Matka alkaa

Tänään vielä yksi työtunti ja sitten matkalle. Lento lähtee kello kahdeksan, konetta vaihdetaan Bangkokissa ja matka jatkuu Siam Repiin.

Ja yhtään ei tekisi mieli lähteä. Ihan totta!

Syyslukukauden jälkeen on niin väsy olo, että tekisi mieli vain mennä mökille ja kääriytyä vilttiin kamarin sohvalle lukemaan kirjoja ja syömään Pandan juhlapöydän konvehteja. Aina kun ollaan lähdössä matkalle, olen yhtä vastahakoinen. Joka kerta! Mutta sitten kun istutaan autossa matkalla lentokentälle, reissu alkaakin jo tuntua hyvältä ajatukselta.

Sunnuntaina käytiin viemässä koira anoppilaan hoitoon. Reppana nappisilmä yritti lähtiessä pyrkiä syliiin ja autoon ja mukaan, mutta pakkohan se oli sinne jättää. Muuten appivanhempien tapaaminen oli taas kivaa. Nythän oli siis vasta neljäs kerta kun heidät tapaan. Eka kerta oli häissä - kas kun pupu tuli kaapista ulos niinkin myöhäisessä vaiheessa kuin lähettämällä hääkutsun paria päivää ennen juhlia! Mutta hyvin kaikki on mennyt. Anoppikin, josta kaikki ovat varoitelleet ja jolla minua on pupun jokainen sisarus peloitellut, suhtautuu kivasti. Tarjosi ruoat ja kahvit, oli lahjaksi kutonut villapaidat ja loppuillasta istuskeli vieressä jä näytti albumista vanhoja kuvia perheestä yleensä ja pupusta erityisesti.

En ollut muuten tuntea pupua. Kuvissa se oli ihan eri näköinen. Komea silloinkin, mutta eri tavalla. Sääli etten tuntenut sitä vielä silloin. Paitsi että kun pupu pääsi ylioppilaaksi, minä täytin kymmenen. Että ei kovin suuria saumoja olisi tainnut olla...

Mutta nyt pitäisi vielä tuumata, mitä tehdä yhden oppitunnin ajan, mitä on unohtunut pakata, minne ihmeeseen on kadonnut opaskirja ja koska soittaa isälle ja äidille heiheit. Kalat ruokkii automaatti ja sanomalehtien jakelu on keskeytetty.

Mikäli kohteessa yhteydet toimivat, kirjoittelen matkalta levottomia. Muussa tapauksessa toivotan hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!