Voisin kerrankin mennä kohtalaisen aikaisin nukkumaan. Olen sopinut huomenna tapaamisesta kaupungilla, joten se olisi siinäkin mielessä hyvä ajatus. Yleensä norkoilen vielä puolenyön jälkeen jokunen TUNTI (!) tietokoneen äärellä. Addiktio...?
Sen sijaan kännykkä ei minua hallitse. Pidän sitä usein suljettuna. Olen jopa ajatellut luopua siitä kokonaan: en näe sen tuomaa lisäarvoa. Mieluiten olen ihmisten kanssa tekemisissä ihan kasvotusten. Lankapuhelinkin minulla on.
Turussa (TS) kysyttiin vapaapäivän syytä. Vähemmistö tiesi syyn. Mahtaako siis juhlapäivä perustua enää millekään yleiselle tietoisuudelle?
Onneksi Jumala ei kysele meidän mielipidettämme. Hän on ilmoituksensa mukaan aina valmis avoimesti vastaanottamaan meidät.
Eikö vapaapäivällä pitäisi olla jokin sisältö, jonka vastaanotamme ja jota vietämme?
Välissä varjon ja valon,
aistisi eläneet,
kuin hohdokset hullaannuttavaa kauneutta.
Rajattomasti heijastelee,
vain yksi Sinä,
joka huippuna perustan annat.
Palveli Maria nöyrässä mielessään
avoimella tahdolla,
ja kaikki sydämen toiveet kokosi.
Myös Birgitta, pyhä,
merkitsevässä työssään järjestystä etsi.
Oi, miten paloi heidän sydämessään!
Niille, jotka avoimina eivät odota,
antaminen lankeemus on,
saapuminen olemassa ei.
Uudesta, ihanasta kirkastumisen säteilystään
tapahtumia Kydippe pehmensi
ja poikiensa kanssa eli.
Ilahduttavasta,
kaikkein onnellisimmasta matkaamisesta
kirjoitukset kertovat niin.
Kyllä, on enemmän kuin totta: onnellisilla
matkoilla monet kuin Kydippe, vain yksi Sinä.
Matkaa elämän läpi,
maista tuntien viiniä ja leipää,
vanhene, nuorru, kulje eteenpäin.
Matkata tulee elävän ja
unelmiensa kanssa
- muuttuvia ja vaikuttavia -
mukaan vedetyksi suostua.
Elävät, täyttämään tulleet,
suljettuja
silloin avaamaan kulkea alkavat,
unelmia, jotka eivät omaa, vaan annetut ovat.
Välissä varjon ja valon,
aistisi eläneet,
nyt hohdat hullaannuttavaa
kauneutta.
Forskning betyder alltid för min del isolering. Nu redan mottar jag inte alla samtal, vill inte ha besök, besöker inte själv etc.
Jag känner mig så lycklig!
Hej!
Jag testade mig i den sk. pingststandarden inspirerad av Karl Afs exempel.
Jag är 44 % pingstvän och klassad som "kristen".
Toivon saavani paljon käytyä kielikorjauksia läpi tänään. Olen yleensä iloinen silloin hiljaisuudesta. Kuitenkin yhteydenotot kasaantuvat jotenkin kummallisesti tiettyihin kausiin. Hiljaiset kaudet kummastuttavat.
Nyt minua ahdistaa ajatus siitä, että Kyrkpressen olisi - jälleen! - jättänyt kirjoitukseni julkaisematta. Olen kirjoittanut aiemmin kovaa kritiikkiä päätoimittaja Stig Kankkosen linjasta lehdessä. En ole siis kirjoittanut hänestä henkilönä. Lähettämäni kirjoitus ei kuitenkaan käsittele mitenkään Stig Kankkosen toimintaa, vaan on vastine Kurt Allénin kirjoitukseen. Odotan...
Nu undrar jag om min insändare i Kyrkpressen kommer att publiceras. Visserligen tänkte jag att den skulle hinna till nr. 21 (24.5), men den tycks inte vara där. Kanske i nästa nummer...
Universitetet skickar nuförtiden alla möjliga enkäter, som borde besvaras. Några är nog intressanta.
Olen jälleen kiinni tutkimustyössäni! HURRAA!!! Se on aidosti onnellisuutta tuovaa.
Harmittaa vain, että aluksi on vuorossa pelkkiä kielellisiä korjauksia, mutta pian pääsen kirjoittamaan omaa uutta tekstiä. Luomisessa on jotain jumalallista.
Av någon anledning har telefonsamtalen hopat sig idag. Trevligt att bli ihågkommen! Det har varit lite omväxling mitt i städandet.
Hur just dessa två sammanfaller? Tja, av försyn.
Tänään tarkoitukseni oli aloittaa kirjoitustöitä, mutta huomaan katsoessani ympärille suuren tarpeen siivoamiselle. Ellen siivoa, niin en voi työskennellä jatkossa. Tyypillistä on, että jätän mahdollisimman harvaan ikävät työt, kuten juuri siivoamisen.
Siivoaminen on teoriassa jopa mielenkiintoista. Siinä materiaa luokitellaan esim. liaksi ja siirretään muualle. Käytännössä ...öööö, niin....
Mikäli kaikki on oikealla paikallaan, niin minkäänlaista siivoamista ei tarvitse. Paratiisissa, tuossa "puutarhassa", jossa ei ole eriytymistä, ilmeisesti ei ole oikeaa tai väärää paikkaa. Siellä vain kaikki ON.