Vuotistelua

Huomasin blogini täyttäneen vuoden jo viime kuussa. Lyhyt katsaus kuluneeseen vuoteen.

8.2. Minulla sosiaalisten suhteiden hoitaminen on jäänyt vähemmälle.
10.2. Aion vakaasti mennä naimisiin mieheni kanssa.
16.2. Tunnen itseni vanhaksi.
2.3. Kun minun pitäisi yrittää pitää ystävyyssuhteita yllä.
9.3. Ja tänään tuli haiku jonnekin muualle. Menneeseen aikaan. Nuorempaan itseeni; siihen, kun joka päivä koki jotakin Uutta ja Merkittävää.
22.3. Lupasin, että se naimisiinmeno kyllä tapahtuu, heti kun jompikumpi meistä suostuu kosimaan.
7.4. Minkä takia toisten ihmisten elämä tuntuu aina jännemmältä kuin oma? Olen varmaan tullut vanhaksi.
8.4. Olenkohan tullut vanhaksi?
28.4. Huomaatteko, pidän vieläkin itseäni NUORENA opettajana...
19.5. Olenko vain tulossa vanhaksi?
15.6. Jokohan sana 'nuori' pitäisi blogin nimestä poistaa?
10.8. Täällä minä alttarilla kuivetun, kun kukaan ei kosi. Toimintaa, pupu!
13.8. Tänään kävi yhtäkkiä niin, että minä kosin. Ja pupu suostui.
23.8. Olen varmaankin tullut vanhaksi.
29.8. Minkähän ikäisenä juna kääntyy? Koska ei olekaan enää nuori ja jännittävä? Milloin vaalennetut hiukset ja kireät farkut eivät ole enää trendikkäät vaan selkeitä merkkejä ikääntyvän homon vimmatusta yrityksestä olla vielä kaksikymmentäkuusi?
9.10. Olenko ihan oikeasti tullut jo niin vanhaksi, että työviikosta palautumiseen tarvitsee ne viikonlopun kaksi vapaapäivää?
22.11. Joko minun pitäisi poistaa sana 'nuori' blogin nimestä..?
6.12. Tapasin paljon vanhoja ystäviä, joita en ole nähnyt aikoihin. Aina kun heitä näkee, tuntee vihlaisun sydänalassa. Pitäisi ottaa yhteyttä. Pitäisi soittaa. Pitäisi käydä.
7.12. Kun niin pitkään on laiminlyönyt osaa kaverikontakteista, on vaikeaa saada aikaiseksi aloittaa uudelleen.

Toistankohan itseäni?

Toistankohan itseäni?