Kalkkuna

Ensimmäinen työviikko takana. Jumalaton kiire oli tänäänkin. Ja kuuma ja vitutus ja kaikkea. Töiden jälkeen soitin tänä kesänä synnyttäneelle ystävälle ja pyysin kaffelle.

Miten sen lapsi voi olla niin nätti ja hiljainen? Katselee vain maailmaa suurin silmin, kommunikoi hiljakseen kahdenkesken Piltti-julisteen kanssa ja lopun aikaa on vain. Suloinen olento, ja nii-in pieni!

Koska viikonloppuna ei tehdä töitä vuokrakämpässä, vaan mennään torpalle, lupasin pupulle, että lainaan kirjastosta monta janeaustenia ja ostan Alkosta paljon punaviiniä.

Jess, romanttissävytteinen kalsarikänni!