Viikonloppu torpalla meni ihan kahdestaan, ilman naapureita, ilman vieraita, ilman ketään muuta.
Käsittämättömän hienoa!
Pupun kanssa istuttiin saunassa ja juteltiin, istuttiin pukuhuoneessa ja juteltiin, istuttiin tuvassa ja juteltiin ja maattiin sängyssä ja juteltiin. Miten sitä näinkin monen vuoden jälkeen löytää niin paljon asiaa?
Ja ihanaa oli nukahtaa toisen kainaloon ja kuunnella, kun unessa Pieni Eläin jahtasi myyriä ja pelotteli pupuja. Sen tassut juoksivat koiran itsensä maatessa ja se päästi pientä kimeää haukkua.
Tai aamulla herätä siihen, että toinen, jo aiemmin noussut, palaa kamariin ja herättää silittelemällä hiuksia. Puuhellalla teepannu porisee ja leivät on voideltu valmiiksi. Ja kun aamiaisen jälkeen ei ole kiire minnekään, vaan voi mennä vielä lämpimien lakanoiden väliin lukemaan kírjaa.
Nautintoa!
