Postiamasalta

Juuri saamani tiedon mukaan loppuviikon Pride-ohjelmaan olisi tehty perjantain kohdalle viime hetken muutoksia.

Monet aiemmin suunnitellut tapahtumat olisivat korvautuneet kokonaan toisilla. Suositeltavaa on kuitenkin tarkistaa aikataulumuutokset muutamaa tuntia ennen tapahtumien alkua. Päivitetty lista näyttäisi nyt seuraavalta:

Perjantai 1.7

Homotaidetta Sanomatalossa

Sateenkaarihenkinen katsaus moderniin suomalaiseen homokuvataiteeseen. Teosten aihepiiri on vaihteleva ja vapaa. Myös amatöörit ovat päässeet mukaan. Ainoa vaatimus on se että taiteilija on homo. Tervetuloa!

Sanomatalo, koko loppuviikon ajan

Shaving-henkinen kalliopicnic kaikenkarvaisille miehille

Tilaisuus päästä ikävistä karvoistasi eroon yhteisen pikkupurtavan ja suuhunpantavan merkeissä. Tapaamiseen tervetulleita ovat kaikki wannabe ex-karvaturrit ja syystä tai toisesta karvattomat katselijat jotka haluavat nauttia luonnon antimista.

Mäntymäki, kello 23-02

Villapatsaan paljastaminen

Sateenkaarimummut Ry:n pitkäaikainen isoäiti Irma Väätäinen on kutonut viisimetrisen ihmisten väliselle solidaarisuudelle omistetun villapatsaan nimeltään "Ystävyys 2011". Teos paljastetaan Länsisatamassa kello 15

Länsisatama, kello 15

Laktoosimiitti

Kokkaillaan yhdessä ruokaa maitovegepiknikillä. Mukaan mahtuu 15 ilmoittautunutta. Lähetä sähköpostia tapahtuman vetäjille ja perustele miksi juuri Sinun täytyisi olla mukana. Lähetä myös itsestäsi tuore valokuva.

n.19 => siirrymme Laakson puistoon piknikille nauttimaan hyvästä seurasta ja illan edetessä siirrymme sisätiloihin. Ilmottautumiset välittömästi Nicolle tai Mikkikselle (nicotaimikkis@google.com)

Askartelutyöpaja

Ilmapallotaiteilija Willy D. opettaa ohikulkijoita vääntelemään sateenkaaren värisistä ilmapalloista iloisia Pride-henkisiä kikkeleitä. Kaikkein parhaiten onnistuneet pääsevät myöhemmin kesällä taiteilijan omaan yksityiseen performanssiin.

Rautatientori, kello 09-22

Opintopiiri: LHBTIQWRC - Mitä kirjainten taakse kätkeytyy ja mitä sinne ei haluta kätkeytyvän? Opetamme osallistujia käyttämään virallisesti tunnustetuista ja hyväksytyistä suuntautumisista polittisesti korrekteja termejä ja muistamme olla mainitsematta niitä joita emme ajattele yhtä lämpimästi. Paikalla Setan neljännen toimikunnan kolmas varapuheenjohtaja Auli Rasikainen ja projektivastaava Gunnar Wisenius.

Kallion Kirjasto, kello 18-19

Gay Club Goes Eurovision

Euroviisuhenkinen spektaakkeli jossa kunniavieraina Hollannin television euroviisulähetystä vuonna 1976 selostanut Gert Nijsterols ja Norjan karsinnoissa vuonna 1988 neljänneksi sijoittunut duo The Larsens. Euroviisukokoelmia soittimeen työntelee DJ Ekku ja viisutoiveita otetaan vastaan (jos ne löytyy kokoelmilta)!

Kaikki Helsingin gay-klubit torstaisin ja perjantaisin ympäri vuoden, kello 22-04, narikka 5€

Gay Club Goes Drag

Draghenkinen spektaakkeli jossa kunniavieraina uhkea etelänmatkoilta tuttu Carmela ja Miss Drag Macedonia 2008 kilpailun voittanut Ivana. Lavashowta tähdittää tänäkin vuonna kaikkien suursuosikki hassunhauska viiksekäs Pirkko-täti. Luvassa useita tunteja kestävä sketsiputki kuukautiskivuista ja terveyssiteistä.

Kaikki Helsingin gay-klubit joka toinen viikonloppu ympäri vuoden, kello 22-04, narikka 5€

Olipa kerran Masa joka yritti päästä yleiseen vessaan. Lähtiessäni kohti portaita eteeni pomppasi vanha mies joka nosti sormensa osoittamaan vieressä olevaa merkkiä jonka kuvassa sätki kaksilahkeinen hahmo. Levittelin käsiäni iloisesti ja ajattelin että kiva kuva joo. Mies sanoi jotain mitä en ymmärtänyt ja osoitti uudestaan merkkiä. Pienet herneen kokoiset aivoni tekivät kovasti työtä. Jotain oli ilmiselvästi vialla. Mietin halusiko hän minut maalaamaan ja suunnittelemaan merkin uudestaan psykedeelisemmäksi vai mistä oli kyse. Lopulta kokeilin erästä vaihtoehtoa. Sanoin miehelle "Ai äm män" tarkoituksellisen huonolla "evvk puhua valloittajien kieliä" aksentillani ja lopulta tyyppi meni aivan hämilleen. Mies viittoili että menepäs nyt sekasikiö sitten sisään.

Olen aika lailla siinä tilanteessa että vaatetusta ja värejä vaihtelemalla voin myös vaihtaa sukupuolta. Kyseisen eteläisen vessavahdin reaktion laukaisi äitini minulle jostain alennusmyynnistä ostama marjapuuron ja oranssin värinen Marimekon t-paita. Eihän mies tuollaista voi pitää, eihän? Voi tietysti olla että Tom of Finland olisi näyttänyt samassa paidassa ainoastaan homolta mutta Masasta tulee se yllään hetkessä Miss Dvd. Tai ihan tavallinen poikamainen lesbo kuten eräs teinari selitti tyttöystävälleen kaikkitietävänä.

Miss Dvd? Miss Films? Ai dount tink ai miss eni ov tous. Paitani raidat olivat vaihtuneet vihreä-valkoiseen mutta jostain kaukaa pakoon tulleiden kaupustelijoiden luottamus miesten haluun käyttää Marimekon tuotteita ei ole kovin korkea. Heti kohta perään lähelle juoksee pieni romaanityttö myymään ruusua. Mutta miksi ihmeessä Miss Dvd haluaisi vielä tässä vaiheessa iltaa ostaa itselleen ruusun? Korkeintaan vasta silloin kun hän kuukautiskivuissaan marssii takaisin kämpilleen katsomaan hindiksi tekstitettyä Titanicin kopiota.

Tekemäni epävirallisen tutkimuksen mukaan sukupuoleltaan epämääräinen olento tulkitaan sitä useammin naiseksi mitä helpommin kyseisessä maassa keskivertomiehen selkäkarvoista voidaan kutoa paimentolaismatto. Eräskään poika ei suostunut antamaan periksi. Selvitettyäni sukupuoleni hän katsoi minua epäluuloisesti ja sanoi: "I think you girl". Mitäpä siihen sitten enää kovin paljon lisäämään kuin sen että tarvittaessa pystyn kyllä ottamaan minkä roolin tahansa. Koko elämä on ainoastaan neuvottelukysymys.

Jotenkin hämmentävimmältä tuntuu ajatella että karvaisimmassa ja machoimmassa osassa Eurooppaa kukaan ei olisi ikinä nähnyt laihoja pienikokoisia homon näköisiä miehiä. Tuolloin siis jokainen luonnostaan masamaiseen olemukseen syntynyt olisi nähnyt suunnattomasti vaivaa muuttuakseen joksikin toiseksi. Kaverini totesi että jos minua oma ulkoinen habitukseni häiritsisi niin olisin jo vuosikausia käyttänyt nahkatakkia ja kasvattanut viiksiä. Lopulta saisin vähän ennen kuolemaani lähikuvan naamastani Mannstreetin seinälle ja nykyinen täysin käsittämätön dementoituneen Kenny Rogers-kloonin turpakuva vietäisiin kirpputorille.

Luultavasti vuosien vieriminen on tehnyt minusta entistäkin naisellisemman. Aiemmin olin selkeästi poika mutta lihaksiston väsähtäessä ja kasvojen juonteiden tultua selkeämmin esille yleisilme muuttui tätimäisempään suuntaan. Setä en siis voi olla koska sedällä on yleensä enemmän kuin yksi innokas lihas. Aika harva setä edes raiskaisi kultapossuaan vuosien ajan jotta saisi sähköshokein poistettua naamakarvojaan. Olen aina vihannut mustaa karvaa joten ehkä jo sillä olen oman ruusuni ansainnut.

Sukupuoleltaan määrittelemättömän ihmisen kuitenkin täytyy koko ajan olla tarkkana saadessaan huomionosoituksia. Ehkäpä Kelalta tai Setalta tai jostain voisi tilata kaikille isoille kielille käännetyn lomakkeen jonka voi tarvittaessa antaa tutustumistilanteessa toiselle. Se voisi mennä vaikka näin:

Hei!

Kiitos siitä että olet osoittanut minua kohtaan kiinnostusta. Ennenkuin jatkamme tutustumista pyydän sinua rengastamaan lomakkeelta kolme sinua eniten kiinnostavaa vaihtoehtoa ja mahdollisesti antamaan eri vaihtoehdoille arviosi asteikolla 1-5 (Ei koskaan, joskus, aika usein, aina, toisinaan, melkein koko ajan)

1) Olen mies ja kiinnostunut sinusta naisena (hetero)
2) Olen mies ja kiinnostunut sinusta lesbonaisena (fetissit rulettaa)
3) Olen mies ja kiinnostunut sinusta miehenä (homoilua)
4) Olen mies ja kiinnostunut sinusta miehenä (heterokaveruus)
5) Olen mies ja kiinnostunus sinusta homomiehenä (olen hetero ja homoa kaveriksi)
4) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta miehenä (perus heterosuhde)
3) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta miehenä (haluan ihqun homokaverin)
6) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta miehenä (kaveruus heteromiehen kanssa)
7) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta naisena (heterokaveruus)
5) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta naisena (heteron ja lesbon kaveruus)
9) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta naisena (lesbo/bi suhde)
10) Olen mies ja kiinnostunut sinusta tyttönä jolla ei ole vielä rintoja
9) Olen mies ja kiinnostunut sinusta poikana joka näyttää naiselta
11) Olen mies ja kiinnostunut sinusta naisena joka onkin poika
10) Olen mies ja minua kiinnostaa kaikki pervo
12) Olen nainen jota kiinnostaisi tissittömät tytöt
13) Olen nainen ja kiinnostunut sinusta poikana joka onkin nainen
13) Olen nainen mutta en uskalla kiinnostua mistään koska se on miehistä seksismiä
14) Olen transihminen, tyttö, poika tai eläin ja siirryn suoraan seuraavan sivun kohtiin 15-99

Pääsiäisenä Masaa tuli kadulla vastaan erittäin huonotuulisen näköinen mummo. Pystyin aistimaan mummelin mielipahan jo usean kymmenen metrin päähän. Tullessani hänen kohdalleen katua pitkin tämä kääntyi kohti Masaa ja sanoi harmistuneena: "Kaikki ne painaa tohon suuntaan" ja näytti kädellään muutamaa ihmistä jotka kulkivat eteenpäin kääntyen nurkan taakse. Sillä hetkellä tunsin mummon tavoin jääneeni jostain isosta ja tärkeästä asiasta paitsi. Kysyin uteliaana: "Ai minne?" Vastaantulija näytti kädellään suunnan minne kaikki ihmiset olivat matkalla ilman että olisivat pyytäneet meitä kahta mukaan. En voinut olla uteliaisuuttani kysymättä "Mitä siel sit on?" johon mummo jo lähes suuttuneena tyhmistä kysymyksistäni tiuskaisi "En mä vaan tiiä!". Päätin jatkaa matkaa.

Muutaman minuutin kuluttua istuudun nuokahtaneen ostarin viereiselle aidalle syömään keksejä ja nauttimaan lämpimästi paistavasta auringosta. Jostain paikalle ilmestyy nuori poikkeuksellisen kaunis teinityttö. Tämä istahtaa viereeni aivan kiinni ja moikkaa. Haistettuani viinan hajun hänen hengityksessään alan jo laskemaan mielessäni todennäköisyyksiä sille yrittääkö tyttö saada minut ostamaan tupakkaa vai kaljaa. Suureksi yllätyksekseni tyttö kaivaa taskustaan krusifiksin joka on lähtenyt irti ketjustaan. Hän puhuu tärkeästä päivästä ja kysyy uskonko Jeesukseen. Tunnen itseni hieman vaivaantuneeksi. Keskustelun jatkuessa selitän hänelle että kuulun kirkkoon enkä edes pidä Jumalan olemassaoloa ollenkaan mahdottomana. Haluaisin ainoastaan reilun kaupan version Jumalasta eli sellaisen joka ei tuhoa sattumanvaraisesti kyliä ja kaupunkeja jos on sattunut nousemaan ylös väärällä jalalla. Siinä vaiheessa tyttö alkaa puhumaan maailmanlopusta ja vuodesta 2012 jolloin ihmiskunnan syntien takia kaikki tuhoutuu. Huomautan väsyneesti että kauanpa sitä onkin jo harjoiteltu. Muistaakseni katastrofeja ja kulkutauteja on ollut kierroksessa ja muutamia tuhansia vuosia. Hän itsekin on päässyt synnistä ja huumeista eroon uskon avulla. Katsoin alistuneena kuihtuneita tikkumaisia käsiäni ja mietin oliko tyttö valinnut minut käännytettäväksi niiden takia. Joko menet kuntosaliin ja laitat itsesi normimittoihin tai jäät syömään keksejä ostarin aidalle jolloin Esa tulee kauppaamaan subutexia. Tyttö halasi Masaa ja tiemme erosivat.

Sekä mummo että tyttö tuntuvat etsivän muiden hyväksyntää mitä eivät vielä ole löytäneet. Mummo luultavasti toivoisi pääsevänsä siihen kyläseuran järjestämään pääsiäisjuhlaan jonne jokaiselle muulle on pudotettu postiluukusta kutsu. Ainoastaan hän ei vielä ole tarpeeksi arvostettu sen saadakseen vaikka naapurin labradorikin on kutsuttu mukaan. Tyttö taas haluaisi tuntea ihan yksin pelastaneensa toisen ihmisen sielun ja siitä syystä hän voisi ehkä tuntea itsensä taas arvokkaaksi. Jokin aika sitten viidennes suomalaisista sai kaipaamansa Jytkyn ja samalla hyväksynnän omille ajatuksilleen. He eivät enää ole yksinäisiä ennakkoluuloissaan vaan arvokkaita ja arvostettuja jos ei nyt kaikkien muiden silmissä niin vähintään omassa porukassaan.

En missään nimessä halua asettua joukkohyväksyntää etsivien ihmisten yläpuolelle. Jokaisella kun on omat tarpeensa eikä niihin hirveästi voi järkeilyllä vaikuttaa. Ehkä sekin ettei välitä paskaakaan enemmistön mielipiteistä on ihan samanlainen tarve joka vaatii toteuttamistaan. Tarve tulla hyväksytyksi on myös monelle jopa hyödyllinen. Jotkut saavat tukea elämäänsä siitä että yrittävät epätoivoisesti elää juuri sillä tavalla kuin useimmat muut.

Ulkopuolisuudessa on se jännä juttu että silloinkin usein huomaamattaan tulee ympäröineeksi itsensä muilla ulkopuolisilla ihmisillä. Jolloin se ettei tunne mitään tarvetta samaistua muihin johtaa siihen että läheisimmiksi kavereiksi muodostuvat ne jotka tuntevat samoin. Silloin koko elämä on yksi hemmetin pitkä kollektiivinen tupakkatauko jonka aikana katsotaan epäuskoisena ohikulkevia ihmisiä. Olen itse kyllä huomannut sen etten oikeastaan edes tunne kovin hyvin tavallisia suomalaisia. Lähimmäksi heitä pääsen silittelemällä ihmisten koiria kun nämä niitä ulkoiluttavat ja vaihtaessani muutaman sanan uimahallin saunassa löylyä pakonomaisesti heittävän äijänkörilään kanssa.

Ja vaikka tuntisinkin tavallisia ihmisiä niin ne olisivat lähinnä espoolaisia. Koska jotenkin arvelisin että osa täkäläisistä miettii yhtä lailla sitä että onko suomalainen todellisuus jotain aivan muuta kuin se mihin he ovat pikkuporvarillisessa idylissään tottuneet. Katkeruus, huuteleminen tai mikään muukaan erityinen vastakkainasettelu ei näy espoolaisessa arkipäivässä juuri mitenkään. Tai sitten jossain maan alla väestönsuojassa on koko Suomen isoin salainen karaokebaari josta saa kaupungin sponsorirahoilla ympäri vuorokauden eurolla kaljaa jotta hirveimmät juntit eivät pilaisi Espoon keskiluokkaista katukuvaa.

Niin monien suomalaisten tylyt mielipiteet tuntuvat siksi näillä nurkin aika yllättäviltä. Jossain muualla ei edes niin kaukana on varmaankin aivan toisenlainen todellisuus joka jää täkäläisille ihmisille aika vieraaksi. Siellä jossain on todella tärkeää olla ihan samanlainen kuin ne kaikki muut. Vaikka olen kautta vuosien hymyillyt espoolaiselle värittömälle keskiluokkaisuudelle niin kiitän onneani etten ole joutunut asumaan syrjäseutujen pikkukylissä. Masasta kun ei oikein mitenkään saisi lupsakkaa maastopukuista emäntää hirvijahtiin ja syyskylvöön.

Muistelen silti hyvällä eräällä etelänmatkalla tapaamaani nuorta maaseudulta kotoisin ollutta amispoikaa joka valkoviinipullo takataskussa (oikeasti, ei ole kielikuva) kertoili viritettävistä autoista, ryyppäämisestä ja pillurallista. Päädyimme siihen että heillä Pohjanmaalla ihmisillä täytyy olla erilaiset geenit koska edes hänellä kahden täysinäisen viinipullon kumoaminen suht nopeassa tahdissa ei nostattanut edes erityistä hiprakkaa vaan poika kiroili sitä ettei mikään määrä alkoholia nouse hattuun. Hänen kaverinsa oli kuulemma todistetusti juonut kymmeniä olutpulloja juurikaan humaltumatta.

Joten ehkä se kuitenkin on niin että myös minä haen tuttua ja turvallista mutta ainoastaan eri tavalla kuin muut. Itselleni se tuttu ja turvallinen on kodikasta sekopäisyyttä ja friikkiyttä. Luultavasti minunkin pitäisi yrittää olla monipuolisempi ja oikeasti yrittää tutustua valtaväestöön. Se kuitenkin vaatisi sen että toinen osapuoli ei esittäisi kohtuuttomia toivomuksia tai suoranaisia vaatimuksia. Läheiset ihmiseni ovat yrittäneet vuosien varrella saada Masaa hyväksymään edes pientä osaa normaalin elämän realiteeteista mutta aika heikoin tuloksin. Joten joku lähes tuntematon puolituttu siinä tuskin onnistuu yhtään sen paremmin.

Masalla ei ole kuitenkaan erityistä tarvetta tutustua ihmisiin jotka eivät kykene empaattisuuteen ja jotka ovat korostetun työ- ja rahaorientoituneita. En pysty hyväksymään ystävikseni ihmisiä jotka eivät ole suvaitsevasia erilaisuutta kohtaan. Henkisesti liian varhain aikuistuneet ja urautuneet tyypit eivät myöskään herätä minussa mitään lämpimiä fiiliksiä. En pysty tarjoamaan mitään ihmiselle jonka koko elämä pyörii työn, auton, rivitalon ja shoppailun ympärillä. "Kaikki ne painaa tohon suuntaan" niinkuin mummo sanoi.

Tuttujeni varoituksista huolimatta päätin katsoa paljon keskustelua herättäneen suomalaisen Zeitgeist-elokuvan Ajan Henki. Varsinkaan Masan kaltaisten ihmisten ei kuulemma kannattaisi yhtään vilkuillakaan sen elokuvan suuntaan koska hauras paranoidiksikin kehuttu mieleni ei kuulemma kestäisi lisätietoa uusista kapitalistien salaliitoista.

Jokainen jonka kanssa keskustelin leimasi leffan täydelliseksi roskaksi vielä näkemättä siitä pätkääkään. Masa kuitenkin lähtee ajatuksesta että mitä tahansa dokumenttia tai provosoivaa hömppää voi katsella avoimin mielin. Jopa Obaman, Stubbin tai helluntailaisten julistusta voi tutkia ja myöntää että joissakin asioissa hekin osuvat oikeaan. Vaikka sitten ihan vahingossa. Zeitgeistia kiihkeästi vihaavat ihmiset vaikuttavat vakaassa uskossaan vähintään yhtä hihhuleilta kuin sitä kannattavat. Vastustajat ovat usein niitä jotka miettivät omaa uskottavuuttaan muiden silmissä. Masalla ei ole sitä onneksi koskaan ollut eikä toivottavasti tule ikinä olemaankaan.

Katsottuani Ajan Hengen läpi en oikein vieläkään ymmärrä mistä moinen kohu on saanut alkunsa. Ihmisten reaktioiden perusteella olin valmistautunut jonkinlaiseen X-Files vainoiluun missä uskonnolliset symbolit, rituaalimurhat, ufo-abduktiot ja illuminatimaiset salaliitot hallitsevat maapalloa. Pitäisikö minun sanoa olevani jopa hieman pettynyt kun Antti Heikkilä ja Eero Paloheimo puhuivat tuntikausia ekologiasta ja kestävästä kehityksestä. Yhtä ainoaa Sikarimiestä tai CIA:n helikopteria ei nähdä koko dokumentin aikana. Onko Masaa nyt hieman huijattu?

En silti voi parhaalla tahdollakaan sanoa löytäneeni leffasta mitään erityisen mullistavaa. Zeitgeist-ihmiset keskittyvät kovin paljon siihen miten rahaa luodaan tyhjästä ja miten koko markkinatalous on yksi olemattomalle perustalle rakennettu kupla. Siitä päästään pankkien valtaan ja ihmisten orjuuttamiseen. Ei siis kuulosta ihan hirveän paljon uudemmalta ja modernimmalta ajattelulta kuin se mitä vasemmisto on jo yli sata vuotta saarnannut. Vastaavasti zeitgeistlaisten vihreät teemat eivät eroa juuri mitenkään suomalaisten Vihreiden julistuksista.

Lähinnä mieleen tulee se että Zeitgeist yrittää ovelasti hyödyntää perinteisen vasemmiston heikkoa tilaa. Kuten olemme saaneet ikävästi kokea niin yhden ideologian ylivalta ei koskaan johda mihinkään hyvään. Toimiakseen edes jotenkin kapitalismi tarvitsee rinnalleen vihaisen ja vahvan vastavoiman. Pöhköimmänkään äärioikeistolaisen etuihin ei kuulu se että julkista rahaa joudutaan käyttämään entistä enemmän köyhyyden ja syrjäytymisen aiheuttamiin ongelmiin. Se kun ei hemmetti soikoon tule kovin halvaksi vaikka itse ihmisiä ei ajateltaisikaan.

Yksi salaliittoteoria olisikin se että koko Zeitgeist on CIA:n synkkä kehitelmä globaalin vihervasemmiston nujertamiseksi. Puetaan vanhat teesit uuteen pakettiin ja irrotetaan kokonaisuus puoluepolitiikasta. Silloin zeitgeistlaiset jäisivät omiin yhteisöihinsä puuhastelemaan utopioittensa kanssa sanoutuen irti perinteisen vasemmiston/vihreiden toiminnasta. Liikkeen suosion kasvaessa tuollainen kehitys olisi aika lailla viimeinen kuolinisku jo muutenkin köysissä olevalle vaihtoehtopolitikoinnille.

Vaaleihin on enää muutamia päiviä ja voisi kai sanoa hyvä niin. En usko olevani ainoa joka on täysin kyllästynyt Jyrkiin, Juttaan, Timoon ja muihin "ystäviimme". Jos blogillani on oikeistolaisesti ajattelevia lukijoita niin myös he varmaan ilahtuvat kuullessaan että Masakin aikoo pitää pientä taukoa politikoinnissaan ja keskittyä vaihteeksi toisiin asioihin. Uskokaa tai älkää niin en ole koskaan edes ollut erityisen kiinnostunut politiikasta. Aika ja ajan henki ainoastaan ovat saaneet nuo ominaisuudet hetkeksi esille.

Olen itse käynyt jo äänestämässä, toivottavasti sinäkin olet menossa. Ehdokkaiden tyhjistä puheista ja tasapuolisen turhasta lässytyksestä huolimatta jokainen voi tehdä huonoja ja vielä huonompia valintoja. Useimmat blogini lukijat ovat ranneliikkeen ihmisiä ja teille ihan ymmärrettävästikin tärkeää on teidän omien oikeuksienne puolustaminen. Sen sijaan omat toiveeni ja tarpeeni ovat kuitenkin niin kaukana nykysuomalaisten arvoista etten voi toivoa että edes se kaikkein suvaitsevaisin ehdokas voisi osoittaa minkäänlaista sympatiaa minulle tärkeitä asioita kohtaan tekemättä poliittista itsemurhaa.

Jouduin siis äänestämään ehdokasta joka todennäköisesti tulee muiden mukana kalastelemaan irtopisteitä minun ja muiden kaltaisteni kustannuksella. Ne jotka eivät pysty puolustamaan oikeuksiaan tai edes julkisesti puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä ovat kaikkein helpointa pikaruokaa epäsuosituille puolueille jotka heittelevät taas pian yhteisesti paheksuttuja lihakimpaleita hiljentääkseen populistilaumaa. Luultavasti silloin on loputkin rahat pumpattu saksalaisille pankeille ja vihainen kansa haluaa moraalia rappeuttavan Barbapapan mestattavaksi Barabbaan tilalle. Olen luultavasti hieman laihemmassa kunnossa kuin Barbapapa mutta epäilemättä palan kokkona aivan yhtä iloisesti.

Tämä pallomme olisi aivan toisennäköinen paikka jos ihmiset saisivat vapaasti rakentaa oman maailmankuvansa ilman ulkopuolista manipulointia. Näennäisestä avoimuudestaan huolimatta länsimainen maailma perustuu ankaraan ryhmäkuriin. Pelisäännöt ja yhteisön arvot on jo määritelty etukäteen eikä niitä voi enää jälkikäteen kyseenalaistaa synnyttämättä romahdukseen johtavaa dominoefektiä. Jatkuva taloudellinen kasvu on mahdollinen ainoastaan jos ennestään vuotavaa venettä ei ryhdytä keikuttamaan. Ihmisen vapaa mieli on yhä tänäkin päivänä kehittyneenä pidetyssä maailmassa yllättävän vaarallinen ase.

Hei Isoveli,

Et ehkä vielä tunne minua kovin hyvin mutta äitini on kertonut minulle sinusta. Elin pitkään siinä uskossa että minulla ei olisi veljiä eikä siskoja ja sain tietää totuuden vasta aivan viime kuukausina. Olin aluksi katkera sinulle kun et ollut tukenani silloin kun olisin sitä eniten tarvinnut. Lopulta äitini selitti että et ehtinyt ottaa osaa elämääni kun olet ollut kiireinen uusien ystäviesi kanssa ympäri läntistä maailmaa.

Ajattelin sinua tänään kun luin uutisia. Minulle on kerrottu että uskot perinteisiin arvoihin. Haluat pitää muiden oikeistolaisten tavoin kiinni kurista, järjestyksestä, uskonnosta ja isänmaasta. Ne ovat sinun mukaasi meidän perinteisiä arvojamme joiden puolesta kuuluu taistella. Mutta missä vaiheessa ne arvot tulivatkaan meille?

http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/lapset_pelasivat_kauppakeskuksessa-mies_katseli_vieressa/

Miten ihmeessä tämmöinen rikos on päässyt tapahtumaan? Jossain on siis vieläkin vapaana maastopukuinen mies joka näyttää puolalaiselta metsästäjältä. Paitsi että hänen vaatetuksensa edustaa huonoa makua niin hän on ajatellut seksiä samassa rakennuksessa jossa on ollut samaan aikaan alaikäisiä nuoria. Pornoa katsellut mies on villeimpien huhujen mukaan saanut jopa erektion. Poliisi on tutkinnallisiin syihin vedoten vaitelias asiasta.

Mutta mitä oikeasti ovat ne perinteiset konservatiiviset arvot joihin kokkarit, persut ja kristilliset ynnä muut haluavat tukeutua? Suomesta rakennettiin aikoinaan pohjoismainen hyvinvointivaltio jossa mahdollisimman monen olisi hyvä olla. Itse en kokenut että entinen Suomi olisi ollut mikään erityisen ankara poliisivaltio. Ei ollut edes mitään uskonnollista kiihkoa. Räsäset, Soinit ja kumppanit yrittävät pitää kiinni ankarista perinteistä joita ei ikinä edes ollut.

Mä itse uskon että tietynlainen suvaitsevaisuus kaiken maailman kylähulluja kohtaan oli suomalainen vahvuus. Ennen ei ollut tarvetta huudella pitempiä vankeustuomioita, kastraatioita, sosiaalipummeja töihin tai mitään vastaavaa. Vasta nykyisen vaurastumisen jälkeen ollaan tultu niin köyhiksi että mihinkään ylimääräiseen ei ole enää varaa. Nykyisten oikeistohihhulien jatkuva itku perinteisten arvojen puolesta kuulostaakin siksi lähinnä naurettavalta. Kenen arvoja siinä oikein säilytetään? Apartheidin aikaisen Etelä-Afrikanko?

Suomi ei olisi kylmänä, kaukaisena ja alun perin rutiköyhänä maana ikinä saavuttanut kehitystään jos nykyiset konservatiivit olisivat saaneet rakentaa yksinään tämän maan. Voi vaikkapa katsoa Englantia, Ranskaa tai Italiaa joissa on vuosisatoja vanhaa vaurautta. Ja jos ei ole oma riittänyt niin lisää on väkivalloin revitty siirtomaista. Kun näissä maissa valtavia tuloeroja pidettiin luonnollisena kehityksenä niin pohjoismaissa hyvinvointia haluttiin jakaa tasaisemmin. Ei suomalainen menestystarina johtunut pelkästä kovasta työnteosta. Töitä on paiskittu muuallakin mutta työn hedelmät ovat menneet harvempiin taskuihin.

Myöskään seksuaalinen kiihkoilu ei kuulu suomalaisiin perinteisiin. Meillä ollaan saunottu alastomina, juostu lumihangessa ja vilauteltu lähimmän maitolavan takana ilman että kenenkään hauras mieli on siitä tuhoutunut. Konservatiivit ovat taas löytäneet perinteitä joita ei ole koskaan meillä ollutkaan olemassa. Vielä kymmenen vuotta sitten kirjaston koneet olivat aina varattuja kun pornosurffailevat lapset ja nuoret pitivät niitä koko ajan hallussaan. Vasta viime vuosina yleisen wannabe jenkkiläistymisen mukana maihinnoussut häveliäisyys ja tekopyhyys seksuaalisuutta kohtaan on päässyt vallalle. Kyse ei todellakaan ole suomalaisesta perinteestä.

Älkää ystäväiseni menkö lankaan näiden koti-uskonto-isänmaa tyyppien kanssa. Moni heistä vastustaa monikulttuurisuutta mutta samaan aikaan toivottaa tervetulleeksi monikansallisen kapitalismin ja amerikkalaisen roskaviihteen hypettämän kaksinaismoralismin. Isänmaa on heille oma talo ja oma tontti jonne muut eivät pääse. Ihmiset jotka ovat sen hyvinvoinnin ja isänmaan rakentaneet eivät enää merkitsekään juuri mitään sen jälkeen kun heistä on saatu kaikki rahanarvoinen pumpattua irti. Kirkossa konservatiivit käyvät kerran vuodessa koska heille Jeesuksen huolenpito köyhistä oli lusmuilevan ja laiskan väestönosan turhaa hyysäämistä. Heidän onnekseen nykyiset kiihkouskovaiset eivät köyhien ongelmista ole kiinnostuneita vaan marssivat lasittuinein silmin Israelin sotaretkien puolesta ja aborttia vastaan.

Kun meillä täällä Suomessa luovutaan pikku hiljaa kalliiksi tulevasta sosiaaliturvasta ja siirrytään samaan kasvottomaan EU-kapitalismiin kuin muuallakin niin uskaltaisin väittää että Suomen peli alkaa olla sitä myöten pelattu. Tuloerojen kasvun myötä köyhyys tulee kasvamaan ja köyhyyden myötä ihmiset ovat yhä huonokuntoisempia. Suomessa ollaan jo nyt tähän saakka juotu, tapeltu, masanneltu ja itsemurhailtu paljon enemmän mitä terveys olisi kestänyt. Jokainen voi miettiä miten paljon enemmän tuota kaikkea tapahtuisi nykyistä jakaantuneemmassa Suomessa.

Toivotan hyvää jatkoa Kampissa käymässä olleelle pornoilevalle metsästäjälle. Omasta mielestäni hänen avoin asenteensa pornoon on huomattavasti terveempi kuin Oprahilta oppinsa saaneiden sohvapsykologien kiihkoilu. Lasten ja nuorten asiat kiinnostavat näitä moraalinvartijoita vasta silloin kun on vaarana että alaikäinen näkee vahingossa paljasta pintaa. Television, netin ja elokuvien jatkuva väkivalta sen sijaan ei ole vaarana kenenkään kehitykselle. On myös täysin hyväksyttävää saada jokainen nuori tuhlaamaan vähät rahansa kohtuuttoman kalliisiin merkkivaatteisiin. Sehän ei ole tietenkään taloudellista hyväksikäyttöä vaan vapaata yksityisyritteliäisyyttä. Onnettomat ja unohdetut lapset alkavat kiinnostaa ihmisiä vasta sitten jos näiden kädet uhkaavat eksyä joko omien tai kaverin housujen sisään. Silloin ollaankin jo maailmanlopun tunnelmissa. Tämäkään ei ole vanhaa suomalaista kulttuuriperintöä vaan muualta tahallaan importattua kaksinaismoralismia.

Suurinta idoliani Peter Pania on usein moitittu paikalleen jämähtäneeksi yhden asian liikkeeksi. Oikeat ihmiset oikeassa elämässä hyväksyvät muutoksen tarpeellisuuden ja ovat valmiita itsekin muuttumaan. Ainakin näin väitetään. Masa päätti tutkia asiaa katsomalla YLE:n ensimmäistä isoa vaaliväittelyä.

Studioon oli kasattu joukko koulutettuja ihmisiä jotka olisivat valmiina johtamaan maatamme kohti uusia osin vielä tuntemattomiakin haasteita. Peter Panin tarve pysyä ikuisena pikkupoikana on keskivertoaikuisen mielestä oire jostain läpikäymättömästä traumasta ja ajatuksena sairaalloinen. Puoluejohtajat ovat taas inhimillisen kehityksen huipentuma. Älykkyyttä, ennakkoluulottomuutta ja visioita on tarjolla yllin kyllin.

Suurimman puolueen keulakuva oli entistä selvemmin opetellut isällisen lähestymistavan. Te lapsukaiset ette aina tiedä että vanhemman rooli on joskus epäkiitollinen. Isin täytyy joskus lainata kavereilleen vähän rahaa jotta nämä pystyvät elättämään omat perheensä. Sitä varten isi joutuu toisinaan hiipimään lastenhuoneeseen hakemaan takaisin jo kertaalleen annettuja viikkorahoja. Omasta kulutuksestaan isä ei tietenkään voi yhtään tinkiä koska hän on pakkomielteisellä uurastuksella rahansa itse ansainnut.

Perheen äiti taas ei halunnut sanoa mitään koska kukaan heidän sukunsa puolelta ei ole sotien jälkeen sanonut yhtään mitään minkä voisi tulkita eri mieltä olemiseksi. Äidille on tärkeintä se ettei isällä ole muita naisia. Äityli tietää hyvin että isukilla on ollut syrjähyppyjä vuosien varrella mutta niistä on hyvä pysyä hiljaa koska hän ei itsekään ole maailman rehellisin. Oikeastaan tämä olisi valmis sanomaan ihan mitä vaan kunhan maalta kotoisin oleva suku siitä jotenkin hyötyy. Heidän kettufarminsa on koko kylän sydän jo vuodesta 1965.

Äidin harmiksi isukin exä ramppaa nurkissa niin usein että naapurit eivät ole aina varmoja kumpi heistä on nykyinen ja kumpi entinen. Tämä tosin käyttäytyy varsin tympeällä tavalla eikä ole kovinkaan monta uutta ystävää onnistunut hankkimaan unettavalla nalkutuksellaan. Vanhin tyttäristä harrastaa ratsastusta ja käy luontokerhossa. Hänelle riittää että isä ei heitä kaikkia roskiaan suoraan luontoon ja vastapalveluksena tytär pitää suunsa kiinni muista asioista jottei menettäisi vähiä viikkorahojaan.

Peter Panilla täytyi olla suuria ongelmia koska hän takertui yhteen kehitysvaiheeseen. Aikuiset sen sijaan ovat monipuolisia ja katsovat asioita Suuressa Kuvassa. Esimerkkiperheemme isä haluaisi kovasti unohtaa Japanissa tapahtuneen pienen ja kiusallisen sähköbugin. Tokion juomavesi saattaa säteillä mutta isukki tarvitsee halpaa energiaa omiin bisneksiinsä joten pieniä kompromisseja on tehtävä. Meidän oma vesijohtovetemme säteilee vasta sitten kun se säteilee. Sitä ennen voidaan ansaita vielä paljon rahaa josta suurin osa uppoaa bisnesten laajentamiseen.

Perheen katkera ja riidanhaluinen setä on juuri muuttanut samaan taloon. Hän ei ole oikein varma miksi on tullut maisemiin kunhan saa purkaa pahaa oloaan muihin. Setä haluaisi kovasti että nykyinen maailma olisi samanlainen paikka kuin se mihin hän aikanaan syntyi. Hänen rakastamansa kylmän sodan aikainen Albania kun ei enää koskaan voi palata takaisin. Luultavasti setä itse salaa pelkää ettei pärjää muuttuneessa maailmassa. Joku uusi tulokas saattaisi viedä hänen työnsä ja naisensa jos hänellä sellaisia olisi joskus ollut.

Yllättävän harva samassa talossa asuva edes tuntee kyseisen perheen ihmisiä. Etunimiä ei kukaan ole ikinä kuullutkaan. He ovat kaikki lähes samannäköisiä mutta eri tavalla kuin yleensä ajatellaan. Heidän kasvonpiirteensä näkyvät jo kaukaa mutta häviävät viimeistään silloin kun vastaantulija pääsee neljän metrin päähän. Joku epäilee heidän vuokranneen kämppänsä varastotilaksi varakkaammille eurosukulaisilleen mutta asiaa on vaikea todistaa koska kukaan ei pääse näkemään mitä asunnossa todella tapahtuu.

Mutta minkälaisia sitten ovat saman talon muut naapurit? Tarjolla on äitejä joiden pojat ovat kuolleet huumeisiin ja oma syyllisyyttä helpottaakseen äidit haluavat lisää rahaa nuorten huumevieroitukseen. On kundia joka tykkää warettaa musaa ja vastustaa Teoston riistopolitiikkaa. Mukana on maahanmuuttajia jotka haluavat auttaa toisia maahanmuuttajia. Entinen kalastaja haluaa että kalastuselinkeino ei pääse kokonaan loppumaan koska hän itse eli onnellista elämää aikoinaan kalastajana. Ehkäpä jossain on torstaisin kuntosalilla käyvien albiinonaisten oma puolue. Epäilemättä osa-aikainen taksikuski äänestää ainoastaan osa-aikaisia taksikuskeja ja salibandyvalmentaja tukee ainoastaan niitä jotka lupaavat rakentaa uusia halleja.

Mitä enemmin ajattelen lähestyviä vaaleja sitä vähemmän ymmärrän antipanismin kieroutunutta sanomaa. Onko kehittyneisyys sitä että haluaa isukin tavoin ikuisesti tehdä bisnestä talouden ohituskaistalla? Tai onko se sitä että äidin tavoin haluaa olla aina sitä mieltä mikä on sillä hetkellä edullisinta. Itsekkyys on inhimillistä mutta liiallinen ahneus on jo sairautta. Mitä enemmän varakkuus kasvaa niin sitä nopeammin vähenee halu antaa myös muille jotain siitä omasta hyvinvoinnista. Ne jotka jäävät jäljelle ja idealistisesti haluavat parantaa maailmaa unohtavat silti turhan nopeasti ne asiat jotka eivät ole juuri sillä hetkellä ajankohtaisia heille itselleen. Hyvää tarkoittavan vasenkätisen yöhoitajan äänestäminen ei ole erityisen houkuttelevaa koska hän muiden mukana kuuluu suosituksi tulleeseen "Mulle 2011" lobbausrinkiin.

Eräänä päivänä törmäsin youtubessa kaverini erään suosikin Amanda Palmerin sivutarinaan nimeltä Evelyn Evelyn. Katsoin muutaman videon missä kaksosiksi maskeeratut nainen ja mies lauleskelevat jotain hyvin apaattista ja laahaavaa. Yleisö mylvii naurusta kun jomman kumman kädet tulevat esiin yhteisen kaavun alta ja soittavat pientä banjoa. Itseäni ei valitettavasti edes hymyilytä. En ollut vähään aikaan kuullut tai nähnyt mitään yhtä väsynyttä.

Kaverini musiikilliset suosikit ovat lähes poikkeuksetta 70-luvun hengessä väsättyä postpunk-kamaa. Masa taas ei oikein pääse sisälle rumuuden mukakauniiseen maailmaan. En ole vielä tajunnut mitä kiehtovaa on siinä että lauletaan nuotin vierestä synkkiä ja laahaavia biisejä. Nostalgiaa kyllä mutta onhan maksalaatikkokin sitä..

Päästyäni eroon uusvanhan aallon biiseistä aloin kelaamaan omia menneiden vuosien suosikkejani. Kasariluvun alkupuolella tehtiin paljon näennäisen synkistelevää mutta samalla käsittämättömän melodista ja avointa musiikkia. Osa siitä musiikista kuulostaa tänä päivänä siltä kuin joku olisi silloin kauan sitten vielä uskonut johonkin. Hiilikaupunkien vihaiset pojat eivät koskaan kuitenkaan hukanneet toivoansa vaan saivat musiikkinsa kuulostamaan inhimilliseltä. There's a light that never goes out.

Jostain syystä moni on vieläkin yllättynyt siitä että tämän hetken suosituin musa kuulostaa muoviselta ja sieluttomalta. Eikös meidän koko maailma näytä Keshalta ja Katty Perryltä joten eikö ole ainoastaan ymmärrettävää että se myös kuulostaa siltä? Kuluttaminen, narsismi ja pinnallisuus ovat alkaneen vuosituhannen isoja teemoja ja niiden vetovoima kasvaa joka hetki ihan kaikkialla. Solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat monen mielestä tylsiä eilispäivän juttuja kun David Guetta, BEP tai Swedish House Mafia popittavat paremmin.

Masa tietää varsin hyvin että nykyäänkin tehdään erilaista ja vaihtoehtoista musaa ja täytyy vain nähdä vaivaa kaivaakseen se esiin. Siitä huolimatta huomaamattani jään kuuntelemaan siististi paketoitua hittimusaa vaikken siitä todellisuudessa kovinkaan usein pidä. Sanon itselleni että on hyvä seurata aikaa vaikka todellisuudessa se aika on tylsä ja itsekeskeisyyteen kannustava. Mutta se on tässä ja nyt. Mennyt on kuitenkin jo mennyttä.

Ne jotka aikovat olla hengissä kymmenen tai jopa kahdenkymmenen vuoden kuluttua saattavat miettiä millaisessa maailmassa silloin eletään ja miten se näkyy tai kuuluu musiikissa ja muussa taiteessa. Oikeistolaistumisen ja kovien arvojen yleismaailmalliselle buumille ei näy tällä hetkellä minkäänlaista loppua. Itse voisin veikata että 2020-luku saattaa olla tämän vuosikymmenen liioiteltu irvikuva. Pehmoräpin ja rnb-pepunkeinuttelun suosion voisi kuvitella jatkuvan vielä pitkään.

Jossain vaiheessa kuitenkin luonnonvaroja haaskaava kuluttaminen vie tietynlaisen elämäntyylin tiensä päähän. On mahdotonta arvailla koska se tapahtuu kun ihminen ei tunnetusti hidasta vauhtiaan ennen kuin on ihan pakko. Tuolloin voisi kuvitella että myös teppo taviksen maailmankuvassa olisi pakko tapahtua jotain. On rakennettava elämä jonkun muun kuin tavaran haalimisen ympärille. Optimisti voisi kuvitella että silloin ihmisten keskinäinen solidaarisuus voisi taas nostaa päätään. Pessimisti taas ajattelisi että silloin tapellaan entistäkin karummin niistä vähistä luonnonvaroista jotka ovat jääneet jäljelle.

Itse toivon että eurooppalainen pienimuotoisempi musiikkituotanto saisi edes vähän lisäpotkua. Odotan myös innolla sitä että maahanmuuton kautta meillekin tulleet vieraat vaikutteet näkyisivät jatkossa paljon selkeämmin musiikissa. Vaikken olekaan maalaisromantiikkaa palvovan ja pienten syrjäkylien baarien hedelmäpelien nurkille jämähtäneen suomalaisen iskelmärockin ystävä niin siitä huolimatta olen iloinen että sellainenkin vaihtoehto on olemassa. Jos Lauri Tähkä ei veisi hermojani niin sen tekisi joku yhtä masantava tapaus jenkeistä, vaikkapa Three Doors Down.

Idealistisimmat jaksavat vieläkin uskoa vapaaehtoiseen vallankumoukseen. He jaksavat toivoa että joskus ihmiset vielä kehittyvät ja avaavat silmänsä. Silloin köyhyys ja kapitalismin mädät arvot saavat lopulta kyytiä. Osittain samat henkilöt uskovat myös musiikkiteollisuuden tuhoutumiseen. Ihmiset eivät enää halua maksaa paskasta liikaa eikä ylihypetettyjen fanipalojen markkinointi pysy enää kannattavana. Artistit myisivät silloin musaansa itse netissä reilun kaupan pelisäännöillä. Tällöin uusia pelottavia dinosauruksia ei enää syntyisi.

Satunnaisia pätkätöitä tekevä Kevin ymmärtää ettei köyhällä ole varaa liialliseen mukavuuteen. Fiksuna kaverina hän siirtyi ruuhkamaksuttomalla säästölipullaan metrolla keskustaan jotta ehtisi ostaa Kampin keskuksesta aamulaten puoleen hintaan ennen kymmentä. Toisin kuin muissa kahviloissa tätä tarjouskahvia ei edes tarvitse ottaa mukaan vaan samalla hinnalla saa istua vaikka parisen tuntia muutenkin tyhjenevillä tuoleilla ja odotella läppärinsä edessä mitä päivä tuo tullessaan. Twitterin ja fb:n säästöryhmien päivitykset alkavat vähitellen herätä aamuun.

Veikkolassa kiinalainen ravintola tarjoaa keskipäivään asti kevätrullia puoleen hintaan. Kevinin ruokahalu alkaa hiljalleen nousta mutta Veikkola ei kuulu enää säästölipun ABC-vyöhykkeeseen jolloin matkan hinta olisi vähintään kymmenkertainen. Hän päättääkin jäädä odottelemaan uusia tarjouksia. Puolen tunnin kuluttua Asematunnelin Alepa ilmoittaa erästä omapaistossa epäonnistuneita karjalanpiirakoita. Kevin kerää kamansa ja lähtee matkaan.

Samaan aikaan isä Keijo on palaamassa elämänsä ensimmäiseltä ulkomaanmatkaltaan. Ennen tähän ei olisi talonmiehen palkalla ollut mahdollisuutta mutta poika oli onneksi bongannut netistä Ryanairin neljän euron lennot Tampereelta Kaunasiin. Päälle tähän tietysti tulivat verot, maksukulut ja junamatkat Tampereelle mutta olihan se silti halpaa. Vaikka talvinen Kaunas oli vähintään yhtä tylyn oloinen kuin talvinen Helsinki niin keväällä samat lennot olisivat olleet puolta kalliimpia. Joten eipä auta lahjahevosen suuhun katsoa. Tosin ehkä seuraavalla kerralla voisi löytää yhtä halvan lennon joka ei lähtisi puoli kuudelta aamulla ja vaatisi nukkumista lentokentän lattialla.

Keijo tunsi suurta helpotusta siitä että hän ja hänen poikansa olivat saaneet oikeuden luottokorttiin. Jotkut heidän kerrostalonaapureistaan työttöminä tai luottohäiriöisinä joutuvat tyytymään Visa Electroniin mikä taas ei kovinkaan usein kelpaa maksuvälineeksi. Päivähintoja tarjoavat haluavat rahansa yleensä etukäteen luottokortilla maksettuna. Pummit ja syrjäytyneet joutuvat kortittomina usein hankkimaan palvelunsa ylihintaan pimeiltä markkinoilta. Keijo muisteli että ensi vuodesta alkaen koko pk-seudusta oli tarkoitus tulla turvallisempi käteisvapaa vyöhyke jolloin oikeudesta luottokortiin tulee entistäkin keskeisempi asia elämässä.

Kevin on puolen tunnin kuluttua syönyt jo osan piirakoistaan istuessaan Forumin vesialtaan reunalla päivittämässä CV:tään mol.fi sivustolla. Postilaatikkoon oli ilmestynyt viesti Janakkalassa olevalta autokorjaamolta, joka etsi kolmelle seuraavalle torstaille työntekijänsä osa-aikaista korvaajaa. Reittiopas tarjosi matka-ajaksi jokerilinjoilla neljän vaihdon kanssa kolmisen tuntia suunta. Se ei olisi välttämättä liikaa ajatteli Kevin mutta kolmelle päivälle yli sadan kilometrin kuukausilipun ostaminen olisi haaskausta ja kertalipulla kulkeminen palkkaan nähden järjettömän kallista. Toisaalta hän ei oikein uskaltaisi karenssin pelossa kieltäytyäkään.

Junalla asemalle saapunut Keijo oikoo kangistuneita raajojaan ja päättää käydä haukkaamassa mäkkärin euron juustohampurilaisen lähettäen samalla miniläppärillään ilmaisen tekstiviestin pojalleen. Kevin kuittaa viestin kertomalla että jokaiselle Iltasanomien ostajalle annetaan ilmainen limupullo Forumin alakerrassa. Isä ja poika kohtaavat pian kyseisessä paikassa ja halatessaan toisiaan muoviset limupullot kolisevat hiljaa osuessaan vahingossa vastakkain. Keijo kaivaa repustaan kaunaslaisesta lähiömarketista ostettuja Euroshopper-tuotteita jotka olivat siellä ainakin neljänneksen halvempia kuin samat tuotteet meillä täällä. Kannatti googlettaa.

Kevin huomaa isänsä hartioiden olevan jumissa lentokentillä nukuttujen öiden ja painavien jauhopussien repussa kantamisen jälkeen, joten hän kirjautuu minunkorttini.com palveluun etsimään vapaana olevaa edullista hierontaa. Vantaalla puolituntisen niskahieronnan saisi puolen tunnin kuluttua melkein puoleen hintaan mutta reittioppaan mukaan bussi Varistoon lähtisi hieman liian myöhään jotta riski maksaa hieronta etukäteen enää kannattaisi. Niinpä hän tyytyy päivittämään fb-statustaan kertomalla isänsä ongelmasta. Entinen koulukaveri ehdottaa avuksi aromaattista ja antioksidanttista kollageeniöljyä jota saattoi löytää luontaistuotekaupoista. Kevin ottaa kirjanmerkeistä tottuneesti vertaa.fi osoitteen.

Molemmat miehet tuntevat olevansa onnekkaita kun ovat saaneet syntyä aikaan jolloin kaikki on mahdollista kunhan keksii sen oikean idean ja keksii sen netissä. Muutama päivä sitten lööpeissä puhuttiin lumenpudottajasta joka kyllästyi elämäänsä ja myi omaisuutensa salaa vaimoltaan huutonetissä lähteäkseen pysyvästi Thaimaaseen. Jos Kevin olisi facebookissa töissä niin nyt olisi aika räätälöidä yhdistelmä habbohotellista, huutonetistä ja naamakirjasta. Eli saman yhteisön jäsenet voisivat ostaa fb:ssä vaikka paypalin kautta toistensa huutolistalle jättämiä tavaroita tai palveluksia jolloin lopulta kaikki olisi kaupan. Ja omiin fb-kavereihin pystyi aina luottamaan paitsi tietysti niihin joista tulisi kirjaimellisesti facebook-huoria.

Pelkkä ajatuskin huoraamisesta tuntui Kevinistä ahdistavalta. On vaikea uskoa miten vielä nykyaikana jotkut ihmiset suostuvat vapaaehtoisesti luopumaan määräysvallastaan omaan elämäänsä. Kuinka alas ihminen voikaan vajota jos se ottaa vastaan tarjouksen keneltä tahansa ihmiseltä jolla sattuu olemaan rahaa. Ehkäpä tällaiset ihmiset eivät ole tarpeeksi hyvin perillä omista mahdollisuuksistaan ja tutkineet olemassa olevia vaihtoehtoja etukäteen. Nykyään ei ainakaan voi sanoa etteikö informaatiota olisi tarjolla kunhan sitä vaan osaa etsiä. Ja niitä jotka auttavat etsinnässä tarvitaan koko ajan lisää ja lisää. Yhä useammat ovat myös näistä palveluista valmiita maksamaan.

Kevin on kuitenkin realisti ja tietää että hyvät ideat hautautuvat jos niiden keksijä on köyhä pätkätyöläinen. Omissa unelmissaankaan ei kannata tavoitella kuuta taivaalta vaan vertailemalla löytää juuri sillä hetkellä kannattavin vaihtoehto. Ja onneksi sen voi nykyään tehdä aika vaivattomasti netissä. Thaimaassa on varmasti lumenpudottajallekin lämmintä ja muuten mukavaa mutta palkat ja työolosuhteet hyvin heikkoja. Ratemyliving.comin kaltaiset sosiaaliset vertailut kertovat kuinka hyvin eri kaupungeissa eletään erisuuruisilla palkoilla. Valitsemalla valikosta sijalla 43 tällä viikolla olevan Reykjavikin pääset suoraan earnmyliving.comin pätkätöitä välittävään järjestelmään.

Kevin ymmärtää ettei hänellä ole köyhänä varaa perustaa perhettä mutta hän voisi ottaa itselleen kumppanikseen toisen samanlaisessa tilanteessa olevan. Sukupuolella, iällä tai ulkonäöllä ei olisi niin väliä kunhan molemmat tarvitsisivat läheisyyttä. Seksipuolikin hoituisi tarvittaessa helposti myös virtuaalisesti jos kemiat eivät kokonaan toimisi. Pariskunta voisi muuttaa aina vähäksi aikaa kerrallaan töihin mihin tahansa kaupunkiin missä tahansa maassa kunhan se olisi sillä hetkellä kannattavaa. Juuri siksi kannattaakin aina tutkia erilaisia vaihtoehtoja.

Taas on vuosi vierähtänyt ja on jo perinteeksi muodostuneen Masan uuden vuoden ennustuksen aika. Pahoittelen sitä että jouduitte odottelemaan näin kauan mutta talvihorros ei antanut periksi.

Talvi on ollut poikkeuksellisen kylmä. Tammi- ja helmikuussa on luvassa lisää pakkasia ja runsaasti lunta. Valitettavasti mitään huippulämmintä kesää ei ole odotettavissa. Hellejaksojakin tulee mutta välillä on taas viileämpää. Vuoden loppupuoli näyttää varsin harmaalta ja sateiselta.

Lama näyttäisi hellittävän vähitellen. Mitään nopeaa parannusta laskukauteen ei ole tiedossa mutta vuoden loppua kohti taloudellinen tilanne on jo selkeästi parempi ainakin Suomessa. Siitä huolimatta valtion ja kuntien taloudessa uusia säästöjä ja leikkauksia on odotettavissa ja nämä herättävätkin ihmisissä aiempaa suurempaa vastustusta. Jopa mielenosoituksia saatetaan nähdä. Eräs suuri suomalainen yhtiö vaihtaa vuoden aikana omistajaa.

Puolueista Kokoomus on tänä vuonna suomalaisten suosikki. Kokoomus säilyttää parin prosentin kaulansa muihin. Vasemmisto ei pysty hyödyntämään lama-ajan tyytymättömyyttä. Ihmisten luottamus päättäjiin pysyy jatkuvasta hiljaisesta mutinasta huolimatta varsin korkeana. Kristallipalloni mukaan Alexander Stubb ja Sauli Niinistö ovat vuonna 2011 hyvin suosittuja. Persujen nousu tietää seuraavissa vaaleissa melkoista äänivyöryä.

Maamme pärjää 2011 hyvin erilaisissa tehokkuus- ja kilpailukykymittauksissa. Suomi on tulevana vuonna poikkeuksellisen kustannustehokas ja kilpailukykyinen. Myös koulujärjestelmä saa tänä vuonna runsaasti kiitosta. Onnellisuusindeksin mukaan Suomessa on vuonna 2011 yhtä onnellista elää kuin Singaporessa tai Kanadassa. Ehkä myös sen takia turisteja on vaikea houkutella Suomeen.

Suomalaisten asenteet jyrkentyvät lisää alkaneena vuonna. Varsinkin ikääntyvä ja maaseudulla asuva väestö vastustaa 2011 maahanmuuttoa ja vaatii kurin ja järjestyksen palauttamista. Valtamedioiden nettiversioissa päivästä toiseen spämmäävät isänmaan puolustajat jatkavat sotaansa yleisen moraalin rappiota vastaan. Populistisimmat poliitikot käyttävät tätä "kansalaismielipidettä" siekailematta hyväkseen. Joihinkin lakeihin tulee ennen vaaleja selviä tiukennuksia.

Onnellisuusmittausten kärkimaassa Suomessa voidaan silti tänä vuonna yllättävän pahoin. Syitä etsitään alkoholista, huumeista, hajonneista perheistä ja milloin mistäkin. Onnellisuusbarometri ei kerro vuonna 2011 miksi suomalaiset ovat julmia ja tunteettomia toisiaan kohtaan. Eräs tunnettu kulttuuripersoona väittää vuonna 2011 että Suomesta on tullut kylmä ja kova tehokkuutta palvova kontrolliyhteiskunta. Yleinen mielipide tyrmää nopeasti nämä ajatukset ja syyttää niiden esittäjää suomikuvan mustamaalaamisesta.

Vuonna 2011 puhutaan paljon uupumisesta koko ajan kovenevan työtahdin alla. Kiusaaminen kouluissa ja työpaikoilla puhututtaa myös. Kukaan ei silti keksi toimivaa helpotusta ongelmiin. Julkinen tupakointi tulee yhä vaikeammaksi. Alkoholinkin hinta nousee mutta syrjäytyneiden vointi ei sillä tunnu paranevan. Poliisi käy kitkemässä leppävaaralaisen liikenneympyrän hamput tänäkin kesänä ja tiedottaa ylpeänä kansanterveydelle saamastaan voitosta. Vanhusten hoitoon ja mielenterveystyöhön ei vuonna 2011 saada juurikaan lisävaroja.

Ilon aiheita suomalaiselle valtaväestölle tuovat jälleen urheilijat. Mitaleja tulee esimerkiksi hiihdosta ja keihäänheitosta. Myös jääkiekossa on odotettavissa tällä kertaa kovat väännöt Ruotsin ja Venäjän kanssa. Menestys tulee vuonna 2011 lähinnä vain pienistä perinteisistä suomalaislajeista. Jalkapallossa kehitys on entistäkin heikompaa ikääntyvien pelaajien vähitellen lopettaessa. Maailmalla FC Barcelona jatkaa voittokulkuaan.

Kulttuurin puolella vuosi on suomalaisille aika hiljainen. Menestyvät artistit ovat tällä kertaa raskaamman rockin puolella. Suomalaiset ostavatkin tänä vuonna paljon kotimaista musiikkia. Nuoriso on tänä vuonna kiinnostunut suomi-räpistä. Monien nostalgisten suomirokkareiden kokoelma-albumit myyvät erittäin hyvin. Muualla maailmassa kuunnellaan ensi vuonna jenkkiläistä tusina rnb/hiphoppia ja vastaavasti oman maan kielellä tehtyjä halpakopioita. Kotimaiset elokuvat ovat jälleen lähellä rikkoa katsojaennätykset elokuvateattereissa.

Suomalainen nuoriso on vuonna 2011 kiinnostunut amerikkalaisesta kulttuurista. Erilaiset englannin kielestä lainatut sanat ovat hyvin suosittuja. Paavin ja uskonnollisten järjestöjen huoli kohdistuu tänä vuonna perinteisiin perhearvoihin. Homoaktivistit iloitsevat pinknewsin uutisoimasta Länsi-Virginian jo toisesta kaapista ulos tulleesta villakoirasta. Vuonna 2011 ei ole muodikasta puolustaa arveluttavien ja epäluotettavien hörhelöiden ihmisoikeuksia. Suomi ei selviydy Euroviisufinaaliin. Helsingissä vuonna 2011 suositaan erityisen paljon pizzaa ja kebabia. Yleinen hintataso ulkona syömisen ja juomisen suhteen on vuonna 2011 varsin korkea. Mikko saa tänäkin vuonna pillua Jaanalta. Masa haluaa toivottaa lukijoilleen hyvää alkanutta vuotta!

Parisen vuotta sitten kertoilin blogissani kuinka kaukaisessa nuoruudessani katselin V-sarjan alkuperäisversiota suurella innolla. Silloin Marc Singer oli joukkoineen pelastamassa maapalloa. Viime vuonna valmistunut uusi versio on päivittänyt hyvän tarinan uudelle vuosituhannelle. Mukana on tietysti enemmän visuaalisuutta, actionia ja vauhtia. Lopputulos on kuitenkin omasta mielestäni kohtuullisen onnistunut.

Niille jotka eivät tunne sarjaa kerrotakoon että siinä urhea vastarintaliike pyrkii sabotoimaan avaruusolioiden maapallonvalloitusta. Eli ei siis mitään kovin uutta ja omaperäistä edes aikoinaan vuosikymmeniä sitten. Silloin kylmän sodan loppuvaiheessa pystyi vielä kuvittelemaan sarjan tekijöiden ajatelleen ihmisen näköisten avaruusolioiden symboloineen kommunisteja. Mikä tahansa oli heidän kotimaastaan katsottuna oikeutettua taistelussa Pahaa vastaan.

Kuluneen syksyn aikana olemme saaneet seurata median kautta eräänlaista V-sarjan seuraavaa tuotantokautta. Siinä liskorodun etenemistä vastaan taisteleva "The Fifth Column" on värvännyt riveihinsä Julian Assangen ja pystyy ainakin hetkellisesti paljastamaan väkivaltaisten valloittajien heikkoja kohtia. Tätä kirjoitettaessa on vielä epäselvää mikä Assangen kohtalo oikeasti tulee olemaan. Löydetäänkö mies hirttäytyneenä tutkintasellistään vai luovutetaanko Wikileaksin johtohahmo vain vähin äänin liskoille "kuulusteltavaksi" jotta tästä voidaan tehdä kivulias esimerkki kaikille niille joiden mieleen sattuisi yrittää jotain samanlaista kansalaisaktivismia.

Assangen porukan toistaiseksi tarjoamat "paljastukset" eivät tietenkään ole millään tavoin erityisen järisyttäviä. Vähän lisää kidutuksia ja siviilien murhia amerikkalaisten sotajoukkojen tilille ei muuta entisestään jo järkyttävää saldoa yhtään mihinkään suuntaan. Länteen nojautuvat kiihkoilevat saudit ovat ennenkin halunneet hyökätä jokaiseen naapurimaahansa. Ja mikäköhän "paljastus" on sekin että ruotsalaiset ottavat ilomielin Setä Samulin jormaa omaan svea-mamman lihapullaansa?

On tietysti länsimainen tapa että asiat ylipäätään kortistoidaan. Jossain mustassa Afrikassa tai vaikkapa Kiinassa kaivetaan ainoastaan iso kuoppa maahan ja kaikki ylimääräinen laitetaan sinne. Tietoa tapahtumista on jälkikäteen turha etsiä Windowsin My Documentsista. Länsimaiden sotajoukoilla on ystävällinen halu arkistoida osa kammottavista tekosistaan. Mitään todellisia valtiosalaisuuksia tuskin löytyy jatkossakaan vaan lähinnä kiusallisia pieniä yksityiskohtia jotka saattavat Setä Samulin ja tämän kuuliaiset pikku oravat varsin epäilyttävään valoon.

Wikileaksin suurin saavutus on se että edes pieni osa ihmisistä on herännyt tajuamaan miten ohuella pohjalla oma demokratiammekin on. Puolueettomuudellaan ja korkealla moraalillaan henkseleitään paukutellut Ruotsikin on ensimmäisenä ryhmittymässä väkivaltakoneiston puolelle kun liskoemo vähänkin lipoo pitkällä kielellään. Hetki sitten keskusteltiin siitä haluaisiko NATO "kriittisinä" pidetyt pohjoismaat jäseniksi vai ei. Ehkäpä tässä on nyt se mafiakokelaiden lopullinen pääsykoe eli jos "myyrä" saadaan katoamaan niin ovet ovat taas auki.

Scifi-sarjoissa avaruusoliot yleensä haluavat maapallon itselleen luonnonvarojen takia. Kuulustaako tutulta? Kolonialistit aloittivat siirtomaidensa kuiviin pumppaamisen jo kauan sitten. Nykyään köyhien maiden riisto tapahtuu länsimaiden yhteisen uskonnon eli globalisaation ja sillä rikastuvien suuryritysten avulla. Peruslähtökohta ei siis ole vanhoista ajoista muuttunut. Nykyiset PR-osastot ainoastaan hoitavat hommansa paremmin.

Oikeassa elämässä liskoja ei voi kuitenkaan kokonaan voittaa. Kun toisella osapuolella on käytössään rajattomasti rahaa, valtaa ja häikäilemättömyyttä niin lopputulos on ollut selvillä jo kauan etukäteen. V-sarjan jaksoissa liskojen ovelaan suunnitelmaan kuuluu saada ihmiset kilpailemaan pääsystä asumaan avaruusaluksille. Meillä taas nuoriso ja keski-ikäistynyt wannabe nuoriso ovat joka hetki kiinni valloittajien maailmassa viihteen ja median kautta. Liskojen paras taktiikka onkin saada valloitettavat haluamaan alitajuisesti kuulumista matelijakuntaan. Ja täytyy myöntää että matelu näyttäisi sujuvan päivä päivältä paremmin.

Vaikka Vierailijat ovatkin tulleet jäädäkseen niin heidän voittokulkuaan voi vielä vähän hidastaa. Usein kuulee väitettävän että olemme liittoutumassa lännen kanssa koska arvomaailmamme on yhteinen. Minä ainakaan en suostu jakamaan arvoja kenraalien ja sotarikollisten kanssa. Toisaalta Ruotsi näyttää meille juuri tällä hetkellä kuinka ilman NATOakin voi olla täysin suurvallan ohjattavana.

Olisi hienoa jos seuraavien vaalien alla Suomessa pystyttäisiin käymään jonkinlaista yleistä arvokeskustelua. Halutaanko me säilyttää tulevaisuudessakin hyvä sosiaaliturva vai olisko ehkä kannattavampaa laittaa nekin lantit kilpailukyvyn parantamiseen ja rakkaiden tulevien liittolaistemme sotaretkiin. Valitettavasti vaan nykymenoa kritisoivat uudet populistit eivät käytännössä ole tarjonneet yhtään mitään muuta kuin ennakkoluuloja yksittäisiä pieniä ihmisiä kohtaan. Oikeat isot asiakysymykset eivät tunnu kiinnostavan oikein ketään. On paljon helpompaa kerätä irtopisteitä kaikkein yksinkertaisimmalta väestönosalta kuin kohdistaa kiukku suoraan vallanpitäjiin.

Haluan vielä tähän lopuksi sanoa etten halua lietsoa vihaa yhdenkään maan tavallisia köyhiä ihmisiä kohtaan. Halveksuntani kohdistuu valtaeliittiin ja sen avulla hyötyviin. Koska mielestäni nyt on se viimeinen hetki avata silmät ja ymmärtää että myötäilemällä nykymenoa me olemme hyvin pian kaukaisen suurvallan etuja valvovan sotilasliiton jäseniä ja osa heidän sotakoneistoaan. Se asia ei millään ruusuisella vaalipuheella muutu toiseksi. Ei vaikka Vierailijoiden kaunis liskopäällikkö kerta toisensa jälkeen nousee kameroiden eteen julistamaan ystävällinen hymy huulillaan: "We come in peace. Always."