A-talk kysyi pitäisikö omaisten kantaa suurempi vastuu vanhusten hoitamisesta?
Minulla ei vielä ole omakohtaista kokemusta siitä, että pitäisi ryhtyä hoitamaan vanhempia. Omat visovanhempanikin kuolivat hyvin nopeasti, jotta en ole omassa perhepiirissä äidinisää lukuunottamatta kokenut vanhaa, sairasta ihmisitä. Äidinisänkin tapaamiset rajoittuivat sihhen, että Ukko otettiin joskus juhlapyhiksi meille ja siinä sitä äiidn hermot kiristyivät.
En kyllä ihmettele yhtään, koska omat hermot kiristyy aina toisiaaan vanhempien kanssa. Mutta entä jos muutaman vuoden kuluttuta hei eivät pärjääkään omillaan. Kuka heitä hoitaa? Vanhemmat eivät asu täällä ja itse en kyllä ole valmis muuttamaan entiselle kotipaikkakunnalleni. Toisaalta asuntomme ei myöskään sovellu huonokuntoisten vanhusten asunnoksi.. Ja ei kait työssä käyvä kovin huonokuntoista vanhusta pystyisi kotona hoitamaankaan.
Yhdet kaverit tekivät minusta rohkean ratkaisun ja muuttivat toisen kotipaikkakunnalle ja ottivat toisen dementoituneen isän mukaansa. Omaishoitajana toimiminen ei sinänsä lyö leiville, mutta ihan hyvin he ilmeisesti pärjäilevät. Tiedän, että minusta ei olisi siihen.
Mutta jos yhteiskunta alasajaa vanhustenhuoltoa tätä rataa, niin pakko kait on ryhtyä vastaavaan, koska ei sitä pystyisi kestämään, että isä ta äiti makaisi sidottuna vuoteessa märissä vaipoissa huumattuna lääkkeillä.
A-talkin kysymykseen en vaan osaa vastata. Pitäisi kait, mutta ei niin, että yhteiskunta ei osallistuisi vanhusten huoltoon.
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!