Seuraavaksi käveltiin jokea ylävirtaan, kunnes tultiin Tuomiokirkolle. Opiskeluaikana kävelin joka päivä kaksi kertaa rakennuksen ohi ja joka kerta sitä pysähtyi ihailemaan. Toissa kesänä kiivettiin kaverin opastuksella ylös torniin, ihan tuonne huippuun, missä on pienet kaiteet. Uskomattomat näköalat! Siellä on myös tuntikellot, ja oli aikas ikävää olla juuri sen vieressä, kun kello löi tasatunnin merkiksi.
