Aina välillä kokee sisäistä rauhaa, en tiedä onko Pääsiäisen henki laskeutunut päälleni etuajassa tai vaikuttaako viimeaikainen runsas Bachin sellokonserton kuuntelu, kevätaurinko tai pikku hiljaa väistyvä flunssa. Välillä täytyy lähteä, että voi palata. Joskus prosessissa löytää jotain itsestään. Ehkä se tuo rauhan?
Vastausten sijasta on kysymyksiä, mutta se ei haittaa.
Välillä on parempi kysyä ja unohtaa vastaukset.
Lapsuudessani nämä olivat pitkiä perjantaipäiviä. Nyt aikuisena olen löytänyt oman tapani viettää tätäkin päivää, syyllistymättä tekemisistäni ja tekemättä jättämisistäni. Kauan se kesti.
1 kommentti
martin
30.3.2013 13:13
Upeaa, olen iloinen puolestasi!