolmisen varttia autolla - ja sujuvaa liikennettä. Julkisilla pääkaupunkiseudun poikittaisliikenne huomioiden, parin kymmenen kilometrin matkaan meni helposti reilu 1,5 tuntia.

Hämilläni tsekkailen yön tunneille työsähköpostia seuraavan päivän osalta - täytyy opetella enemmän ennakointia työntekoon, samoin kuin toteuttaa asioita myös etänä. Reilu 50 km työmatkaa opettaa ajattelemaan ennakkoon ;)

Osa laatikoista on purettu, osa purkamatta - huonekalut kutakuinkin paikoillaan ja saunakin jo korkattu.

Eiköhän se tästä pikkuhiljaa lähde tasottumaan...

Heti puolen yön jälkeen jännittyneenä kävin katsomassa tuloksen valinnasta - jess! Pääsin opekorkeaan, eli samana päivänä, kun valmistun näyttötutkintomestariksi, kuulen, että opiskeluni (työn ohessa) tulevat jatkumaan. Ei mikään huono uutinen tässä vaiheessa - muuttolaatikoiden pakkaamisen keskellä ;)

Nyt kun vielä yksi pikku juttu tulisi kuntoon... tuo sosiaalinen elämä ;)

Tavaroita pakatessani saatan pysähtyä hetkeksi miettimään jonkin esineen funktiota uudessa osoitteessa - uudessa (?) elämässäni. Osa tällaisista tavaroista päätyy kierrätyksen laatikkoon. Sinne on päätynyt myös tavaraa, jonka olen saanut exältäni lahjaksi. Miksikö? Minutkin "pistettiin kierrätykseen", joten miksen voisi yhtä hyvin tehdä sitä joillekin muistoillekin... Ei kaikkea tarvitse kantaa / kuljettaa mukanaan muistuttamassa menneestä.

Aika on siis katsoa eteenpäin, ei ehkä vielä kovin luottavaisin silmin - mutta kuitenkin. Kevään ja kesän työaikatauluja suunnitellessa totean, ettei tässä ainakaan jouten tarvitse olla.

Työpäivät siis pitenevät - myös työmatkan osalta - noin tunti enemmän päivittäin työmatkaliikenteeseen. Siispä on opeteltava ottamaan se aamun toinen "kahvimotillinen" termo-kupissa työmatkalla nautittavaksi.

Muuten - vinkkejä kesän aktiviteeteistä kolmiossa Forssa - Turku - Hanko / Helsinki otetaan vastaan... Uskaliaimmat voi laittaa tuonne mailiboksiin XD.

Sopivasti menee meikäläisen pääsiäinen pakatessa tavaroita muuttoa varten - tuleepahan samalla koluttua kaikki kaapit ja pistettyä turhat tavarat kierrätykseen...

Viimeksi kaapit tuli tyhjättyä 6v sitten, kun huoneistossa oli peruskorjaus. Nyt on hyvä aika pistää luurangot pihalle, antaa vanhalle elämälle tuuletusta...

Seuraavana viikonloppuna onkin sitten tiedossa yhdet valmistujaiset...

Tuoreella Espoon käräjäoikeuden päätöksellä 26.3.2006 Espoon maistraatissa vahvistettu ja kirjattu rekistöity parisuhde on - kuusi vuotta myöhemmin - kirjattava nyt erotilastoihin.

Samaisesta syystä lähes 22v kestänyt espoolaisuuteni ja 16 v asumiseni samassa osoitteessa on saamassa pisteen. Uusi paikkakunta, uusi osoite on kohteena - työ pysyy toki entisellään, eikä sinkkustatus ole muuttumassa (vielä)...

Joskus on hyvä ottaa itseään niskasta .. ja potkia likimain fyysisesti itseään ahteriin. Näin tulin tehneeksi tänään. Jatkossa enää ei nämä seinät kaadu minun päälleni. :P

Kun kerran "status" muuttui, niin muutetaan samantien paljon muutakin...

************************************************
"Nobody dies a virgin, life fucks us all." -Kurt Cobain
************************************************
"Everything we do in life is based on fear, especially love." -Mel Brooks
************************************************
"They say love is around every corner. I must be walking in circles." - Unknown
************************************************

Töiden takia pistäydyin toissa päivänä Kotkassa - rankka päivä, joka alkoi 0700 palaverilla Santahaminassa (jep - "kurkkusalaatti"-porukan kanssa muun muassa vapun aattona töitä). Kotkan suunnalla olikin sitten kolme palaveria heti putkeen.

Tänään olen perehtynyt antoisasti Hangon Länsisataman ja Vapaasataman toimintaa oikein urakalla.

Hangossa on muuten kevät tekemässä tuloaan paljon enemmän kuin meillä tässä pääkaupunkiseudulla - tosin, onhan tuo Hankoniemi reilusti etelämpänäkin ;)

Muutoin mennään entisellään - kaikin tavoin. Paitsi, suunnitelmissa on jotain repäisevää keväälle - ennen valmistumista. Mutta siitä aikanaan.

"Jokaisen on merkittävä jotain jollekin toiselle ollakseen mitään."

Sanat ovat kaikuneet takaraivossani muutaman päivän ajan. Elämä on tietyllä lailla solmussa, ratkaisujen tekeminen on vitkuttelua, syiden etsimistä. Perustelujen kaivamista, silti mitään ratkaisua ei haluaisi tehdä.

16 v samassa asunnossa - nyt kahden pitkän ja päättyneen parisuhteen muistot seuranani. Ahdistaa, masentaa. Ainoa mikä pitää mukana elämssä on työni, jonka koen itselleni merkittäväksi. En ole menettänyt kaikkea, vaikka menetin rakkaani 8v suhteen päättyessä. Huonomminkin asiat voisivat olla. Olisin voinut menettää myös työni ja sitä kautta myös kaiken muun...

Etsin suuntaa, etsin paikkaa - itseni olen onneksi löytänyt ;) Ainakin olen sinut itseni kanssa - kaapin ovet ovat olleet auki jo kauan.

Perimmäinen kysymys on kuitenkin siitä, mitä haluan elämältäni tässä vaiheessa? Uppoudunko työhöni entistä tiiviimmin ja puurran kunnes väsyn?

Tällä hetkellä vain ei jaksa itse uskoa olevansa mitään - en siis merkitse jollekin toiselle jotain...