Vapaapäivä

Pupu meni tänään jo töihin, mutta minä jäin kotiin, koska meidän koulussa työt alkavat vasta torstaina. Pupu nukkui yönsä huonosti, kuten aina loman loppuessa ja töiden alkaessa. Ei hän nimenomaisesti stressaa töitään eikä inhoa, mutta joku, mikä lie, saa hänet nukkumaan katkonaisesti.

Minä puolestani en saanut unta. Kahtena yönä peräkkäin olen vain pyörinyt vuoteella unetonna. En tiedä, sainko uutena vuotena kelloni sekoitettua (sisäisen kellon siis, biologinen on sanonut protestoivan äänekkäästi tiktak jo pitkän aikaa) vai onko syynä ollut liian kova sitruunanmakuisen Pepsi Maxin kittaaminen ennen nukkumaanmenoa, mutta joka tapauksessa oman unen houkuttelu unesta tuhisevan koiran ja katkounisen miehen välissä ei ole kivaa.

Otin tyynyni, hain kaapista varapatjan ja menin kellariin olkkarin lattialle lukemaan loppuun Dan Brownin uusimman. Sen loppu oli niin järkyttävän huono ja lattea, että melkein menin herättämään pupun kertoakseni hänelle pettymyksestäni. Kirja oli muutenkin aika tavalla aiempien kertausta että ajoittain oikein tympäisi.

Aamulla kävin kuntosalilla, kun kerrankin sinne aamulla pääsin. Vedin itseni ihan kunnolla hikeen ja päätin, että huomennakin menen johonkin aamun ohjattuun juttuun. Sen jälkeen lähdin kiertelemään keskustaa ja kirjastoa. Kävin katsomassa muutaman kaupan alennusmyyntejä, mutten oikeastaan keksinyt mitään, mitä olisin tarvinnut. Wiklundilla katselin hämmästyneenä, kun ihmiset ahnehtivat alennettua joulutavaraa. Ymmärrän ilmiön osittain, sillä itsenikin pitäisi ostaa uudet kuusenvalot, sillä entisistä oli hävinnyt puhti ja juuri nyt niitä saa halvalla. Mutta kuunnellessani kahta keski-ikäistä naista, jotka ahneesti kahmivat ostoskoriinsa jouluisia kaitaliinoja, ikkunakoristeita ja muovisia tonttuja todistellen vuorotellen toisilleen, kuinka 'tää on sellanen veikeä, että mä ehkä voin laittaa tän Janikan ikkunalle ens jouluna', alkoi minua tympiä.

Kouristuksenomainen shoppailu on asia, jota en oikein ymmärrä. Ostaminen vain siksi, että on mahdollisuus ja on rahaa kuulostaa minusta oudolta - jollakin tapaa väärältä.

Parhaiten viihdyn kirjastossa ja kirjakaupoissa. Voisin viipyä tuntikausia selaten erilaisia teoksia aiheista, joista tiedän paljon ja aiheista, joista en tiedä oikein mitään. Koen kirjojen tuoksun jollakin tapaa melkein eroottisena. Ehkä siksi joskus menneisyydessä haaveilin tulevani isketyksi juuri kirjastossa. Kuntosalin pukuhuoneessa tuijottelu on minusta enemmänkin kiusallista, mutta kirjastossa alkanut vaivihkainen flirtti...

Älykkyys on seksikästä, mikäli se on puettu edes jonkinlaiseen kivaan kroppaan.