Vakuutus III

IF:n Helsingin pään vakuutusvirkailija ei sitten vastannut yhteenkään soittopyyntööni, vaan menin selvittelemään asiaa Turun konttoriin, jossa asiakaspalvelu on ollut kivaa. Sieltä soitettiin Helsinkiin, ja viekailija vastasi heti puhelimeensa. Hän kuulosti yllättyneeltä, kun luuri annettiinkin minulle.

Olin hyvin rauhallinen ja kyselin häneltä, miksi vakuutukseeni oli tullut sellainen rajaus, mistä aiemmin kerroin. Hän etsi tiedot ja kertoi, että syynä on se, että lääkärin papereiden mukaan olen kertonut, että minua on närästänyt ajoittain. Että heidän yleisen käytäntönsä mukaan silloin ruoansulatuselimistö rajataan aina pois.

Haloo! Että kun joskus närästää, rajataan puolt elimistöä ulos vakuutuksen piiristä. Onneksi en kertonut, että joskus työpäivän jälkeen jalat ovat tuntuneet väsyneiltä (tuki- ja liikuntaelimet katoavat vakuutuskartalta) tai että ranteeni ärtyi ennen nikkelipitoisesta rannekkeesta (iho lähti listalta että naps). Kun kyselin, onko päätökseen mahdollista vaikuttaa mitenkään, virkailija totesi, että ei.

Ymmärrän kyllä, että rajoja ja rajoituksia pitää olla, mutta se, että vakuutuslääkäri tekee omia laajoja olettamuksiaan neljän rivin diagnoosin perusteella, on väärin. Onneksi minä olen se, joka maksaa.

Enkä maksa enää tähän firmaan.

Laskimme pupun kanssa, että meillä on yhteensä 13 eri vakuutettavaa kohdetta (auto, koira, me itse, torppa ja piharakennukset jne). Eiköhän joku meidät ota asiakkaikseen ihan mielellään.