Tänään tehtiin pupun ja koiran kanssa pitkä kävelylenkki. Tuntui tosi kivalta kävellä pitkin jokirantaa ja katsella kauniita maisemia.
Linna tekee minuun aina vaikutuksen. En koskaan väsy katselemasta sitä. Jotenkin sen vanhuus tuntuu rauhoittavalta. Saa ajatella, että on vain pieni osa pitkää jatkumoa, josta muistona on lukuisia vanhoja rakennuksia.
Eilen oli kaverin polttarit ja saimme livetä opasreitin ulkopuolelle ja kiivetä kuvassa näkyvän länsitornin ylimpään huippuun, availla siellä ikkunaluukkuja ja katsella huikaisevaa näköalaa kauas merelle.
