Omnium fidelium

WO EILST DU HIN?

Tunteista viha vielä menisi, mutta tuska on aivan vihoviimeistä.

Tanssiminen on ihanaa! En tosin pääse juurikaan tanssimaan kahdestaan - pääsisin toki, mutta minä haluan tanssia vain valittujen kanssa.
On aivan ihanaa päästää valloilleen koko kehonsa ja lähteä rytmin vietäväksi. Silti: tanssin kruunaa minusta ehdottomasti hidas muodollinen tanssi. Olen käynyt balettikoulua nuorena kotikaupungissani ja sitä itsekurin, äärimmäisen ponnistamisen, osaamisen ja kuitenkin kauneuden yhdistelmää ei voita mikään!

Vastaan Rh:n haasteeseen ja listaan viisi syksyn kappalettani:

Ludwig van Beethoven: Fidelio, Marzellinen aaria "O wär ich schon mit Dir vereint" (Lucia Popp).
Ludwig van Beethoven: Fidelio, Leonoren aaria "Abscheulicher, wo eilst Du hin?" (Elisabeth Söderström/Gwyneth Jones/Waltraud Meier).
Ludwig van Beethoven: Fidelio, finaali "Heil sei dem Tag" (Seiji Ozawa).
Ludwig van Beethoven: IX sinfonia (Kurt Masur).
Ludwig van Beethoven: Kuorofantasia (solisti: Alfred Brendel. James Levine)

Esittäjät eivät tässä listassa välttämättä ole suosikkejani, mutta heitä olen kuunnellut viime aikoina. Kyseessä ei myöskään ole mitenkään suosikkiteokseni.

Haaste menee eteenpäin Roope2:lle, sleepygaylle, mopsi22:lle, kauneuspilkulle ja kesäpojalle.

Säännöt: Listaa viisi laulua, joista pidät tällä hetkellä.
Ihan sama, mitä genreä ne ovat, millaiset sanat niissä on
tai ovatko ne edes hyviä, mutta niiden täytyy olla lauluja,
joista todella nautit tällä hetkellä.
Tämän syksyn parhaat biisit, jotka saavat olla joko täysin tuoreita
tai mahdollisesti vanhempia tapauksia.
Postaa siis lista näistä viidestä tämän hetken lempparilaulusta blogiisi
ja haasta sitten viisi muuta bloggaajaa samaan!

Ihanaa, kun on joku, josta voi pitää! Ihanaa, kun on joitakin, joista pitää.
Surullista, kun on joitakin, joista ei pidä.
Surullista, kun ei pidä kaikista.

Yllätyksiä!

Tapasin eilen kadulla yhden entisen kollegani. Kun kerroin olevani matkalla katsomaan näyttelyä, jossa olisi muinaisegyptiläisiä esineitä, hän innostui tulemaan mukaan. Niinpä sain autokyydin museolle (ja sieltä pois).
Museolla oli useampikin muinaisegyptiläinen esine esillä. Suurin niistä oli muumiomaski. Se oli ajoitettu 25. tai 26. dynastian aikaan. En olisi aivan varma ajoituksesta. Joka tapauksessa maski ei ole 25. dynastian ajalta - voisin sanoa lähes varmuudella. Hämmästykseni muumiomaskin suhteen johtui lähinnä siitä, että väitöskirjani käsittelee juuri 25. dynastiaa.

Kun museolta ajelimme kohti kirjastoa, jonne olin menossa, niin eikö sydämeni hypähtänyt rajusti yhteensattuman ilosta: noustessani autosta saapui juuri myös maailman-suloisin-armain-hullaannuttavin-sydänkäpyseni kirjastoon ja sainpa häneltä vielä lahjankin!
Kirjastossa katselimme hieman vanhan puolen uutta ilmettä. Kyllähän se on raikkaan oloinen, valoisa, tilavamman tuntuinen kuin ennen. Yhdyskäytävää pitkin siirryimme lopulta uudelle puolelle.

Eivätkä päivän yllätykset päättyneet näihin.

Rakas, kaikki, elämä - Sinä! Hymyilit ja onni oli täydellistä. Istuit ja kerroit tarinoitasi - ja koko maailma oli paikallaan. Sinä minussa - rauhasi, varmuutesi... suloinen taivaan armo, Luojan siunattu lahja!

Istun kotona ja näen kasvosi edessäni. Rientäisin suutelemaan niitä, suutelemaan tuhansia kertoja - kuinka levollinen olen - ja kuinka palaa minussa!

Vain sitä siunausta pyydän Sinulle, mitä toivot ollaksesi onnellinen!

Minulla on ollut aivan mahtava viikonloppu!!!
Oli konserttia, bibliodraamaa, meditaatiota (vedin itse), soutelua (minä sain ihailla järveä - kiitos M!), saunaa, hyvää ruokaa, mukava vetäjäryhmä, messu - ja mikä parhainta - 33 fantastista osanottajaa minun lisäkseni Malkuksen leirillä Janakkalassa.
Odotan jo nyt innolla ensi vuoden leiriä!

(Otsikon "lähes" viittaa kruunun puuttumiseen leiriltä, ymmärrättehän.)

Oi tätä hyvän olon määrää - ja sen aihetta!