Välihuomautus

Kun puhuu muiden ihmisten kanssa iloiseen sävyyn ja myönteisin ajatuksin ja säteilee itsessään iloa, niin saattaa saada reaktioksi toteamuksen, että ei ole aivan kiinni todellisuudessa - tarkoittaen siis p a h a s s a todellisuudessa.

Mitä tämä nyt sitten on?

Eihän iloisuus (jos kyse on siitä) todista siitä mitään, onko todellisuudessa kiinni vai ei. Jos minä tiedän tai totean maailman olevan perimmältään paha, niin mitä sitten? Eihän toteamus sinänsä muuta mitään. Eikö tarkoitus ole tehdä asialle jotain??? On s u o r a a toimintaa ilostuttaa lähimmäisiin ilolla puheissaan ja olemuksessaan niin hyvin kuin kykenee. (Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, että ei voisi joskus olla surullinen. Suru ei suinkaan ole paha asia. Ei myöskään vihan käsitteleminen, ellei se johda vihaan tukahtumiseen tai väkivaltaan.)

Voin vakuuttaa, että maailman kasvot ovat muuttuneet ilon myötä.