suosi ullkomaista

Suomenruotsalaisuudesta puhuttaessa käytetään usein vertaus ankkalammikko. Tällä kait viitataan yhteisön pienuuteen ja rajallisuuteen. En voi olla ajattelematta termiä kuvaamassa koko maatamme viimeisen kohun yhteydessä. Tarkoitan tietenkin Uuden Seelannin liikenneministerin Suomi puheita, joita on nyt analysoitu mediassa milloin mitenkin minkäkin asiantuntijan voimin.
Ottamatta sen enempää kantaa puheen sisältöön ja alkuperäiseen tarkoitukseen johtopäätös on, että Suomea, suomalaisia, suomalaista yhteiskuntaa eikä mitään suomalaisuuteen liittyvää saa arvostella ulkomailla. Näillä lakeuksilla ei jumalauta pilkata…
Onko itsetuntomme niin heikko ja identiteettimme niin häilyvä, että ryhdymme heti parkumaan kun joku ei puhkea ylistämään maamme mahtavuutta?
Olemme kyllä siinä mielessä huvittava kansa, että historian saatossa olemme nöyristelleet sekä läntisiä että itäisiä valloittajia. Läntisen valloittajan vaikutus tuntuu yhä monin tavoin räikeimmin mm. kielilaissamme, itään päin sitten on vaan oltu muuten rähmällämme.
Nyt ollaan kyykyssä lähinnä etelään päin, mutta kun ei oikein enää tiedetä mihin kaikkiin suuntiin pitää kumartaa, tulee aina pyllistettyäkin vahingossa väärään suuntaan. Kuten aina valloitusten yhteydessä, tietyt yksilöt ja yhteiskuntaryhmät hyppäävät valloittajan matkaan ja auttavat siten niitä saavuttamaan vankemman aseman, kuin mihin nämä muuten kykenisivät. Näin oman edun tavoittelu palvelee valloittajan etua ja lopputulos on, että rikkaat rikastuu ja köyhä kansa pysyy kyykyssä ja jatkaa elämäänsä miten kulloinkin parhaaksi näkee. Eli painaa nettiäänestysnappia ja täyttää keskustelupalstat ja blogit tämänkaltaisille vuodatuksilla…