Tänään tuli täytettyä kalenteria urakalla - työkalenteria. Nyt onkin työpäivät, muutamaa satunnaista lukuun ottamatta, korvamerkitty erilaisille aktiviteeteille. Suurin osa tutkintojen vastaanottamisia, mutta yhtä lailla sekaan sopii kehittämisprojekteja.
Heinäkuulle sopii muutama työpäivä ennen lomaa - sitten vuorossa onkin viiden viikon hengähdystauko. Näillä eväillä mennään.
Kevät on vaatinut veronsa - toistuvat poskiontelotulehdukset veivät voimat aikalailla olemattomiin - lääkkeet tuntuivat varsin tehottomilta. Mutta voiton puolella kuitenkin ollaan. Ihan pikkuisen hirvittää tuleva siitepölykausi - viime vuonnahan se aiheutti varsin tukkoisen olon muutamaksi viikoksi. (Tilanteeseen on varauduttu allergialääkityksellä).
Opeopintojen vaatima oma aika tuntuu olevan kortilla - tai sitten taustalla vain on yleinen väsymys. Talviloma meni kasvatustieteiden parissa (ainakin osittain, osan lomasta podin tautia vuoteen omana). Parhaillaan yritän kuroa kiinni viiveitä tehtävien palautuksissa - eniten harmittaa, se, ettei ole aikaa kiertää kirjaston kautta kotiin ja hakea puuttuvia kirjoja luettavaksi.
Edellä mainituista syistä kumppanin huomioiminen on jäänyt valitettavan huonolle tolalle. Toivottavasti hänellä riittää ymmärrystä ja jaksamista siitä huolimatta. Lupaan parantaa tapani heti kun kasvatustieteen osio on ohi - pedagoginen pelikenttä onkin hieman helpompi kokonaisuus.
Työtehtävät ovat määrällisesti ja laadullisesti pysyneet samalla tasolla, kuin mitä ne ovat olleet. Tasaisesti opetusta, tutkintotilaisuuksia ja tutkintojen ohjauksia. Aikaresurssit ovat tosin äärimmillään. Työmotivaatiota tosin jäytää pitkittynyt työsopimuksen muuttaminen - eiköhän tässä ala kohta olla jo riittävästi kulunut aikaa "puhtaaksikirjoittamiselle". Viimeisten tietojen mukaan (tiimipäällikön suulla) yksikön päällikkö on soittanut toimialajohtajalle, sekä henkilöstöosastolle. Soiton seurauksena toimialajohtaja on ottanut luurin käteensä myös ja soitellut tj:lle. Ehkäpä noilla soitoilla saadaan jotain aikaiseksi. Toki nykyistä sopimusta on jäljellä vuosi ja kaksi kuukautta - mutta luvattu, mikä luvattu ja enemminhän minä niitä henkilökohtaisia ja työkokemusvuosien tuomia lisiä tällä hetkellä arvostan, kuin toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta. Sovitut lisät kuitenkin tuovat roiman korotuksen - sopimuksen määräaikaisuuden päättyminen puolestaan riskin YT-neuvottelujen kohdatessa työnantajaa...
Eli siis normaalissa "pienessä paineessa" ollaan, kesää odotellen ja sitä kaivattua kesälomaakin vähitellen miettien. Hanin voisi viedä vaikkapa maailman ihmeisiin tutustumaan valmistujaislahjana.
Minuuttiaikatauluinen työelämäni sain hetkeksi kaipaamansa tauon - talviloman ilman sen kummempia suunnitelmia tai aikataulutuksia.
Nyt kun saisi vielä pääkopan tyhjennettyä turhista murheista...
Kumppanin sisar pyysi meitä seurueeseensa VIP-vierailulle Korkeasaareen. Mukavahan siellä oli vierailla - tällä kertaa (viileästä ilmasta johtuen) myös kissaeläimet olivat aktiivisia, eivätkä flegmaattisia karvakasoja, kuten usein kesäaikaan saattaa nähdä.
VIP-palveluun sisältyi pienehkön seurueemme saama opastus ja lounas. Varsin mukava retki kokonaisuudessaan. Kuviakin tuli olettua reilut 130 kappaletta - tässä ehkä yksi mieleenpainuvimmista.
* Kauaskantoiset päätökset vievät pitkälle* - sanojalla on tainnut lipsahtaa ajatus oluen nauttimiseen ;)
* Kuljetusliike vie kaiken" - erään varastopäällikön toteamus - taitaa siis viedä liikevoitonkin ;)
*Huumori on reikä, joka päästää ylimääräiset höyryt
ulos liian tiukasta piposta." Positiivareitten Ajatusten aamiaisesta tänä aamuna luettu. Paikkansa pitävä väittämä. Kannattaa kokeilla.
[poistettu]
#turhauneisuuden purkaus
Iloisempaa vuotta 2013 itse kullekin...
Luminen joulu valtasi ainakin eteläisen Suomen. Rentoutuminen on tehnyt hyvää, ainakin kun sen saa tehdä hyvässä seurassa, hyvän ruuan ja juoman kanssa - kohtuudella.
