Kauneuspilkku

Ei ole jaksanut blogata, kaikki viimeaikaiset tapahtumat yhteiskunnassa jotenkin liikaa. lasten ja nuorten mielenterveysongelmista on jauhettu eduskunnassakin jo vuosia, mutta tarvitaan ehkä todellakin jotain näin kamalaa että jotain tapahtuu. Seuraava katastrofi muhii jo ovella, katsotaan mitä poliitikot siihen keksivät toistaiseksi ei hyvältä näytä, mutta äänestäjäthän halusivat kokoomukselle lisää valtaa. Sitä saa mitä tilaa.

Huvitti tänään, kun autosta puhuttaessa isä sanoi, että kylä vielä voi huoletta kesäkumeilla ajella…ei taida isä olla kuullut yleX:n taannoisia kesäkumiakampanjoita.

Menossa siis isänpäiväksi käymään kotona. Sitä ennen poiketaan kylässä lapsuuden frendin luona. Tiedossa nostalgiaa ja jälleennäkemisen riemua, toivottavasti. Mahdollisesti myös vieraantumisen kokemista ja tuntemuksia.

Viherpihassa oli juttu miesparista, joka oli rakentanut itselleen kauniin puutarhan Ouluun. Erityisesti ilahdutti lehden tapa kirjoittaa juttu puutarhasta, joka nyt sattui olemana miesparin aivan normaalisti.

Juu omakotilaossa asuttiin ja työssä käytiin ja oltiin keskiluokkaisia opettajia, mutta valtaosa suomalaisista on kuitenkin enemmän tai vähemmän keskiluokkaisia. Siksipä onkin hienoa, että löytyy niitä, jotka esiintyvät julkisuudessa kuvilla ja nimillään.

Rohkeata. Minä kun olen miettinyt, että voisimmeko muuttaa jonnekin omakotialueelle, joutumatta naapuruston silmätikuksi. Kun niitäkin tarinoita kuulee.Ja niitä nimenomaan kuulee eikä lue tiedotusvälineistä. Kuin korkeintaan rikosuutisista rivien välistä.

Hyvää pyhäinmiestenpäivää kaikille

Kun rääväsuinen englantilainen julkkiskokki haukkuu suomalaisen perinneruuan paskaksi, niin iltapäivälehdet venyttävät asiaa etusivuillaan monta päivää.

Kokki oli vissiin tullut suomalaiseen Michelintähti -ravintolaan, tai ainakin kävi siellä. Siinä sivussa sitten joutuivat tulilinjalle karjalanpiirakat, leipäjuusto ja mämmi.

Iltapäivälehdet onnistuivat taas ihan itsestään luomaan uutisen ja pyörittävän sitä useamman päivän. Ensin seurasi julkkiskokin haukut suomiherkuille, seuraavan päivänä suomalaisten "vastaisku": englantilainen ruoka se vasta pahaa on. Ja lopuksi suomalainen kokki toteaa, minkä kaikki ajattelevat ihmiset heti alkuun, että kyseessä on julkkiskokin tyyli ja imago. Ei kait olisi kovinkaan rääväsuista kehua meidän ruokiamme.

Se, kuka tällaista journalismia kaipaa, on täysi mysteeri. Suomessa selvästi otetaan nokkiin aina kun joku arvostelee meitä. Edes vähäsen. Itsetuntomme ei kestä ilmeisesti ulkomaalaisen pienintäkään moitetta, kun oikeasti odotamme vain kehuja. Itsekin loukkaannun, jos ulkomaalainen sanoo kaupunkejamme tylsiksi ja rumiksi, mitä ne pääsääntöisesti ovatkin. Mutta jotenkin se tuntuu pahalta vieraan suusta.

Suomi ei myöskään ole mikään älyteknologian huippumaa, ei edes huipputeknologian älymaa. Kun hesarin jutussa sanottiin, että seuraavat vaalit, kunnallisvaalit, tulevat olemaan ensimmäiset nettivaalit Suomessa, ajattelimme Nassun kanssa tietysti äänestämistä netissä. No siitä ei nyt aivan ollut kysymys – nyt arveltiin vaalikamppailun siirtyvän nettiin. Suomenlahden eteläpuolella kuitenkin on jo äänestetty netissä.

Sirukortti tekee vasta tuloaan maksuvälineenä meillä, mutta esim. Belgiassa, se on ollut arkipäivää jo monta vuotta. Käytännön pikku esimerkkejä riittää varmasti muitakin.

Tuntuukin, että suomalaisista tiedotusvälineistä saa sen kuvan, että olemme kehityksen kärjessä Nokia -huumassamme. Maailman suurin matkapuhelinjättikin on yski esimerkki samasta ilmiöstä. Myynnin kasvu tulee edelleen halpismalleista kehitysmaissa – asiassa ei sinänsä ole mitään vikaa- mutta ns. huippumallien kehittämisessä ja myynnissä Nokia ei ole mitenkään kilpailijoitaan parempi.

Ei, en tarkoita, että Suomessa olisi jotain vikaa, välillä voisimme vaan suhteellistaa käsitystä itsestämme ja myös myönteiseen suuntaan. Kun pidämme itseämme toivottomina tuppisuina ja aivan moukkina, niin matkailu avartaa tässäkin. Ei (suur)kaupungeissa muualllakaan ventovieraat väännä keskenään iloista small talkia koko aikaa, ihmiset tönivät jonoissa ja ryysivät metroon ennen kuin väki pääsee sieltä ulos.

Rääväsuiden jutuista ei kannata välittää siellä eikä täällä.
Ja onhan aina mahdollista, että perinneruokamme maistuvat pahalta tottumattoman suussa.