Postiamasalta

Taas on yksi vuosi saatu päätökseen. Perinteiseen tapaan Masa on tutkinut tarot-korttejaan ja posliinipallojaan laatien ennusteen vuodelle 2009. Tunnetusti poikkeuksellisen optimistisena ihmisenä Masa haluaa näin katsoa tulevaan. Monen teistä kohdalla näyttääkin aika lupaavalta.

Vuosi alkaa kireässä pakkassäässä. Kylmän jakson jälkeen sää lauhtuu nopeasti ja tästäkin talvesta näyttäisi tulevan aika vaihteleva. Helsingin seudulla lunta ei aivan valtavia määriä näyttäisi olevan luvassa. Pulkkamäkeen kuitenkin päästään lopulta. Varmuudella voin kertoa että ensi kesästä tulee parempi kuin edellinen. Hellejaksoja on tulossa, mutta paikoitellen on myös epävakaisempaa.

Lähi-Idän tilanne pysyy uutisotsikoissa koko alkuvuoden ajan enkä mitenkään pysty näkemään isompaa käännettä parempaan edes vuoden loppua kohti. Israelin armeija jatkaa mielivaltaisia iskujaan Gazan alueella. Irakin ja Afganistanin alueilla on myöskin epävakaata. Loppuvuodesta näyttäisi uhkaavasti siltä että syntyisi uusi iso aseellinen selkkaus jossain päin maailmaa.

Suomessa huomio kohdentuu kuitenkin enemmän omiin asioihin. Maan johto on huolissaan taloudellisten näkymien heikkenemisestä. Silti yleisesti uskotaan että Suomi selviää syventyvästä lamasta paremmin kuin useimmat muut maat. Suhdanteet jatkavatkin selvää laskuaan mutta mitään todella dramaattista ei tapahdu. Osakkeiden hintakehitys näyttää huolestuttavalta ja asunnot halpenevat paikoitellen hieman.

Suomalaiset saavat silti myös iloisia hetkiä. Erityisen hyvältä näyttäisi formuloissa kun suomalainen kuljettaja taistelee mestaruudesta ihan viime hetkille asti. Kansakunnan innostus on valtavaa. Lätkän MM-kisoissa Kanada, Venäjä ja Suomi näyttäisivät saavan jalkeille varsin vahvat joukkueet.

Muualla maailmassa jalkapallo säilyy otsikoissa. Manchester Cityn ostaneet arabit tuhlaavat pelaajahankintoihin uskomattomia summia. FC Barcelonan vuosi näyttäisi hyvin menestyksekkäältä. Real Madrid vaihtaa vuoden aikana jälleen valmentajaa. Suomen maajoukkue menettää valitettavasti mahdollisuutensa seuraaviinkin arvokisoihin.

Kulttuurin puolella myös tapahtuu. Kotimainen musiikki jatkaa voittokulkuaan Suomessa. Albumien myyntilistalla suurin osa top ten albumeista on kotimaisia. Ostajat tuntuvat tänä vuonna suosivan vanhoja tuttuja suomirockin klassikkoartisteja. Monta tuttua nimeä suorittaa comebackin tänä vuonna. Ulkomaisista nimistä keväällä aikuisväestöä kiinnostaa esim. Bruce Springsteenin uusi albumi. Nuorison innostus metalliin ei vähene. Vuoden 2008 idolstähdet näyttävät sammuvan nopeasti lyhyen alkuinnostuksen jälkeen.

Muualla maailmassa RnB jatkaa voittokulkuaan. Popin puolella Rihannan nimi tulisi korteista selvästi esille. Uusi albumi myy miljoonia ympäri maailmaa. Shakiran uusi levy tuo uutta nostetta artistin uralle. Robbie Williams saa myös aikaan uutta matskua mutta aivan entisaikojen suosioon ei ole paluuta. Suomessa nämä artistit yhä edelleenkin jäävät raskaamman osaston varjoon.

Elokuvien puolella suuret elokuvat ovat yhä suuria. Aika moni ihminen tulee näkemään Star Trekin. Myös Terminatorin jatko-osa täyttää salit Suomessa ja muualla. Television puolella Salattujen Elämien suosio ei ota laskeakseen. Loppuvuodesta Idols kerää yli miljoona katsojaa.

Helsingin klubeissakin tapahtuu. Danny Saucedo ja BWO esiintyvät DTM:ssä monen muun ruotsalaisen homopopparin kanssa. Herkussa ensi vuonna erityistä suosiota nauttivat euroviisuillat. Manskussa 2009 karaoke on erityisen suosittua. Pääkaupunkiseudulla avataan myös monia uusia kahviloita. Suurimpaan suosioon pääsevät ensi vuonna Robert's ja Wayne's.

Teinit ostavat vuonna 2009 erityisen paljon energiajuomia. Keski-ikäiset ja sitä vanhemmat ovat ensi vuonna kiinnostuneita sauvakävelystä. Vesijuoksu on myös tässä ikäluokassa todella suosittua. Alexander Stubb nousee ensi vuonna yhä suositummaksi poliitikoksi maassamme. Paavin homovastaiset mielipiteet herättävät ensi vuonna närkästystä. Masa vaeltelee samoja katuja päämäärättömästi ja täyttelee useamman kilon erilaisia papereita. Mikko saa pillua Jaanalta.

Ennusteessani on tyytyväisyystakuu toisin kuin monella muulla halvalla puoskarilla. Jos 99% ennustetusta ei tapahtuisikaan niin Masa lupaa lahjoittaa teille haluamansa palkinnon tai uuden ennusteen veloituksetta. Tätinne pyhittää vuodenvaihteen tulevan ja menneen meditoimiseen mutta toivottaa kaikille juhlahenkisille onnea ja menestystä vuodelle 2009!

Viime päivien tv-elokuvissa yksinäisyys on ollut kova sana. Nyt vielä hetken aikaa ollaan surumielisiä kunnes jouluaattona ruutu täyttyy koko perheen komedioista, joissa keskiluokkaiset amerikkalaisperheet kutsuvat kodittomat jouluaterialle paikatakseen huonoa omaatuntoaan.

Ystäväni muistuttivat minua moneen kertaan sekä Brokeback Mountainista että Kieslowskin Punaisen uusinnasta. On kai ihan ymmärrettävää että shakin harrastajat haluavat nähdä shakkifilmejä ja ruusuja tarhaavat tykkäävät katsella puutarhaohjelmia. Masan kaverit ymmärsivät ihan oikein että Masa voisi olla kiinnostunut omista harrastejutuistaan. Ankea kärsiminen kun on loppujen lopuksi aika halpa harrastus.

Brokeback Mountainin yksinäisyys oli hieman suoraviivaisempaa ja brutaalimpaa. Mieleeni jäi erityisesti kohta, jossa toinen päähenkilöistä karjuu toiselle ettei yksi tai kaksi panoa vuodessa voi riittää. Kaivoin heti kalenterin esille ja aloin laskemaan omiani. Tuolla argumentilla voisin olla lopulta aika hemmetin vihainen mies.

Eurooppalaisissa elokuvissa yksinäisyys tuntuu hieman lohdullisemmalta täyteläisen punaviinin ja hyvien juustojen kanssa. Tarvitaan vaan joku mieluiten tuntematon ihminen, jonka nuoruuteen ja kauneuteen voi peilata hyvin omaa mädäntyvää rappiotaan. Muutaman tunnin rauhallisen debatoinnin jälkeen tajutaan elämästä jotain suurta. Nuori ja kaunis lähtee tapaamaan rakastettuaan. Vanha ja vittuuntunut pakkaa kamansa ja katoaa yleensä Italiaan jahtaamaan viimeistä teinipoikaansa ja kuolemaan.

On kai vähän makuasia kummalla tavalla haluaa kärsiä. Suomalaisessa kulttuurissa on jotain mikä saa Bareback Mountainin tuntumaan hyvinkin kotoisalta vaihtoehdolta. Erittäin vihaisia perspanoja keskellä metsää. Machojuntteja joiden sosiaaliset taidot ovat ameeban tasolla. Epäilemättä Brokeback Mountain voisi olla Murtajaisen vuori jossain Pohjois-Karjalassa. Taas yksi syy pysyä Kehä Kolmosen sisäpuolella.

Olkaa silti fiksumpia kuin Masa ja valitkaa joku toinen harrastus. Ymmärrän että kaikilla ei ole varaa ryhtyä fruittariksi tai harrastaa golfia. Emotionaalisen tyhjiön kursseja ei järjestetä, mutta oppiminen on pelottavan helppoa. Siis te kaikki joilla on mahdollisuus rakastaa jotain elävää olentoa, älkää hukatko sitä mahdollisuutta. Varsinkaan näin joulun alla.

Erityisterveiset lähetän tällä kertaa nimimerkki Rokkihomolle, kiitän joulukortista ja lupaan etsiä tuon biisin vielä jostain (youtube ja p2p eivät auttaneet). Sinulle voisin lähettää päässäni viime aikoina soineen Polarkreis18:n kappaleen "Allein allein" joka sopii myös tämänkertaisen blogin aihepiiriin. Hyvää Joulua kaikille lukijoille!

Katsoessani pari päivää sitten Subilta Van Helsingiä, jäin miettimään miksi niin monet tuntemani ihmiset vuosien varrella ovat samaistuneet vampyyritarinoihin. Kaksoiselämää, pureskelua öisin, tunteita jotka eivät ole kuitenkaan oikeita tunteita. Dracula taisi olla ensimmäinen kunnollinen homoikoni ennenkuin Kylie Minogue oli edes syntynyt.

Perinteinen homous on nykyään arkipäiväistä ja tylsää, sillä ei enää edes myydä elokuvia tai musiikkia. Hyvä niin. Samaistuminen Draculaan tai ihmissuteen ei tunnu tavallisessa suomalaisessa arjessa enää yhtä luontevalta. Nahkainen Keijo voi pureskella pinkkiröyhelöistä Jaria vaikka Alepan kassalla herättämättä sen suurempaa huomiota.

Yleisellä hyväksymisellä on kuitenkin ollut hintansa. Politiikka on aina vaihtokauppaa. Kun pyytää enemmistöltä oikeuksia niin joutuu myös antamaan pois jotain. Niinkuin typerä suomihitti aikoinaan kuului: "Jos haluu saada on pakko antaa." Silloin muutama ihmissusi tai vampyyri on aina uhrattavissa. Jotta enemmistön arvoja mukaileva Jaana voi perustaa perheen Niinan kanssa, joutuu pitkän rottamaisen hännän omistava Kaisa viettämään lopun elämäänsä tyhjässä kaivossa. Yksin ja pimeässä.

Masa on yksi niistä joilla on kroonisia ongelmia saada oma kuvansa näkyviin peilistä. Kiusallinen pieni vaiva josta ei kannata kertoa muille, ei yhtään enempää valtavirran mukana kelluville normihinttareille. Enkä hirveän paljon enempää julkisuutta halua omalle arkulleni jonka joka aamu vedän ennen auringon nousua esille. Mutta eikö olekin kummallista? Noin päällisin puolin vaikutan ystävälliseltä, kiltiltä ja hyväntahtoiselta. Etpä ehkä uskoisi että minut kannattaisi aika monen ihmisen mielestä noin vain tuhota ilman sen suurempia kyselyitä. Minähän rakastan jopa valkosipulia.

Koska olen kotoisin Transsylvaniasta, en voi myöskään kovin helpolla tajuta suomalaisten viehtymystä angloamerikkalaisiin ajatusmalleihin. Maailmankaikkeuden yksi mustimmista aukoista, jota myös usein kutsutaan Lontooksi, nielaisee muutaman viikon kuluttua jo toisen läheisen ystäväni. Masalla ja Englannilla on perinteisesti ollut varsin viileät ja molemmin puolin epäluuloiset suhteet. Omasta näkökulmastani Englannin erottaa muista totalitaristisista banaanivaltioista (Burundi, Tsad, Pohjois-Korea jne.) kyky tuottaa fantastista kulttuuria. Joka tosin ei ole maan valtaväestön vainoharhaisuuden tuotetta vaan toisinajattelijoiden ikiomaa luovaa kulttuuria (esim. Monty Python). Käydessäni viimeksi Lontoossa ja nähtyäni loisteliaan Billy Elliot- musikaalin tunsin jopa hetkellisen piston omassatunnossani. Voinko inhota Englantia yhteiskuntana ja sen edustamia arvoja samalla kun näen edessäni noin upean taideteoksen?

Tiedän häviäväni oman taisteluni. Ystäväni katoaa lopullisesti Lontooseen. Suomenkin valtaväestön maailmankuva alkaa muistuttaa päivä päivältä enemmän Hollywood-elokuvan käsikirjoitusta. Jotkut ystävistäni uskovat vielä pystyvänsä vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin omalla toiminnallaan. Itse huomaan uhraavani entistä enemmän aikaa oman arkkuni kiillottamiseen. Jokainen tavallaan.

Masa törmäsi äskettäin pelottavaan uutiseen. HS uutisoi Pentagonista saamiensa tietojen perusteella yhteiskunnan vihollisten käyttävän uudenlaisia netin yhteydenpito-ohjelmia pahojen tekojensa suunnitteluun. Terroristien ja luonnonsuojelijoiden lisäksi nettiä räpläävät USA:n hallituksen saamien tietojen mukaan myös ihmiskunnan todellinen mätäpesäke - kasvissyöjät.

Me kaikki tietysti toivomme ja rukoilemme että Obamalla on tarpeeksi resursseja tämän vaarallisen lahkon eliminoimiseen. Eihän siitä vaan tulisi yhtään mitään jos pikaruokaketjut kaatuilisivat yksi toisensa jälkeen kun ei hampurilainen enää maistuisi. Siitä taas seuraisi pörssikurssien entistä jyrkempi lasku ja lopulta maailmantalouden lama.

Tuo kaikki pistää miettimään onko nykyään loppujen lopuksi mitään väliä enää kuka vastustaa mitäkin asiaa ja mistä syystä. Tärkeintä on nopeatempoisessa ja kriiseille taipuvaisessa maailmassa vaan pitää yllä jonkinlaista tasapainoa ja normaalia päiväjärjestystä. Kaikenlaista outoa ja epäilyttävää on aina tekeillä, mutta kaikkea ei voi kertoa julkisuuteen. Silloin on parempi ostaa kasvissyöjäkin hiljaiseksi.

Terroristia vaarallisempi ihminen on jokainen joka asettaa kyseenalaiseksi jatkuvan luonnonvarojen tuhlaamisen. Läntinen maailma rakentuu jatkuvan talouskasvun varaan ja sitä ei saavuteta jos tavaraa ei osteta yhä kiihtyvään tahtiin. Näin ympäristön huomioiva ihminen on auttamatta naiivi viherhihhuli jonka käsi on juuri sinun lompakollasi. Maapallo räjähtää joka tapauksessa, joten sitä odotellessa sinun velvollisuutesi on mättää naamaan pihviä ja käydä shoppailemassa jotta nykyinen elintaso voidaan säilyttää vielä parisenkymmentä vuotta.

Eräs ystäväni käytti hauskaa termiä viherpiipertäjä. Samalla kun järkevä ja vastuullinen ihminen keskittyy nyhtämään rahaa sieltä mistä sitä eniten saa, viherhörhelö huolehtii kaikesta hyödyttömästä ja järjettömästä kuten eläinten oikeuksista tai ilman laadusta. Kuka sitä puhdasta ruokaa ehtii syödä kun kaikki aika menee miettiessä mihin kannattaa sijoittaa rahansa kun osakekurssit putoavat koko ajan...

Yritänkin taas kerran vedota Rahakkaisiin Päättäjiin. Masakin tietää asioita joita moni ei halua päästää julkisuuteen. Ja koska Masan blogia lukee vähäisestä kommenttien määrästä huolimatta yllättävänkin moni ihminen, vaikutukseni yleisen mielipiteen kehittymiseen ei ole ihan merkityksetön. Joten muutama ruskea kirjekuori huomaamattomasti ojennettuna voisi auttaa juuri Teidän tarvettanne pitää kiusalliset asiat pysyvästi maton alla. Jos Masa pysyy hyväntuulisena ja kaikin puolin tyydytettynä, myöskään Masan blogit eivät silloin käsittele Teidän Järjestelmällenne kiusallisia asioita. Kehotan harkitsemaan.