Harmaapartaisia höpinöitä

Silmieni ilon ja päivieni valon sisar (siis kälyni) järjesti rakkaalleni sanattomuuskohtauksen eilen illalla. Tiedossa oli, että etsiskelemme kollillemme kaveria, ja sellainen sitten tuli kälyn "yllätysvierailun" yhteydessä...

Pikkukolli on nimittäin yksi anoppini ja kälyn valmistujaislahja puolisolleni. Kissanristiäisiksihän kälyn kyläreissu meni. Pikkukolli sai nimekseen Elvis.

Joten residenssissämme majailevat siis Paavo & Elvis ;)

Kuvassa pikkukolli-Elvis etualalla ja taustalla reviirin vanha "kingi" Paavo.

harvoin tulee kiinnitettyä näin tarkkaa huomiota ison sillan kannatinpilareihin... (kuva otettu n. 15 metrisen kannatinpylvään juurella)

Karvion kanava / Heinävesi

Karvion kanavan maisemia Heinävedellä... eräänä lauantaiaamuna...

Raskas alkukesä alkaa olla takana, äiti on saatettu viimeiselle matkalleen ja normielämä rakkaan kanssa saa oman värinsä.

Vähitellen itsellänikin työtahti kiristyy, tällä hetkellä aika menee materiaalia valmistellessa ja aikaisempaa kerratessa. Elokuulla alkaakin sitten säännöllisemmin "nine-to-five" - meno. Heinäkuussa on muutama työpäivä "kustannuspaikalla" ja useampi "etäpäivä".

Jokaisessa viikossa on kaksi päivää, joista emme
koskaan saisi olla huolissamme. Kaksi päivää,
joita ei saa rasittaa peloilla eikä epäilyksillä.

Toinen päivistä on eilinen erehdyksineen ja huolineen;
virheineen ja vikoineen; suruineen ja tuskineen.
Eilispäivä on ikuisiksi ajoiksi vetäytynyt pois
vaikutuspiiristämme. Kaikki maailman mammonat
ovat riittämättömiä tuomaan takaisin eilistä.

Emme voi peruuttaa yhtään tekoa jonka olemme
tehneet; emme voi pyyhkiä pois yhtään sanottua sanaa.
Eilispäivä on vain yksinkertaisesti ollut ja mennyt.

Toinen päivistä taas on huominen.
Se on yhtä kaukana kuin eilinen - saavuttamattomissa.

Huomisen aurinko nousee joko loistavana
tai pilvillä verhoiltuna.
Mutta se nousee!

Meillä ei ole mitään osuutta huomispäivään ennen
kuin aurinko nousee, sillä huomista ei vielä ole.

Näin meillä jää vain yksi päivä.
Tänään!

Elä siis ja nauti tästä hetkestä. Nyt on tänään.
Tee sille jotain ennen kuin siitä tulee eilinen.

Lähde: www.positiivarit.fi

Substanssiosaamiseni vie minut heinäkuusta alkaen kouluttajan tehtäviin - sopimus on allekirjoitettu, osa työtunneista ja -tehtävistä jo sovittu. Avoinna ovat vielä pari haasteellisempaa projektia ja niiden sisältö.

Elämässäni on ainakin yksi onni - rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Kultsi pääsi kotiin ilman viiveitä ja venyneitä aikatauluja - toisin kuin joululomalla, jolloin siis about 50 tuntia matkaamista...

Äidin siunaustilaisuus on lähellä - monta avointa kysymystä vielä ratkottavana, ennen kuin sinne asti pääsee.

Onneksi minulla on maailman ihanin ihminen elämässäni tukena.

... sisältääkin sitten kaksi osaa; ensinnäkin EI tuhkapilviä huomiselle ja EI BA:n matkustamohenkilökunnan työselkkaukseen liittyviä peruutuksia. Kiitos.

Silmieni ilo ja päivien valo - elämäni hunaja ja habanero - palaa takaisin kotiin lauantaina. Opiskelut tutkintoon päättyneinä tällä erää. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.