Postiamasalta

Näytetään bloggaukset kesäkuulta 2008.

Maailman paras kesä

Rakas ystäväni totesi äskettäin että blogini on moderni nettiversio vanhasta tutusta Juoppohullun Päiväkirjasta. Hän totesi myös lukijoiden varmaankin luulevan tekstini olevan pelkkää äärimmilleen vietyä provoilua kun tosiasiassa Masan ajatusmaailma ja elämä on varsin tarkalleen kirjoitetun tekstin mukaista. En haluaisi mitenkään pilata iloanne mutta kuvittelemaanne sarkasmia ei ole olemassa.

Masa on varmasti saavuttanut juoppohulluuden tilan pienimmällä määrällä alkoholia mitä kukaan ikinä. Samainen hyvä ystäväni suosittelee jatkuvasti viikkoannoksen kolminkertaistamista jotta blogieni taso vielä nousisi. Täytyy sanoa että ehdotus on hyvin houkutteleva. Tätinne tuntee aivan valtavaa mielenkiintoa keinoihin paeta todellisuutta. Jos päihteet olisivat halpoja ja vaarattomia niin Masa leijailisi Latokasken kattojen yläpuolella kaiket päivät. Teidän vastuullisten ihmisten tehtävänä on pitää huolta että ne eivät ole.

Suomen kesä on maailman paras. Keijo on valmis lyömään turpaan kaikkia jotka ovat asiasta eri mieltä. Kaikenlaiset ruikuttajat valittavat että kesäkuu olisi ollut kylmä. Omalla parvekkeella talon seinän kulman räystäskatoksen takana on ihan varmana lämmin. Niin lämmin että täytyy avata aika monta pulloa Olvia. Ja mitä sitten jos välillä sataa. Luonto tarvitsee vettä. Eihän sitä itsekään ilman oikein pärjää tai muuten koittaa nestehukka. Sandels sihahtaa kun Keijo avaa vielä yhden. Aika paljon on omasta asenteesta kiinni.

Keijo ei myöskään pidä lapsuuden kesien perään haikailevista ihmisistä. Kaikkea aikansa. Ei se aurinko silloinkaan aina paistanut. Olihan se kiva naapurin poikien kanssa rakentaa majaa metsään ja etsiä taskulampun valossa kummituksia mutta yhtä kivaa on nyt kohta avata Saku Original. Ihmisen psyyke ainoastaan tekee temppuja. Sitä vaan luulee että kaikki oli ennen paremmin. Ajattele vaikka 80-lukua. Eihän silloin ollut edes ananaksen makuisia siidereitä.

Vaikka varovainen pitää olla. Keijon isä lähti 1954 lavatansseista kotiin ja ajoi vahingossa suoraan kalliolta lampeen. Äiti vannotti ettei Keijo ikinä alkaisi juomaan vaan hankkisi kunnon ammatin ja perheen. Entinen vaimo Pirjo on vieläkin töissä Hartwallilla vaikka mukia on tullut kumottua aika ahkeraan. Keijo pyyhkii hikikarpaloita otsaltaan ja hyllyy jääkaapille ottamaan karpalosiiderin. Voittaa kummasti lonkeron Keijo ajattelee. Lonkeroa juodessa tulee jotenkin yksinäinen olo. Liian makea ei tee ihmiselle hyvää.

Keijo istahtaa parvekkeen korituolille. Alhaalla kerrostalon alapuolella oleva asfalttitie on hiljainen. Ihmiset ovat lähteneet kesälomille. Edes Pub Naurava Kauris ei ole kuin ainoastaan puolillaan vaikka Happy Hour on kahdeksalta niinkuin aina ennenkin. Pari viikkoa sitten Keijo tapasi pubissa vanhan opiskelukaverinsa. Martilla oli ollut käsi siteessä. Onhan sitä itsekin joskus juhannuksena vähän tullut kaatuiltua. Mutta veneelle hän ei enää lähde. Kimmon kohtalo oli tarpeeksi kamala. Keijon silmät kostuvat. Nyt on parasta hakea murheeseen yksi Laitilan Kukko.

Hetken Keijo ajattelee omaa lapsuuttaan. Halaava äiti, lämmin rantakallio, lettukestit serkkujen kanssa. Laitilan Kukko sihahtaa. Maallakin oli kanoja ja kukkoja. Mummo lämmmitti saunaa. Sitten mentiin yhdessä uimaan. Olo ei tuntunut yksinäiseltä. Keijo istuu alas parvekkeen lattialle ja asettelee pullonkorkkeja sydämen muotoon. Tämä sydän on omistettu mummille hän ajattelee. Ehkä huomenna hän voi tehdä toisen sydämen uusista korkeista ja omistaa sen naapurin Saaralle. Lavatanssit, Huttusen pojan uusi auto ja maitolaituri. Oli ne aikoja. Mutta katkera ei pidä olla. Elämä vie eteenpäin. Koskaan ei tiedä mitä uusi päivä tuo tullessaan. Eilenkin Jore tuli myöhään illalla soittelemaan ovikelloa kori Koffia kainalossaan.

Keijo on joskus lukenut Masan blogia. Kaikenlaisia turhanpäiväisiä valittelijoita. Ei se mennyt elämä itkemällä takaisin palaa. Tekemällä asioita se mieli paranee. Kytkin viihteelle, kunnon karaoket ja muutama tuoppi Lapin Kultaa niin ei kukaan kauaa muistele turhuuksia. Ja jos vielä muistuu mieleen niin pari shottia kyllä hoitaa loput. Ja jos vieläkin lapsuuden kesät palaa mieliin niin on jo aika jännittää jousi todella kireäksi. On jo Strongbown paikka.


Kaikki Fadnan ja yksi housujen takia

Oletko ikinä tullut ajatelleeksi mitä Sinä olisit valmis tekemään Fadnan hyväksi? Ystäväni Klaus on. Hän on todellakin tullut ajatelleeksi. Vanhasta tottumuksesta Klaus kytkee mikrofoninsa päälle ja tervehtii Masaa. "Hello Marcus. How are you? I've been thinking about Fadna. Ya absolut." Masa on iloinen kuullessaan Klausin äänen, mutta vähemmän innostunut keskustelemaan tänäänkin pelkästään Fadnasta. Masa vastaa hiljaa ja alistuneesti "Hello". Kohta ystäväni jatkaa: "You know Ich do everything pour Fadma. Absolument tout. Alles." Masa nyökyttelee ja sanoo "Je le sais, Klaus. I know that very well."

Jokaisella meistä on omat toiveensa. Klaus haluaa Fadnan Marokosta Saksaan mahdollisimman nopeasti. Masalle riittäisi uudet housut. Te muut voitte mennä ja täyttää maan kunhan ette ihan joka sekunti puhu siitä Fadnastanne. Sillä aikaa Masa on penkonut Sellon, Kampin, Forumin, Ison Omenan ja monen muun kauppakeskuksen vaateputiiikit sadannen kerran. Pienimmät löytyneet housut ovat kokoa 29. Masa kiristää vyötään, mutta housut tuntuvat putoavan siltikin jalasta. Samaan aikaan Klaus pukee haalareita päälleen ja valmistelee lähtöään vielä yhteen työvuoroon, koska Fadnan eteen pitää tehdä vähän enemmän. "Ya absolut". Masa nousee rappuset ylös lastenosastolle ja asettuu seisomaan jättiläiskokoisen pikkupojan alle. Vieressä on juuri oikean kokoisia housuja, mutta niissä on stretch-nauha ja tuttu naurava Nallen kuva pyllyn kohdalla. Lapsilla tuntuu venyvän kaikki. Fadnalla ei. Fadna tarvitsee lisää rahaa. "Bien sûr, Klaus, bien sûr". "Das problem is avec die documente." Masa katsoo kädet levällään yllä olevaa pikkupojan kuvaa Sokoksella ja meditoi. Kymmenen minuutin kuluttua kokeilen onneani: "I would do anything for new trousers, le pantalon, tu comprends? Ich need quelque chose to cover my legs". Toivon että Fadna jossain kuulee tämän ja lähettää minulle Marokosta housut jotka eivät tipu jalasta.

Masa palaa kotiin ja laittaa itsensä mesen online- tilaan. Myöhemmin illalla Klaus on tullut kotiin tehtaalta. "Hello Marcus. Tired now. Je veux parler avec Fadna. Need talk with Fadna. Tu comprends?" Masa ymmärtää. Alles klar. Pitäähän sitä nyt Fadnan kanssa taas päästä juttusille. Masa sanoo itselleen että kyse on ehkä vain kateudesta. Katkerana vanhanapiikana Masa ei jaksa innostua toisten ihmisten onnesta? Jos Masa olisi varustettu täysipainoisella tunne-elämällä niin Masakin olisi hankkimassa rahaa Fadnan siskolle sen sijaan että popittaa David Vendettaa tekemättä yhtään mitään järkevää. Mutta Masa ei haluaisi nähdä uhkean Mimoan tissejä eikä myöskään Tiznitissä odottelevan ison ja vihaisen Jabdillahin selkäkarvoja. Sen sijaan Masa haluaisi uudet housut. Onko se niin paljon vaadittu? Pitääkö niiden löytämiseksi nähdä yhtä paljon vaivaa kuin Klausin Fadnan viisumin eteen?

Seuraavana päivänä Masa suunnittelee matkaa uuteen kauppakeskukseen. Jossain on vielä sadas viidestoista Jack & Jones, jossa pirteä tyttö jauhaa purukumia ja nyökyttelee radiosta valuvan pakollisen Älä ala nyt taas marisemaan Morisetten tahtiin. Masa ei osaa ajatella kuin vain itseään, kuten eräs toinen ystäväni tilitti muutamaa päivää aiemmin. Kypsät ja järkevät ihmiset ajattelevat Fadnaa. Myöhemmin iltapäivällä käyn läpi housupinon kokoja suomalaisille rakkaan vanhahtavan kitararockin tahdissa. Pirtsakka tyttö tulee luokseni. "Sori joo meil ei nyt oo". Masa on avata suunsa ja sanoa "Ya absolut" mutta malttaa mielensä. "You know Miss Jones that Ich wanna do tout pour le pantalon. Absolument tout. Alles. Need pantalon pour die documente. Now. Ich liebe les garcons et do anything for new trousers." Luultavasti silloin Jackin tyttöystävä Jill Jones olisi katsonut minuun säälien ja kaivanut takahuoneesta ihan uudet nätit 28 tuumaiset housut, joita hän olisi säilyttänyt pahan päivän varalle vuodesta 1975 hankalia tapauksia varten. Ja nythän ne olisivat jopa retroa.

Masa menee varmaan vielä ensikin viikolla lastenosastolle pojan kuvan alle miettimään elämän suuria kysymyksiä. Miksi yli miljoonan ihmisen talousalueella ei tänäkään vuonna löydy 27-28 tuuman housuja? Mistä pissikset ostavat pienet pissaiset housunsa? Miten Klaus voisi tehdä vielä vähän enemmän Fadnan eteen? Miten Masa pystyisi ymmärtämään paremmin rehellisiä, työssäkäyviä aikuisia miehiä? Miten niiden kanssa keskustellaan? Miksi suomalaiset kuuntelevat masantavaa rock-musiikkia?

Masa syyttää vaatekauppoja anorektisten homojen syrjimisestä. Myös miesten vaatteiden osin masantava värivalikoima harmittaa. Kyllä naisten kelpaa. Kuten Fadnan, jolla on uskollinen mies joka tekisi ihan mitä vain hänen takiaan. "Ya absolut". Masa ei syytä Klausia siitä että tämä luulee hänellä ja Masalla olevan jotain muutakin yhteistä kuin keskinäinen sympatia. Klaus näkee Masassa miehen ja tuntee tarvetta puhua kuin "mies miehelle". Mistä hän voisi tietää että Masa on oikeasti pieni poika pukeutuneena miehen naamoihin ja housuihin? Masako? Vai Fadna? Vai housut? Ya absolut?


Hei mitä kuuluu?

Hei oliko sinulla kiva juhannus? Minulla oli. Minä murtauduin Masan salasanan. Minä olen Antimasa. Kuka sinä olet? Tulin tänne kertomaan että Masa ei ole kiva ihminen. Masa oli koko juhannuksen kotona. Minäkin olin koko juhannuksen kotona. Minusta oli kiva katsella sitä että Masalla ei ollut mukavaa. Joskus iltaisin kun tulee hämärä minusta on kiva nähdä Masa ikkunasta kun se on surussa. Joskus olen laittanut Masan postilaatikkoon paskaa.

Jos minulla olisi ollut juhannuskokko olisin polttanut siinä Masan kuvia. Olin jo ottanut kirjeitä Masan postilaatikosta. Minun isäni sanoi että en ole tarpeeksi vanha polttamaan kokkoa. Minun isäni ei ymmärrä sitä että Masan on hyvä kärsiä. Minulla on myös kani. Onko sinulla lemmikki eläimiä? Minun kanin nimi on Welma.

Minusta on kiva että Masaa ei ymmärrä kukaan eikä Masa ymmärrä ketään. Masalla on yhdeksän vuotiaan mieli yhdeksänkymmentä vuotiaan ruumiissa. Masalle on moni yrittänyt kertoa asioita mutta ei ole saanut ymmärrystä. Minäkin sanon Masalle jotain. Kerron kuinka vihaan Masaa. Joskus yöllä kun herään unesta olen ihan hikinen.

Minulla on koulusta kesäloma. Minun opettajani on Anna-Katariina Lundberg. Mikä sinun nimesi on? Minun oikea nimi on Antti Markus mutta minua kutsutaan Antimasaksi koska en pidä Masasta paljon. Minusta on
kiva että minulla on kavereita joiden kanssa voin leikkiä. Masa ei voi leikkiä kenenkään kanssa koska on aikuinen. Minusta se on hyvä asia.

Olen iloinen että minun isäni ei ole Masa. Olen myös iloinen että minulla ei ole kavereita jotka ovat niinkuin Masa. Minusta Masassa ei ole mitään hyvää. Minusta Masa voisi vaikka kuolla. Mitä sinä ajattelet Masasta? Oletko sinä ikinä nähnyt dinosaurusta? Tunnetko sinä ketään joka on kuollut?

Minusta Masa ei ole ihan järkevä. Oletko sinä nähnyt joskus Masan? Kukaan ei ymmärrä Masaa. Minua se naurattaa xD. Onko sinullakin mese xD? Viime viikolla lähetin Masalle meseviruksen xD Onko sinustakin kiva joskus kiusata Masaa? Minusta Masa on tosi tyhmä. Kun minusta tulee iso niin minusta tulee poliisi. Minä aion viedä Masan poliisi laitokselle. Poliisi laitoksella minä lyön Masaa xD niin että Masaan koskee oikein kovaa. Naurattaako sinuakin? Oletko ikinä nähnyt poliisia? Minun isäni on bussinkuljettaja. Minä en halua tulla bussinkuljettajaksi. Minä vihaan Masaa.

Oletko joskus huomannut että kukaan ei ymmärrä Masaa? Minä olen. Minusta Masan pitäisi tehdä aikuisten juttuja. Masa ei voi leikkiä minun kanssa koska minä olen lapsi ja Masa on aikuinen. Masan pitää puhua naiselle autosta. Minä en halua puhua naiselle autosta. Minusta se on hirveän tylsää.

Minusta on kivaa olla lapsi. Masasta ei ole kivaa olla aikuinen xD Minun mielestäni Masaa ei kukaan tarvitse ja minä sanon siihen lol. Masa ei sano siihen mitään. Minusta on kiva katsella kun Masa kärsii. Onko sinusta se kivaa myös? Millainen sinun juhannuksesi oli? Söitkö sinäkin makkaraa? Onko sinustakin Masa tyhmä?

Minä olen käynyt koulukuraattorilla. Minä olin kerran vähän vihainen. Löin yhtä tyttöä. Minä en pidä tytöistä. Minä en pidä myöskään Masasta. Pidätkö sinä Masasta? Minusta Masa voisi vaikka kuolla. Mitä sinä harrastat? Minä harrastan nyrkkeilyä ja kaneja. Miksi sinä olet niin hiljainen? Sinä voisit kertoa itsestäsi jotain.

Toivottavasti sinulla oli kiva juhannus. Sinä olet varmaan ihan kiva. Minäkin olen aika kiva. En ihan aina. Minä olisin paljon kivempi jos Masaa ei olisi. Kun ajattelen Masaa tulen vihaiseksi. Minä en tiedä mistä se johtuu. Masakaan ei tiedä mistä se johtuu. Tiedätkö sinä mistä se johtuu? Mikä sinun lempiruokasi on? Minun lempiruokani on vihannespiirakka. Vihaatko sinäkin Masaa?

Minun pitää kohta lähteä. Minä menen katsomaan mummoani. Minun mummoni on jo melkein yhtä vanha kuin Masa. Mummo kuolee kohta. Masakin kuolee kohta. Minulla oli hauska juhannus. Oliko sinulla hauska juhannus? Minä en nyt hirveästi jaksa puhua Masasta. Minä tulen joskus aika hermostuneeksi kun ajattelen Masaa. Tuletko sinäkin hermostuneeksi kun ajattelet Masaa?


Hanhiemo turinoi elämästä, osa 13

Masa haluaa omistaa tämänkertaisen bloginsa täysikäistyneelle ystävälleen Reiskalle ja samalla pyytää anteeksi sitä etten osallistu hänen syntymäpäivilleen. Siinä sivussa haluan kertoa kaikille nykyisille, tuleville ja entisille teineille ettei aikuistumisessa ole yhtään mitään pelättävää.

Tätinne on lähes koko elämänsä ajan kärsinyt kroonisesta juhlafobiasta. Masan tuntevat tietävät ettei tämä ole erityisen hiljainen eikä mitenkään välttele tutustumista uusiinkaan ihmisiin. Silti isossa joukossa vieraita ihmisiä on jotain mikä saa Masan menemään lukkoon. Masa ei osaa myöskään pitää hauskaa pitääkseen hauskaa. Tämän takia Masaa ei kannata kutsua iloisiin juhlatilaisuuksiin. Surullisissa tapahtumissa kuten hautajaisissa ja häissä Masan herkkä ja tunteikas puoli tulee paremmin esille.

Reiska, olisin halunnut osallistua syntymäpäiväsi juhlintaan mutta en uskalla. Pahoittelen asiaa. Pienenä hyvityksenä ja eräänlaisena syntymäpäivälahjana ajattelin kertoa sinulle monia tärkeitä elämänviisauksia, jotka kannattaa laittaa hyvään talteen. Sinua pitempään eläneenä ja Kaiken nähneenä voin jo etukäteen kertoa miten tulevat vuodet kannattaa kohdata. Ettei vaan tulisi niitä pettymyksiä. Myös muut itseään vielä etsivät ihmiset voivat tutustua Masan neuvoihin. Toivottavasti löydätte vastaukset Teitä askarruttaviin kysymyksiin kun Masa kertoo Teille elämästä.

Voitte heittää roskakoriin kaikki psykologian ja filosofian teoksenne. Niissä väitetään että asioilla on syy ja seuraus. Näin ei ole. Elämä on tässä ja nyt. Se loppuu kohta. Ajattelepa tähänastisen elämäsi pituutta. Tuntuu aika lyhyeltä ajalta vai mitä? Kun lisäät saman pituisen ajanjakson nykyisien vuosiesi määrään niin elämäsi onkin jo melkein ohi. Hups. Mihin se kaikki katosi? Oma vaarini odotti koko elämänsä eläkettään ja suunnitteli mitä kaikkea tekisi eläkepäivinään. Mitenkäs kävi? Mies sai sydärin muutama kuukausi eläkkeelle päästyään. Jos suunnittelet tekeväsi jotain oikein kivaa ensi vuonna niin voin lyödä vetoa että se ei tule onnistumaan. Työn tai opiskelun takia voi tulla este, saatat sairastua juuri ennen odottamaasi asiaa tai rahasi saattavat loppua. En halua pilata iloasi mutta kannattaisi ehkä ajatella vielä kerran. Joko teet haluamasi asian tänään tai et ollenkaan. Kaikenlaiset viikkoa pitemmät suunnitelmat ovat itsepetosta.

Aikuistumista ei kannata pelätä koska sitä ei yksinkertaisesti kannata tehdä. Jokaisen on pakko vanheta ja kuolla, mutta kenenkään ei ole pakko kasvaa aikuiseksi. Älkää missään vaiheessa uskoko typerään jorinaan siitä että ihmisen tulee kasvaa ottamaan vastuuta. Vastuu? Jokainen tunteva ihminen ymmärtää vastuunsa olla vahingoittamatta muita, mutta se taas ei mitenkään liity ikään tai kypsyyteen. Masa on kuullut puhuttavan vastuun ottamisesta silloin kun pitäisi keksiä tekosyy olla tekemättä jotain sellaista mitä haluaisi tehdä. Masakin on siis jossain vaiheessa elämäänsä ottanut vastuuta.

Masa ei myöskään ymmärrä jatkuvasti traumatisoituvien nykyihmisten käsitystä ihmissuhteiden monimutkaisuudesta. Ikään tai sukupuoleen katsomatta suomalainen media on täynnä kaikenikäisiä demiläisiä kyselemässä miten saa vaikkapa monivuotisen ihastuksensa suostumaan lähtemään kahville. Vastaus on hyvin yksinkertainen. Kysymällä sitä kahville. Yksinäisyys on aina traagista ja koskettavaa, mutta asioista ei kannata tehdä liian vaikeita. Elleivät ne sitten sattumalta ole erityisen vaikeita. Masa ei voi esimerkiksi noudattaa omaa neuvoaan. Mafioso- ystäväni tietää varmaan kyllä miksi.

Tämän vuosituhannen nutturapäät väittävät myös että seksi olisi hyvin monimutkainen ja tarkkaa suunnittelua vaativa harrastus. Masan mielestä seksissä yksi tai kaksi ihmistä kokee nautintoa ja lopuksi laukeaa. Ei kuulosta kovin monimutkaiselta ja vaikealta? Vastuulliset aikuiset (tiedättehän ne?) ovat perinteisesti yrittäneet aivopestä nuoret lykkäämään seksiharrastustensa aloittamista väittämällä että nuoren ihmisen hauras psyyke ei kestä useiden tuntien kiimaista seksiä ilman suvunjatkamistarkoitusta. Heidän oma kultturelli ja tasapainoinen mielensä taas kestäisi sen oikein hyvin, mutta aviopuolison löysä lihapala taas ei kestä.

Niinsanotut aikuiset usein kritisoivat nuoria siitä että nämä haluavat kaiken nyt ja heti ilman että ovat valmiita tekemään minkäänlaisia uhrauksia. Haluaisin lisätietoa siitä miksi asioita pitäisi odottaa? Ennenkuin on olemassa paperilla kirjallista dokumenttia siitä että olet vielä huomennakin olemassa, ei kannata haaskata aikaa minkäänlaisten suunnitelmien tekemiseen. Uskokaa Masaa.

Masa ei ole vastuullinen aikuinen. En halua kertoa nuorille että elämän parhaat vuodet olisivat silloin kun kymmenvuotisen opiskelujakson jälkeen saa osa-aikaisen työpaikan Museoviraston vahtimestarina. Mitäpä siitä jos ei ollut aikaa leikkimiseen, luovuuteen ja kokeiluun edes ala-asteella kun piti jahdata kymppejä
todistukseen. Palkinnoksi siitä kohta on työsuhdeauto ja mökki Hauholla. Tähän tietysti aikanaan auttoi myös PelastakaaNuoret- järjestön terveydenhoitajan suosittelema eroaminen partiosta, jossa ilmapiiri olisi saattanut johtaa ennenaikaiseen seksualisoitumiseen. Olohuoneessa jumppaa tuulipukuinen Jaana, joka olkoon osoituksena siitä että jälleen on kasvatettu tasapainoinen suomalainen perhe.


Barnens öl

Nils-Håkan on lähtenyt perheineen ensimmäistä kertaa elämässään ulkomaille. Odotellessaan matkalaukkuja ulos turistibussin ruumasta katse kiinnittyy tiellä kulkevaan pieneen hahmoon. Karannut lapsiko? Olennon mennessä läheltä ohi asia selviää. Arviolta yhdeksän vuotiaan ruumis ja yhdeksänkymmentä vuotiaan pää. Nils-Håkania naurattaa ja hämmästyttää samaan aikaan. Hän huudahtaa vieressä olevalle vaimolleen: "Herregud! Det är en man!" Prinsessaksi haluava tytär Emilia-Carolina alkaa kikattelemaan. Masaa vitsi ei enää naurata. Hän on nauranut tänään itselleen jo arviolta 69 kertaa.

Allergioiden, nuhien, yskien ja muiden vitsausten uuvuttama tätinne on siis lopettanut hiljaisuutensa ja palannut parin viikon Kreikan äkkilähdöltään. Kiitän teitä kaikkia että olette jaksaneet odotella. Blogin sisällöstä huolimatta Masa haluaa korostaa että Kreeta on poikkeuksellisen kaunis ja sympaattinen saari todella mukavine ihmisineen (Masan ehdottomia lempipaikkoja) kunhan muistaa viettää aikansa turistighettojen ulkopuolella.

Kuten tunnettua Kreeta on erityisesti pohjoismaalaisten lapsiperheiden suosiossa. Matkatoimistot pakkaavat käytännössä jokaisen asiakkaansa viiden kilometrin pituiselle kaistaleelle Hanian länsipuolelle. Niissä kun yksi perhe aloittaa lauseen tanskaksi, perässä tuleva täydentää sen saksaksi. Aika usein puheenaiheena on Masa. 50 metriä ennen Masaa perheen äiti huudahtaa "eine mye unge barn yksin" kunnes metrin ohi päästyään alkaa hokemaan "keine unge - eine vuxen".

Menneinä vuosina Masalla oli ratkaisu . Vetämällä leveälierisen hellehatun syvälle naamansa eteen ihmisten reaktiot muuttuivat välittömästi. Asuun kuului myös olennaisena osana shortsit, jotta Masan grissini-puikkoja muistuttavat karvattomaksi sheivatut ja öljytyt pienet jalat pääsivät parhaiten esille. Kun ottaa huomioon vielä Masan normaalin liikehdinnän (edestakaisin, U-käännöksiä, jatkuvia tienylityksiä) niin Gevalia- huuruisten mammojen äännähtely oli hauskaa kuunneltavaa. Jossain oli siis irti oleva Ensam Barn.

Olin jo tänä vuonna valmistautunut hylkäämään vanhan taktiikkani. Talvisodasta kun alkaa olla jo aikaa muutama vuosi ja suupielen juonteet alkavat muistuttaa yhä enemmän Grand Canyonia. Pari ekaa päivää menivätkin ohikulkijoiden mukahassutteluja kuunnellessa. Ehkä neljännen sadannen "das ist eine mycket comisch vuxen mies" kommentin jälkeen painuin kuitenkin nöyränä hattukauppaan ja ostin Quicksilver- kopion. Sitä saa mitä tilaa ajattelin. Kosto olisi suloinen jos se vaan vielä onnistuisi. Den Unge barn aer den som viimeksi nauraa.

Ihmeellistä kyllä taktiikka toimi vieläkin. Kirkkaassa keskipäivän valossa kasvojen kulumat eivät hatun alta tulleet liikaa esille. Matalalta paistavassa ilta-auringossa suojaukseni petti. Jokaiselle palkintoa "The best man-boy impersonation of the year" sarjassa tavoittelevalle vinkiksi - silloin kannattaa katse ja leuka laskea alemmas. Jokainen valmennusta kaipaava voi ottaa yhteyttä Masaan.

Skandinaavien (varsinkin ruotsalaisten) yksi suurimmista peloista on se että vainoharhaisen tiukat alkoholilait olisivatkin aivan liian kevyitä. Masa on tästä elävä todiste. Skandien palatessa puolen yön aikaan baarista jossain penkillä istui pieni rääpäle olutpullo tai siideritölkki kädessään heilutellen karvattomia jalkojaan nopeaan 3/4-tahtiin. Helmikaulanauhaisen tädin kävellessä ohi jostain kuuluu pieni röyhtäisy. Täti parkaisee "Håkan, ser du das? Sehän on eine mycket kamala catastrof. En lille kille som hörppii olutta. Hur kan hans pappa och mamma jättää hänet vartioimatta?" Nyt tiedätte miksi meillä pohjolassa alkoholilainsäädäntö kiristynee entisestään tulevina vuosina. Masan vika. Olen pahoillani. I Grekland saeljer man cider og öl kenelle tahansa.

Helposti traumatisoituvilla skandinaaveilla on myös vielä yksi syy pelätä alaikäisten olutkarnevaaleja. Saadessaan alkoholia vereen itsekin nämä samaiset Gunillat ja Marja-Kaarinat ovat valmiita avaamaan sanaisen arkkunsa sijasta siveysvyönsä lukot. Juotettuaan vaimollaan muutaman cocktailin Carl-Johan saa uittaa väsynyttä katkarapuaan tämän vuoden ensimmäisen kerran. Niinhän se menee. Lapsi ja siideri tarkoittaa sitä että kohta hormonit pääsevät valloilleen. Varsinkin jos tarjolla olisi eine homobar tai jopa eine sehr tuhma homoranta niin lapsi + olut yhdistelmä todella kääntää päät. Eräs britti pohti jo vuosia sitten tilannetta: "I wonder do his parents know he visits gay bars?"

Hanian nudisti/pervoiluranta on valitettavasti pahasti nuokahtanut. Eräs täti ja setä käveli sen läpi vieras lapsi perässään. Keskellä rantaa otti aurinkoa eine alaston homomies. Tämä Vuxen Karl heitti ihmisten lähestyessä kohteliaasti kikkelinsä peitoksi postimerkin kokoisen nenäliinan. Kauhistunut täti jäi tuijottelemaan kun lapsi tutki kiinnostuneena nenäliinan mittasuhteita. Vielä sadan metrin päästä täti halusi varmistaa että unge barn todella jatkaisi matkaa eikä jäisi notkumaan paikalle. Muutamaa minuuttia myöhemmin sama pieni poika näki kaupungin päärannalla miehen joka puskasta tarkkailli pieniä tyttöjä hämmentäen samalla jättiläismäistä stifadoaan. Mies viittoili myös jalkojaan heiluttelevan hattupojan lähemmäksi ja tämän tullessa katselemaan jostain löytyi nopeasti paljon tsatsikia. Mietin kertoisinko tämän Camilla- tädille kun palaisin hotellille. En kuitenkaan halunnut tehdä häntä kateelliseksi. Aikuisilla on varmaan vaikeaa kun kukaan ei ole koskaan heistä kiinnostunut.

Samaan aikaan kreikkalaiset kokivat euroviisuhuumaa salaisen yhdistelmänsä kanssa. Secret combination. Masan salainen yhdistelmä tuntuu yhä vieläkin absurdilta. Oikeanlaisella vaatetuksella, oikeana päivänä ja oikeassa valaistuksessa Masa nuortuu nopeat 3/4 vuosisataa. Ympärille ilmestyy leikkiviä lapsia. On kuin kuluneet ankeat 150 vuotta olisivat olleet vain pahaa unta ja että Masa olisi oikeasti vielä pieni poika. Enää ei tarvitsisi kuunnella naapurin unettavia jorinoita Milka-vaimon hiivasienitulehduksesta ja uusista verotaulukoista. Tuntuu uskomattomalta tuntea olevansa liian nuori kaikkeen. Kun sitten lopulta otan hatun pois ja palaan Suomeen, yhtäkkiä olenkin jo liian vanha kaikkeen. Tuntuu kuin olisi jäänyt katsomatta vähintään parisen sataa salkkareiden jaksoa. Liian monta kanasalaattia on jo syöty.