Mitä tulee sanoa, jos haluaa pysyä totuudessa - tarkoitan tällä sitä, että maailma muuttuu ja sanat muuttuvat.
Kun puhun yhden henkilön kanssa, valitsen sanojani hänen ja hänen tilanteensa sekä suhteemme muodon mukaan. Kun puhun samasta teemasta (ja samasta asiasta) jollekin toiselle, en kerro sitä yksin ja samoin sanoin kuin ensimmäiselle.
Tästä voi kehittyä ongelma: voin saada kuulla, että en pitäydy totuudessa. Minusta kuitenkin tuntuu, että en ole totuuden tietäjä ja sen vartija puheessani. Toki pyrin totuudenmukaisuuteen eli motivaationi on kertoa asiat niin tarkasti sen mukaan, mitä luulen tietäväni oikeaksi, mutta sanoihini vaikuttaa aina senhetkinen ympäristö - ja minusta niin kuuluu ollakin.
Puhe on niinkuin Pyhä Henki, joka liikkuu kaiken v ä l i s s ä. Se on sitä jotain, mikä elää, liikkuu ja luo yhteyksiä. Se ei koskaan jähmety paikalleen. Näin on mielestäni vähän senkin kanssa, mitä kommunikoimme, vaikka sanoillamme annamme asiallemme ruumiin.
Ihmiset elävät jatkuvasti uutta elämää, sanat seuraavat tätä ja Pyhä Henki liikuttaa tätä kaikkea.
Onko sitten Jumalan Sana muuttuva? Se on luomisemme luoneen sana ja näin sen totuus näkyy aina. Sellaista sanaa meillä ihmisillä ei ole.